Työelämä muuttuu niin nopeasti, että kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää entistä useammalla toimialalla perinteiset organisaatioiden rajat ylittävää työskentelyä monialaisissa yhteistyöverkostoissa. Usein yhteistyöverkostot kattavat ryhmän yksityisiä, julkisia ja niin sanottuja kolmannen sektorin toimijoita, isoja ja pieniä yrityksiä sekä asiantuntijoita. Yhteistyöverkostoista on ryhdytty käyttämään termiä ekosysteemi.

Yksi merkittävimmistä kasvun ja kilpailukyvyn lähteistä ovat innovaatiot, joita syntyy ekosysteemeissä, joissa tuodaan yhteen erilaisia toimijoita, osaamista ja näkökulmia.

Korkeakoulujen tehtävänä on kouluttaa osaajia, joilla on kilpailukykyistä, työelämässä tarvittavaa osaamista sekä valmiudet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nämä tehtävät edellyttävät tiivistä yhteistyötä työelämän eri toimijoiden kanssa. Korkeakouluilla on ollut pitkään yhteistyötä yrityspartnereiden kanssa, mutta nopea työelämän muutostahti edellyttää entistä strategisempia tapoja vuorovaikuttaa työelämän kumppaneiden kanssa.

Ei riitä, että korkeakouluissa reagoidaan työelämän muuttuneisiin tarpeisiin. Nyt korkeakoulujen tulee omaksua uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja käydä jatkuvaa proaktiivista vuoropuhelua eri toimijoiden verkostoissa muotoillen yhdessä näkemyksiä tulevaisuuden muutosskenaarioista.

Korkeakoulut osana yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemiä

Korkeakoulut ovat tärkeä osa yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemejä, mutta niiden johtaminen on suhteellisen uusi alue korkeakouluissa. Kokemusta ja osaamista ekosysteemeissä toimimisesta tulee määrätietoisesti kehittää korkeakoulujen kontekstissa, jotta pystytään johtamaan toimintaa niin, että se johtaa entistä vaikuttavampaan yrittäjämäiseen toimintaan, luo mahdollisuuksia innovaatioiden syntymiselle ja tuottaa edelleen lisäarvoa yhteiskunnalle.

Työmarkkinoiden muutostahdin kiihtyessä oppimista tapahtuu korkeakoulujen luokkahuoneiden lisäksi entistä enemmän myös sen seinien ulkopuolella. Teknologia on vauhdittanut kehitystä, jossa tietty maantieteellinen alue ei sido korkeakouluja ja niiden opiskelijoita. Korkeatasoisten kansainvälisten yliopistojen koulutuskokonaisuuksia on saatavilla digitaalisesti ja osittain myös veloituksetta.

Yrittäjämäistä toimintaa syntyy entistä enemmän digitaalisille alustoille, ja se haastaa korkeakouluja tarkastelemaan rooliaan yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemin osana. Tietoyhteiskunta edellyttää entistä useammalta jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja korkeakoulujen on tärkeä vastata tähän tarpeeseen: tulee tarjota monipuolisemmin täsmällisesti tiettyä osaamista tuottavia opintojaksoja jatkuvaan oppimiseen jo työelämässä toimiville korkeakoulutetuille ammattilaisille.

Käytännön korkeakoulunäkökulma – Haaga-Helia StartUp School

Yrittäjyysekosysteemi voidaan jakaa kulttuurisiin, sosiaalisiin ja materiaalisiin tekijöihin (Spiegl, 2017). Kulttuurisia tekijöitä ovat esimerkiksi toimintamallit, jotka tukevat yrittäjyysmyönteistä kulttuuria. Sosiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi yrittäjien coachit, mentorit, verkostot ja sijoituspääoma. Materiaalisia tekijöitä ovat puolestaan yrittäjyyttä tukeva infrastruktuuri, rakenteet ja palvelut.

Tekijät ovat vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa: kulttuuriset tekijät vahvistavat sosiaalisten tekijöiden vaikutusta, jotka edelleen vahvistavat materiaalisia tekijöitä. Materiaaliset tekijät puolestaan tukevat sosiaalisten tekijöiden syntymistä, ja sosiaaliset tekijät edelleen kulttuurisia tekijöitä. Yrittäjyysekosysteemejä tutkittaessa huomio tulisikin olla tekijöiden vuorovaikutuksessa ja siinä, miten vuorovaikutus luo jatkuvasti ekosysteemiä uudelleen.

Yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemiä voidaan tarkastella Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yrityshautomo ja oppimisalusta StartUp Schoolin näkökulmasta. Yrittäjämyönteistä kulttuuria luodaan esimerkiksi monipuolisella tapahtumatarjonnalla ja kutsumalla yrittäjäalumneja pitämään puheenvuoroja. Lisäksi tuetaan opiskelijavetoisen järjestön XES Helsingin toimintaa.

StartUp Schoolin sosiaalisista tekijöistä voisi nostaa esiin yrittäjien coaching -mallin, johon on luotu oma koulutus sekä toimintakonsepti. Myös tutkimus- kehitys, ja innovaatiohankkeiden verkostot ovat merkittävä sosiaalinen tekijä. Materiaalisia tekijöitä StartUp Schoolissa edustavat laaja-alaiset palvelut ja rakenteet, jotka on räätälöity tukemaan yrittäjyyttä ja yrittäjämäiseen työskentelyyn oppimista.

Keskeistä StartUp Schoolissa on ekosysteemin eri osa-alueilla tapahtuva jatkuva vuorovaikutus, jossa verkosto osallistetaan mukaan arvontuotantoon. Tällöin työelämäyhteistyö ei ole päälle liimattua, erillistä toimintaa vaan se luo uudelleen ekosysteemiä ja siten kehittyy dynaamisesti tuottaen jatkuvasti arvoa jäsenilleen.

Korkeakoulun uniikki rooli ekosysteemin sillanrakentajana

Korkeakoulujen uniikki asema eri toimijoiden solmukohdassa nostaa sillanrakentajan roolissa toimimisen tärkeäksi. Yhteys käytännön toimijoihin, opiskelijoihin ja tieteelliseen yhteisöön sekä pedagoginen ymmärrys, osaaminen ja keinot kanavoida kansainvälistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta alueellisen osaamisen edistämiseksi yrittäjyyden saralla avaavat uusia mahdollisuuksia korkeakouluille. Tiedon tuottamisen ja siirtämisen sijaan painopiste siirtyy osaamisen ja arvon luomiseen yhdessä työelämäkumppaneiden kanssa.

Ekosysteemilähestyminen eri toimijoiden välillä on jatkossa entistäkin tärkeämpää korkeakouluille kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tämän johdosta on tärkeää ymmärtää korkeakoulujen yhteistyöalustojen strateginen arvo. Verkostoissa toimien ymmärrystä ja osaamista kehitetään jatkuvasti, minkä avulla korkeakoulut pystyvät ottamaan omien tavoitteidensa kannalta vaikuttavamman roolin ekosysteemissä.

Korkeakoulut pystyvät hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja tarjoamaan monipuolista lisäarvoa muille ekosysteemin toimijoille. Korkeakoulu voisi toimia aktiivisena osaamisen fasilitaattorina, moderaattorina ja siltana, joka yhdistää erilaisia ekosysteemin toimijoita.

KTM Hannele Mennala, Certified Business Coach on Haaga-Helian yrityshautomon StartUp Schoolin vetäjä. Hänellä on pitkä tuloksellinen kokemus yrittäjyys- ja innovaatio ekosysteemeissä työskentelystä isoissa organisaatioissa, startup-yrittäjänä sekä korkeakoulun kontekstissa. Hannele on erikoistunut yritystoiminnan kasvuedellytysten luomiseen, innovatiivisen yrityskulttuurin kehittämiseen sekä digitaalisiin muutoshankkeisiin.

KTT Timo-Pekka Uotila on johtamisen asiantuntija, jonka tausta on yritysten ja organisaatioiden kanssa yhteistyössä tehtävässä kehittämistutkimuksessa. Hänen väitöstyönsä käsitteli toimitusjohtajien ajatusmalleja yrityksen menestymisestä. Haaga-Heliassa Uotila luotsaa StartUp Schoolin hankekokonaisuutta ja vastaa kumppanuuksista. ”Menestykseen tarvitaan yrittäjämäistä ajattelua: vastuunkantoa, muutoksessa viihtymistä sekä näkemystä siitä, miten asiakkaalle luodaan arvoa. Jotta tämä onnistuisi, yrityksen johdon on tunnettava sen tärkein menestyksen ajuri – ihmisiin kytkeytynyt inhimillinen osaaminen.”