Litteraatti: Miksi inklusiivinen pedagogiikka on tärkeää myös ammattikorkeakouluissa? 

 -podcast 
 
M: Olen Marketta Keisu ja opetan ruotsin kieltä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Opiskelen tällä hetkellä myös ammatilliseksi erityisopettajaksi täällä Haaga-Heliassa. 
 
S: Olen Siirilän Sanna ja toimin Haaga-Heliassa erityisopettajana ja opinto-ohjaajana. 
 
M: Tässä podcastissa keskustelemme inklusiivisesta ammattikorkeakoulusta ja siitä, mikä tekisi ammattikorkeakoulusta ja ammattikorkeakoulun opetuksesta entistä inklusiivisemman.  
 
M: Voisimme aloittaa tämän podcastin avaamalla inklusiivisuuden käsitettä. Mitä oikein tarkoitamme inklusiivisella ammattikorkeakoululla?  
 
S: Inklusiivisella ammattikorkeakoululla tarkoitetaan esimerkiksi sellaista koulua, joka edistää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja monimuotoisuutta eri toiminta-alueilla. Inklusiivisessa korkeakoulussa jokainen opiskelija voi osallistua täysipainoisesti opiskeluun ja tuntea itsensä arvostetuksi.  
 
M: Ja tässä podcastissa me pohdimme inkluusiota erityisesti erityispedagogiikan näkökulmasta, miten me opettajat – sekä erityisopettajat että eri opintojaksoilla opettavat opettajat – onnistumme vähentämään oppimisen esteitä. 

S: Juuri näin. 
 
M: Sanna, miksi inklusiivinen opetus on tärkeää? 
 
S: Kun puhutaan inklusiivisesta korkeakoulusta, ei pelkkä koulutukseen pääsy riitä, vaan tarvitaan inklusiivista opetusta ja lisäksi opetuksen yksilöllisiä järjestelyjä, jotta kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada korkeakoulututkintonsa valmiiksi.  
 
Parhaassa tapauksessa pedagogisesti laadukas inklusiivinen opetus antaa opiskelijalle positiivisen oppimiskokemuksen, ja oppimisprosessista tulee eri vaiheineen onnistunut. Kaikki tämä myötävaikuttaa myös opiskelijan itsetuntoon ja henkiseen hyvinvointiin ja siksi sillä voi olla pitkälle ulottuvia vaikutuksia ihmisen elämässä. 
 
M: Millainen rooli erityisopettajalla ja erityisopetuksella on inklusiivisessa ammattikorkeakoulussa? 

S: Erityisopettaja kohtaa opiskelijoita kahden kesken ohjaustapaamisissa, joten hänen on mahdollista kuunnella ja kuulla opiskelijaa paremmin kuin luokkatilanne välttämättä antaa myöten. Inkluusiota ei tulisikaan tehdä vain opiskelijoita varten, vaan myös heidän kanssaan. Erityisopettaja on ihminen, jonka kanssa opiskelijan on mahdollista käydä läpi opiskelun haasteitaan ja etsiä yhdessä keinoja haasteiden selättämiseen. Erityisopettajat voivat myös toteuttaa erilaisia pienryhmiä esimerkiksi opiskelutaitoihin liittyen ja tukea näin isompaa joukkoa opiskelijoita etenemään opinnoissaan. Erityisopettajat toimivat myös opetushenkilöstön tukena esimerkiksi tarjoamalla konsultointia tai henkilöstökoulusta toiveiden ja tarpeiden mukaan.  
 
M: Tällainen tuki kuulostaa tarpeellista. 
 
S: En näkisi myöskään yhteisopettajuutta mahdottomana asiana, tosin korkeakouluissa se vaatii vielä parhaiden käytänteiden etsimistä ja sen faktan kanssa elämistä, että erityisopettajia on korkeakouluissa vähän, esimerkiksi Haaga-Heliassa työskentelee neljä erityisopettajaa, joiden yhteenlasketut työtunnit ovat vähän alle yhden kokonaisen erityisopettajan verran. 
 
M: Mitä tavallinen lehtori ilman erityisempää erityispedagogista asiantuntemusta voi tehdä inklusiivisemman opetuksen hyväksi?  
 
S: Monesti ajatellaan, että erilaiset oppijat tulisi huomioida korkeakouluissa tarjoamalla heille yksilöllisiä järjestelyitä, kuten lisäaikaa tenttiin. Tämä on tietysti totta, mutta hyvin kapea näkökulma inklusiiviseen korkeakouluun! Inklusiivinen opetus lähtee opetuksen suunnittelusta, ja korkeakouluopettaja voi jo suunnitteluvaiheessa tehdä opetuksesta saavutettavampaa kaikille opiskelijoille. Keskeistä on ensinnäkin huolehtia, että tiedon esitystavat ovat moninaisia. Korkeakouluissa tietoa esitetään pääsääntöisesti tekstimuodossa, mutta tekstin rinnalla saavutettavuutta lisää se, että tietoa esitetään opiskelijoille myös esimerkiksi videoiden, kuvien tai äänitiedostojen muodossa.  
 
M: Kyllä, ja kokemukseni mukaan opiskelijat antavat näistä hyvää palautetta. 
 
S. Mitä moninaisemmin tavoin tietoa esitetään, sitä todennäköisemmin se on saavutettavaa suuremmalle joukolle opiskelijoita. Opintojaksot voi myös rakentaa niin, että arviointitavat tarjoavat opiskelijoille valinnanvaraa ja näin ollen tukevat saavutettavuutta. Onko osaamista mahdollista osoittaa muutenkin kuin kirjoittamalla? Opiskelijat voisivat esimerkiksi valita, työstävätkö he esseetä vai vaikkapa videota.  Jotkin suoritukset voivat olla suullisia 
 
M: Lisäksi perusasioiden huomioiminen, kuten selkeät ohjeet, riittävät tauot, työrauhan takaaminen ja mahdollisuus opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen, ovat keskeisiä inklusiivista opetusta suunniteltaessa. 
 
S: Tällehän, mitä olemme tässä kuvanneet, on olemassa myös termi: UDL-malli eli Universal Design for Learning. Perusajatuksena tässä UDL-mallissa on tarjota inklusiivista opetusta kaikille siten, että yksilöllisten järjestelyjen tarve vähenee.  
