Heinä–syyskuun aikana liittovaltion verovirastolle rekisteröitiin 537 000 todennäköisesti työllistävää yritystä, kun edellisen vuoden luku oli 323 000 (U.S. Census Bureau, 2020). Määrä ylittää yli kolmanneksella edellisen ennätyksen, joka oli 394 000 yritystä tammi–maaliskuussa 2006.

Mistä kasvu kumpuaa?

Mikä selittää amerikkalaisten innon uusien yritysten perustamiselle? Osa kasvusta voi selittyä pakkoyrittäjyydellä poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa uuden työpaikan hankkiminen ei ole ollut vaihtoehto monelle irtisanotulle. Ehkäpä työpaikkansa säilyttäneet ovat hyödyntäneet työmatkoista vapautuneen aikansa business planien hieromiselle. Joillekin taas kotitoimistoon siirtyminen ja epävarmuuden kohtaaminen on voinut toimia ”porttina” kohti yrittäjän autonomiaa.

Nämä selitykset vaikuttavat uskottavilta, mutta niillä on yksi yhteinen ongelma: olosuhteet ovat olleet hyvin samankaltaiset kaikkialla kehittyneissä länsimaissa, mutta vain Yhdysvalloissa on toistaiseksi nähty näin merkittävä uusien yritysten määrän kasvu. Tammi–syyskuussa uusien yritysten määrä laski Saksassa 6 prosenttia ja Isossa-Britanniassa 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna (Destatis, 2020; Office for National Statistics, 2020). Ranskassa nähtiin sentään yhden prosentin kasvu, joka kuitenkin jää merkittävästi alle viimeisen kolmen vuoden keskiarvon (Insee, 2020).

Eroja olisi houkuttelevaa selittää mannerten välisillä kulttuurisilla eroilla. Siinä missä Eurooppa on ja pysyy vanhana mantereena, Yhdysvallat tunnetaan juuri yrittäjistään ja uudistumiskyvystään. Maa on kärkisijoilla useilla yrittäjyyden indikaattoreilla aina asenteista rahoitukseen. Kulttuurieroja ei ole kiistäminen, mutta ne eivät selitä koronavuoden eroa edelliseen, vuoden 2008 finanssikriisiin. Tuolloin perustettavien yritysten määrä päinvastoin romahti. Mikä on nyt erilaista kuin tuolloin?

Oikein elvytetty?

Yhden selittävän tekijän voisi löytää erilaisista lähestymistä elvytykseen. Rahapoliittisen elvytyksen lisäksi molemmilla mantereilla on tehty biljoonien tukipaketteja ja varmistettu lainarahoituksen saatavuus yrityksissä. Mutta siinä missä eurooppalainen elvytys on monissa maissa keskittynyt työpaikkojen säilyttämiseen, ovat amerikkalaisten toimet keskittyneet laajemmin talouden ja kysynnän ylläpitämiseen.

Hyvän esimerkin elvytyksen eroista antavat Ison-Britannian Coronavirus Job Retention Scheme (CJRS) ja USA:n CARES Act. CJRS tukee yrityksiä tarjoamalla 80 prosenttia palkkatukea tilapäisesti lomautettujen työntekijöiden palkkojen kattamiseen, kun taas CARES tuki vähätuloisia 1200 dollarin kerta-avustuksella, sekä työttömiä 300 dollarin viikoittaisella tukikorotuksella ja 13 viikon pidennyksellä työttömyysturvaan.

Siinä missä Iso-Britannia käytti 80–100 miljardia puntaa työpaikkojen tukemiseen, USA käytti 560 miljardia dollaria työttömien tukemiseen. Voi olla, että juuri tuo tilapäinen tuhansien dollarien tulonlisäys on toiminut mahdollistajana monelle uudelle yrittäjille. Avustus ilman kytkentää aiempaan työpaikkaan on voinut antaa erityisesti vähätuloisille taloudellista turvaa ja pääomia yritystoiminnan käynnistämiseen, joita ei ole aiemmin ollut saatavilla.

Uudistumista vai zombifikaatiota?

Biljoonan dollarin kysymys kuuluu, kuinka elinkelpoisia nämä sadat tuhannet uudet yritykset ovat. Jos amerikkalaisten saamat avustukset eivät ole sekoittaneet markkinamekanismeja ja kasvupiikki johtaa myös kasvavien ja työllistävien yritysten määrän kasvuun, on CARES toiminut erinomaisena alkusysäyksenä talouden ja yrityskentän uudistamiselle. Vanhan mantereen palkkatukistrategia taas voi kannustaa zombifikaatioon, jossa parhaat päivänsä nähneiden työpaikkojen ja yritysten ei anneta poistua markkinoilta.

Lopuksi vielä pohjoismainen näkökulma: koronavuoden aikana minulle on useasti kerrottu, että nyt olemme ainakin jossain asiassa ruotsalaisia parempia. Ruotsin strategia näyttäisikin johtaneen heikompiin tuloksiin sekä terveydessä että taloudessa. Tilastoista löytyy kuitenkin pieni mahdollisuus vuoden 2003 puolivälieräottelun kaltaiselle käänteelle: tammi–kesäkuussa uusien yritysten määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna Ruotsissa 9 prosenttia ja Suomessa 5 prosenttia (Tillväxtanalys, 2020; SVT, 2020).

Ettei vain olisi Forsbergin vuoro tulla jäälle?

Lähteet:

• Destatis Statistisches Bundesamt. (2020). Number of larger businesses started between January and September 2020 down 6.4% – special effects due to the corona pandemic.
• INSEE L’Institut national de la statistique et des études économiques. (2020). Slight rise in business births in October 2020.
• Office for National Statistics. (2020). Business demography, quarterly experimental statistics, UK: July to September 2020.
• Suomen virallinen tilasto. (2020). Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2. vuosineljännes 2020.
• Tillväxtanalys. (2020). Nystartade företag andra kvartalet 2020.
• U.S. Census Bureau. (2020). High-Propensity Business Applications for the United States [HPBUSAPPSAUS].