Blogin ensimmäisessä osassa esittelin Voimakehä-mallin osa-alueista luonteenvahvuudet ja arvot. Tässä toisessa osassa kerron VOIMAKEHÄ®- työvälineen kyvykkyyksien osa-alueesta. Lisäksi kolmannessa blogissa esittlen kolme viimeistä osa-aluetta eli osaamiset, resurssit ja kiinnostuksen kohteet.

Kyvykkyydet

Kyvykkyydet ovat Voimakehän laajin osa-alue. Se pitää sisällään lahjakkuuden, temperamenttipiirteitä ja persoonallisuusteorioita. Kyvykkyydet ovat synnynnäisiä ja vahvasti perinnöllisiä sekä suhteellisen pysyviä läpi elämänkaaren. Ne antavat pohjan taitojen kehittämiselle.

Lahjakkuus on kyvykkyyttä

Lahjakkuuden lajeja ovat esimerkiksi kielellinen, musikaalinen tai matemaattinen lahjakkuus. Kun lahjakas ihminen luo jotain uutta, ajattelemme, että lahjakkuus on sama kuin luovuus. Kari Uusikylän mukaan useimmiten luovuus ilmenee tavallisten ihmisten arjessa. Hänen mukaansa luovuutta voi syntyä, jos erilaisuus hyväksytään, ihminen saa tilaa ja aikaa. Näin ollen väärä sana lapselle tai ruotuun ojennus työpaikalla voivat nujertaa luovuuden kerralla. Lahjakkuuden kehittymistä ohjaa myös oma kiinnostus jotain tiettyä alaa kohtaan. Milloin ja missä olosuhteissa kunkin potentiaali ilmenee, on kysymys, jota opettajan on tärkeää pohtia päivittäisessä työssään jokaisen opiskelijan kohdalla.

Temperamentti on suhteellisen pysyvä

Temperamentti on puolestaan joukko ihmisen synnynnäisiä valmiuksia, taipumuksia ja reaktiotyylejä, joita ovat esimerkiksi aktiivisuus, sosiaalisuus, sopeutumiskyky ja reaktioiden voimakkuus. Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan temperamentti on pysyvä taipumus, jota ei voi muuttaa. Ihminen voi kuitenkin muokata omaa käyttäytymistään eli sitä, miten hän ilmaisee temperamenttiaan. Keltikangas-Järvinen mainitsee esimerkkinä helposti ärtyvän ihmisen, joka ei tule koskaan vähemmän ärtyväksi, mutta voi tunnistaessaan tämän valita ärtymyksen purkamiskeinoksi vaikkapa siivoamisen. Näin ollen pystymme tietoiseksi tultuamme säätelemään reagointitapojamme.

Temperamenttipiirteet voi myös kääntää vahvuudeksi, sillä korkea sopeutuvuus auttaa muutoksissa ja matala häiriintyvyys tuo hyvän keskittymiskyvyn. Opetustyössä on hyvä tunnistaa oma temperamenttinsa, sillä se vaikuttaa siihen, mitä opettaja odottaa opiskelijalta, mitä hän arvostaa, millaisesta opiskelijasta hän pitää ja millainen käytös saa hänet ärtymään. Temperamenttipiirteiden tunnistaminen opiskelijoissa auttaa ymmärtämään heidän käytöstään sekä tuo ajattelutapoja siihen, miten voisi parhaiten tukea tietyn temperamentin omaavaa opiskelijaa.

Persoonallisuustyyppiteoria selittää erilaisuuttamme

Carl Jungin mukaan ihmisessä on neljä psykologista perustoimintoa: ajattelu, tunteminen, aistiminen ja havainnointi. Jokaisessa ihmisessä korostuu yksi tai useampi näistä toiminnoista. Sittemmin Katherine Briggs ja hänen tyttärensä Isabel Myers paketoivat Jungin teorian MBTI-testiksi 16 persoonallisuustyyppiin. Tästä on muokattu suomalainen versio Luontaiset Taipumukset -ajattelutyylien kartoitus, jonka avulla voi ymmärtää omaa ja muiden erilaisuutta. Se onkin ehkä tärkein näkökulma erilaisten persoonallisuuksien tunnistamisessa. Persoonallisuuden piirteet näkyvät eniten vuorovaikutussuhteissa eli miten reagoimme asioihin, mihin kiinnitämme luontaisesti huomiota tai mihin emme, miten opimme uusia asioita ja miten teemme päätöksiä. Kun tuntee oman persoonallisuustyyppinsä, pystyy paremmin suunnittelemaan työtään ja elämäänsä sekä tärkeimpänä kehittämään itseään ihmisenä.

Persoonallisuustyyppinsä voi tunnistaa erilaisilla testeillä, mutta on muistettava, että ne toimivat kevyinä tuloksina, koska yhtään yksilöä ei voi lukita yhteen laatikkoon. Toisaalta persoonallisuustyyppien suuri anti on auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset ovat sellaisia kuin he ovat, erilaisia kuin itse. Sen jälkeen on tärkeää oivaltaa opettajana, että kaikkia ei voi ohjata samalla tavalla ja varsinkaan ainoastaan itselle sopivalla tavalla. Opiskelijan vahvuuksien ja reagointitapojen tunnistaminen auttaa opettajaa valitsemaan oppijalle parhaiten sopivan ohjaus- sekä oppimistavan.

Lähteet:

• Keltikangas-Järvinen, L. (2009). Temperamentti, Ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY.
• Uusikylä, K. (2020). Lahjakkuus. Jyväskylä: PS-Kustannus.
• Wenström, S. & Halonen, L. (2020). Mikä on voimakehä?