Siirry sisältöön
5 käytännön vinkkiä ohjaajalle opinnäytetyön ohjaukseen

Speaker 1

Kuuntelet podcastia ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön liittyen ja me kuvataan tässä 5 käytännön vinkkiä opinnäytetyön eli opparin ohjaajalle. Olen Eija Honkanen ja toimin yliopettajana Haaga-Heliassa ja mun kanssa keskustelemassa täällä on Sonja.

Speaker 2

Kyllä vaan. Sonja Haaksluoto, lehtori ja mulla on myös ammatillisen erityisopettajan pätevyys.

Speaker 1

No me keskusteltiin Sonjan kanssa aikaisemmassa podcastissa opinnäytetyön ohjauksesta, joka on muutoksessa ja opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarve on lisääntynyt ja nyt me etsitään vinkkejä opparin ohjaukseen ihan konkreettisesti ja miten oppariohjaaja voi tukea opiskelijaa. Sonja, sä olet kokenut opinnäytetyön ohjaaja. Miten sinulle tulee opiskelija ohjaukseen tai valikoituu yleensä?

Speaker 2

Ohjaan sekä alemman että ylemmän ammattikorkeakoulun oppareita eli näistä ylemmistä töistä yleensä puhutaan master-ontteina. Näissä on vähän erilaiset kuin alemman amk:n tapauksessa mä saan yleensä opinnäytetöiden koordinoijalta yhteydenoton opinnäytetyön aiheen perusteella eli tiedetään, että mä tiedän siitä aihepiiristä jotakin. Mastereissa taas usein tulee suuntautumisen vetäjältä ilmoittelua oppareista ja sitten ohjaajat voi itse ilmoittautua ohjaamaan näitä töitä. Toisinaan tehdään sitten ihan täsmäiskuja tuolla master-puolellakin. Elikkä jostakin syystä suuntautumisen vetäjä vaikka ajattelee, että mä voisin olla hyvä ohjaaja just tälle opinnäytetyön tekijälle.

Speaker

Joo.

Speaker 2

Varsinkin erityisen tuen tarpeet voi olla semmoinen syy. Toisena jo opiskelija on sitten itse esittänyt toiveen, että mä ohjaisin hänen opparinsa. Tää aika usein tulee sitä kautta, että mä oon ollut vaikka hänen opettaja jollain opintojaksolla aikaisemmin.

Speaker 1

Joo. No nyt me etsitään sitten sun kanssa 5 konkreettista vinkkiä opinnäytetyön ohjaukseen. Mikä olisi sun mielestä ensimmäinen vinkki, jonka voit sitten antaa sun omiin kokemuksiin perustuen, opettajalle?

Speaker 2

No se on tämmöinen kun ole utelias ja ihmettelevä.

Speaker 1

Joo no mitäs se uteliaisuus ja ihmetteli käytännössä tarkoittaa tässä opinnäytetyön ohjauksessa?

Speaker 2

No kyse on oikeasti yhteistyöstä sen opiskelijan kanssa eikä ohjaaja määrää tai käske. Sovitaan yhteisesti asioista, opparin tekijä siellä keskiössä. Eli ohjaajan kannattaa kysyä kysymyksiä. Antaa se ohjattavan olla enemmän äänessä kuin itsensä ohjaajan. Kannattaa kysellä, että mikä sille ohjattavalle on tärkeätä ja merkityksellistä. Mitä hän ylipäänsä tavoittelee siinä opparissaan? Mitenkä hän toimii luontaisesti? Mitkä hänelle voi olla haasteita tai ennen kaikkea missä hän on hyvä. Ja itse yritän ainakin kuulostella alussa paljonkin, että minkälaisesta ohjattavasta on kyse ja tietysti siihen liittyy sitten kaikkee sitäkin, että paljonko on jäljellä aikaa opparin tekemiseen eli miten kiire on kun toisinaan tuppaa vähän kiire tulemaan. Mutta kyllä mä kyselen myöskin muusta elämäntilanteesta, että onko vaikka muita tekijöitä jotka vaikuttaa siihen oppariin keskittymiseen, vaikka kiireinen työ taikka perhe-elämä.

Speaker 1

Joo ja toi opiskelijatuntemus. On tosi tärkeätä, että sä tiedät vähän sitä henkilönä ja sitten taustaa ja sitä tilannetta missä tehdään tätä opparia. No silloinhan kun tunnet sen opiskelijan, tunnistat myös helposti sen ohjattavan vahvuudet ja sitten osaamisen lisäksi myös ne haasteet ja mahdollisuudet tehdä sitä opparia. Sitten sä voit tietysti tunnistaa sitä aloittamisen vaikeutta tai alkaa olla aikataulullisia haasteita tai keskittymisen vaikeutta opiskelijassa. Ohjaaja sitten osaa tukea ja nimenomaan ennakoida niitä kohtia, joissa ohjausta se opiskelija tarvitsee ehkä enemmän tai missä se sujuu se opinnäytetyön tekeminen. se kiinnostus opparia kohtaan luo hyvällä tavalla uteliaisuutta ja uteliaisuudella ja yhteisen ihmettelyn avullahan opparin äärellä sitten luodaan se avoin ja opiskelijaa arvostava kohtaaminen niissä ohjaustilanteissa.

Speaker 2

Kyllä vaan. Mitäs ajatuksia sulla on luottamuksen rakentamisesta?

Speaker 1

No joo, toisena olisikin hyvä ottaa esille tää luottamuksen rakentaminen. Elikkä ohjaajan on hirveän hyvä osoittaa se, että se ohjaustapaaminen on myöskin hänelle tärkeä ja sille opiskelijalle, molemmille. tietysti tarvitaan aina perehtymistä ennakkoon siihen, että mitä se opiskelija on tehnyt. Ja tässä ohjaustilanteessa antaa täysi huomio sille ohjattavalle, mikä vahvistaa sitä luottamusta, että hei mä huomaan sut ja me ollaan tässä ja keskitytään sun opinnäytetyöhön. Jos sulla on kone auki ja siinä äänet ja sähköposti rupeaa kilkattaa tai kännykkä soi ja keskeyttää pahasti sitä ohjausta tapaamista niin ne on kyllä hyvä hiljentää ja ennakoida sitä, koska myöskin se aiheuttaa sen että huomio kiinnittyy muualle. No tietysti ohjaajana on hyvä olla helposti lähestyttävä. Täähän on monta kertaa meidän persoonaan liittyvä, mutta että ainakaan että sitä ohjattavaa ei jännittäisi se ohjaajan tapaaminen, että olisi sen verran rento ja mukava se ilmapiiri missä kohdataan.

Speaker 2

Kyllä vaan. Voitko tarkentaa vielä tota? Helposti lähestyttävää. Miten sä näkisit sitä vielä tarkemmin?

Speaker 1

No sen lisäksi myöskin varmaan ehkä sitä, että ohjaaja nämä arvostan sitä opiskelijaa. Elikkä mä tietyllä tavalla sitten suhtaudun siihen myötätuntoisesti. Se myötätunto tarkoittaa sitä, että mä aidosti kuuntelen ja on valmis auttamaan häntä siinä oppariprosessissa ja opparin tekemisessä. Tietenkään se ei tarkoita puolesta tekemistä, vaan että semmoista sopivaa tukea, että tää on meidän yhteinen prosessi ja mennään eteenpäin. Että se aito kiinnostus näkyy ja välittyy sille opiskelijalle.

Speaker 2

Kyllä varmasti. Mä oon taas ollut havaitsevinani, että koronan jäljiltä sosiaalisten tilanteiden jännittäminen on jonkin verran lisääntynyt. Ja kun opettajahan on lähtökohtaisesti valtaa jo sen asiantuntemuksensa takia suhteessa ohjattavaan, mutta väitän kuitenkin, että olisi hyvä tavoitella semmoista tasaveroista asetelmaa ja totta kai se ohjattavakin tietää usein asioita paremmin kun ohjaaja. Ja tästä luottamuksesta vielä niin. Siihen liittyy kyllä myös se, että eihän se ohjaajankaan tarvitse tietää ihan kaikkea, että kyllä häneltäkin sitten hyväksytään mokia, jos se yhteinen suhde on siinä hyvä. Mutta pelisäännöistä on kyllä hyvä sopia, että mitä ne tässä kyseisessä oppariprojektissa sitten tarkoittaakaan.

Speaker 1

Kyllä ja ihan käytännössä ja tuohan kuulostaa tosi tutulta ja semmoiselta inhimilliseltä. Se luottamus on tosi tärkeätä, että se opiskelija voi olla turvallisesti siinä ohjaustilanteessa läsnä ja aidosti sitten ihmetellä ääneen ja kysyä ja kommentoida siihen opparin liittymiä juttuja.

Speaker 2

Kyllä. Ja jos se luottamus on siellä, niin kyllä se ohjattavaakin ehkä sitten uskaltaa kertoa ohjaajalle asioistaan paremmin. Mulla esimerkiksi hiljattain yksi opiskelija uskalsi viestittää, että no hän missasi ohjaus tapaamisen. Ja, että hänen lääkityksensä tekee hänelle tokkuraisuutta ja mun ei sitten tarvinnut arvailla siellä, että onko nyt kyse jostain huolimattomuudesta vai mistä. Ja kyllä se tää tieto niinku minkä hän kertoi niin asetti sitten ihan uuteen perspektiiviin asioita myöskin mun puolelta.

Speaker 1

Joo kyllä no entäs sitten meidän kolmas vinkki? Voisiko se olla vaikka ohjauksen selkeys? Kyllä joo, no ohjauksen selkeys hyvät ohjeet, ennakoitavuus ja se konkretisointi siihen käytäntöön ja ne erilaiset tekemisen muodot auttaa ihan kaikkia opiskelijoita. Ei vaan niitä erityistä tukea tarvitse. Käytännössähän se ohjauksen selkeys tarkoittaa sitä, että opettajalla on hyvät ohjeet. Elikkä yksiselitteiset ohjeet, että ne kaikki ymmärtää samalla tavalla. Lisäksi, että se ohjaus on ennakoitavaa. Elikkä opiskelija tietää mitä pitää tehdä, milloin missä järjestyksessä ja niin edelleen. Ja sitten toisaalta se konkretisointi mistä aikaisemmin mainitsin, että kun sä oot tehtyä tän osion niin tai voit jättää nyt tämän tekemättä tai miten se vaikuttaa tuleviin aikatauluihin tai tekemiseen? Tai jos esimerkiksi opiskelija ei saa kyselyä tehtyä nyt tietyssä aikataulussa, niin vastaajille ei jää riittävästi vastausaikaa. Sitten kun pitäisi kirjoittaa jo tuloksia, niin sitten tulee tavallaan semmoinen ketju joka myöhästyy. Eli se oppari on todellakin prosessi, johon vaikuttaa ne monet tekijät ja opparin tekijä on siinä avainasemassa. Tuleeko sulle tähän teemaan vielä jotain mieleen?

Speaker 2

No ainakin, että sitä ohjaajan palautteesta olisi hyvä sopia, että mitenkä sitä annetaan.  Joillekin voi toimia hyvin se, että ohjattava kuuntelee ja tekee muistiinpanoja. Toiselle taas vaikka se, että saan senhetkisen oppariversion, kirjoitan siihen kommentteja ja palautan opiskelijalle ennen tapaamista.

Näin ei tule uutena asiana kaikki sitten siinä ohjaustapamisessa ja silloin kun nähdään siellä tapaamisessa voidaan keskittyä sitten puhumaan, vaan niistä asioista mistä se ohjattava haluaa tai mitkä on tarpeen tai jos tarvitsee sitten vielä täsmentää jotakin, että mitä mä vaikka niillä kirjallisilla kommenteilla on tarkoittanut siellä.

Speaker 1

Niin joo.

Speaker 2

Mutta tossa pitää varoa kuitenkin sitä, että mikä varsinkin alussa oli itselleni vähän haastavaa, ettei lähde tukkimaan koko raporttia kommentoimalla jotakin parannettavia asioita. Joo eli pikkuhiljaa itsekin paremmin ja paremmin oppinut, että se hyvään keskittyminen ja sen korostaminen, että tähän tyyliin että no hei tässä olet hienosti saanut diskurssia lähteiden välille ja tässä on sujuvaa tekstiä.

Speaker 1

Se vahvistaa sitä osaamista.

Speaker 2

Kyllä ja mitä lisätä, ei niin että mitä pois vaan mitä lisätä.

Speaker

Joo.

Speaker 2

Pitää kyllä muistaa varmaan vielä se, että minkälainen ohjaus ja tuki on paikallaan missäkin vaiheessa sitä opinnäytetyöprosessia. Ensin on järkevää keskittyä isompiin niihin ja kokonaiskuvaan ja vasta sitten myöhemmin yleensä on syytä paneutua vaikka pikku yksityiskohtiin, kielenhuollollisiin asioihin. Mutta sitten taas toisaalta jos nää tämmöiset teknisemmät asiat jättää sinne ihan loppuun, niin voi tapahtua niinkin, että niissä on sitten lopuksi isompi määrä korjattavaa.

Speaker 1

Kyllä. No joo ja sitten on hyvä varmistaa siltä ohjattavalla kysymällä, että miten hän on ymmärtänyt ohjeet opparin tekemiseen. Ettei vaan kysy, että ootko ymmärtänyt vaan että opiskelija omin sanoin kertoo, että mitä miten hänen pitäisi edetä ja mitä tehdään ennen seuraavaa tapaamista. Ja sitten toi opparin ohjaustilannehan voi olla joillekin hämmentävä tai jännittävä, ettei muista edes tehdä muistiinpanoja. Ja toisaalta sitten ohjaaja voi itsekin kertoa opiskelijalle mitä tehdään ja kerrata sitä kautta ja onko opiskelijalla kysymyksiä tähän tai muuta.

Speaker 2

Joo.  Itse oon kokenut hyväksi, että se ohjattava lähtee sanottamaan sitä aivan ääneen on ehkä paras elikkä ohjaaja voi pyytää ohjattavalta ihan, että kerropa nyt mitä teet ja miten etenet seuraavaksi?

Speaker 1

Aivan. Kyllä joo.

Speaker 2

Ja ylipäänsä kannattaa summata, että mitä siinä tapaamisessa on sovittu. Yleensä pyydän opiskelijaa tän tekemään.

Sitten joo, olisiko sitten aika meidän neljännen vinkin? Sanoisin neljänneksi vinkiksi tämmöisen kun joustavuus ohjauksessa. Tää joustavuus voi koskea ainakin aikaa. Ja oma esimerkki taas sitten. Jos mä tiedän että ohjattavalla on vaikka haasteita tulla tapaamiseen ajoissa, niin mä pyrin jättämään siihen oman oman kalenterin tilaan heti sen tapaamisen jälkeen, jos vaikka tää tapaaminen venyykin yli sovitun lopetususajan. Tää toimii ainakin mulla. Toki vaatii sen, että siellä omassa kalenterissa on tilaa.

Speaker 1

Joo.

Speaker 2

Mutta sitten toisaalta mä olen kyllä myös sitä mieltä, että sen opiskelijan tulisi jo tässä vaiheessa opintoja pystyä suunnittelemaan sitä, että miten haluaa hyödyntää vaikkapa tunnin ohjausajan ja että pysytään niissä raameissa, mutta kun ei se aina vaan kerta kaikkiaan ihan kaikkien kanssa onnistu. Ja mitä enemmän sitä tukea ohjattava tarvitsee, niin sitä enemmän mahdollisesti tapaamisiakin tarvii. Mä yleensä edellytän aina jonkinlaista edistymistä näiden tapaamisten välillä, paljonko niitä sitten otetaankin niitä tapaamisia, koska on se ohjaajankin aika arvokasta.

Speaker 1

Kyllä.Mutta mun mielestä sitten kannattaa kyllä muistaa myös se, että eihän sitä edistymistä aina paperilla näy ja joskus se ajatusten jäsentely on ihan huimaa edistymistä siellä opparin tekijällä. No niin just joo, elikkä se ajatusten jäsentely on kaikkein tärkeintä siinä oppariprosessissa, koska se tukee sitä oppimista ja sitä asiantuntijuuden kehittymistä sillä opiskelijalla ja ainahan se ajatusten jäsentely ja kehittyminen on niinku prosessi.

Speaker 2

Kyllä. Mä tiedän että jotkut mun ohjaaja kollegat suosii semmoista tiettyä rakennetta, että siihen opinnäytetöiden ohjaukseen sisältyy aina joku tietty x määrä tapaamisia ja sillä mennään elikkä hyvin strukturoidusti ja tää saattaa kyllä toki joillekin toimia ja jotkut ohjaajat saakin sen toimimaan, mutta itse suosin enemmän tämmöistä joustavaa tyyliä, että aina kunkin ohjattavan tilanteen mukaisesti.

Speaker 1

Joo tota se aikaisemmin mainitsit sitten että kun sä kysyt vähän että mikä tilanne siellä opiskelijalla on sen elämässä ja näin niin tähän ohjaukseen ihan heijastuu myös se, että opiskelija etenee hyvin ja oppariprosessiin ei tule mutkia matkaan. Mutta sitten toisaalta jos siellä omassa elämässä tapahtuu jotakin niin sitten. Se, joka on hänelle merkittävää, niin se oppariprosessi voi hidastua tai jopa katketa ääritapauksessa. Onko tähän opinnäytetyöprosessin tukemiseen tai sen etenemiseen varmistamiseen jotain mitä tässä voisi mainita?

Speaker 2

Se voisi olla varmaankin meidän vinkki 5 joka on ainakaan ainakin osittain vastaisi tähän tähän asiaan ja se meidän vinkki viitonen olisi toimijuuden vahvistaminen asteittain. Elikkä vähittäinen vastuuttaminen.

Speaker 1

Joo.

Speaker 2

Eli ohjattavathan hyvin eri tilanteissa. Jo ihan minäpystyvyyden ja toimijuuden suhteen ja toisilla nää on vahvemmin hallussa ja toisilla ei ihan vielä. Mä nyt kerron yhden esimerkin kautta, että miten mä itse siirsin vastuuttomista vähitellen ohjattavalle ja tällä opiskelijalla oli aika isojakin keskittymisen ja ajanhallinnan haasteita. Ekan kerran kun me tavattiin, niin tunnin tapaaminen ei kyllä alkuunkaan riittänyt sitten kun jutut rönsyili, mutta mä annoin sen mennä niin pitkälle kun se kesti koska mulla oli kalenterissa tilaa sen tapaamisen jälkeenkin. Ja sitten toisella kerralla mä aloin muistuttelemaan siitä ohjausajan loppumisesta sen tunnin loppupuolella silloinkin mentiin kyllä vielä yli tunnin. Joo, no kolmannella kerralla sitten opiskelija huomasi jo itse kommentoida itsekin tunnin loppupuolella, että apua, että nyt taas alkaa mennä yli aika. Ja neljännellä kerralla sitten mä jo siirsin vastuuta vielä enemmän, sillä tavalla että meillä on nyt tää tunti aikaa ja mä haluan, että sä keskityt nyt pitämään meidät aikataulussa. Tällä kertaa aika hyvin kyllä onnistuikin se sitten. Se auttoi myös meitä niin kun vähän paremmin keskittymään sitten oleellisiin asioihin niissä tapaamisissa.

Speaker 1

Jaa.

Speaker 2

Ja tässä oli kyse muuten master-opiskelijasta, että kyllä tän kaltaisia haasteita esiintyy sekä alemman että ylemmän ammattikorkeakoulun tasolla.

Speaker 1

Toi oli tosi hyvä esimerkki että sä ohjasit niinku opiskelijalähtöisesti ja sitten vahvistit sitä toimijuutta asteittain. Ja vähitellen sitä opiskelijaa ottamaan niin kuin sitä vastuuta. Mutta se tietysti edellyttää, että sä oot päässyt se opiskelijan kanssa hyvään dialogiin ja että opiskelija kokee että on turvallista olla sun kanssa. No tietenkin, on hyvä muistaa, että se oppariprosessi on jo jännittävä opiskelijalle, että siihen voi liittyä opintojen valmistumisvaiheessa myöskin vahvoja tunteita liittyen opintojen päättymiseen ja työelämään siirtymiseen. Elikkä eletään semmoista siirtymävaihetta ja se tulee konkreettisesti monelle opiskelijalle tässä kohtaa.

Speaker 2

Kyllä vaan. No mutta lopuksi. Me ollaan nyt annettu 5 käytännön vinkkiä opinnäytetyön ohjaajalle. Ensimmäinen oli ole utelias ja ihmettelevä. Sitten toisena tuli luottamuksen rakentaminen. Kolmantena ohjauksen selkeys, neljäntenä joustavuus ohjauksessa ja tää meidän viimeinen vinkki, vitonen oli toimijuuden vahvistaminen asteitta eli vähittäinen vastuuttaminen.

Speaker 1

Kyllä.

Speaker 2

Alunperin meillä oli ehkä tarkastelun näkökulma erityispedagogiikan kautta tai tavallista vahvempaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden kautta, mutta eikös me ollakin vähän sitä mieltä, että kyllä näitä vinkkejä voi hyödyntää ihan kaikki ohjaustilanteissa.

Speaker 1

Joo ja mä uskon että nää vinkit sopii niinku kaikkien opiskelijoiden ohjaamiseen ja kaikkien opiskelijat hyötyy siitä.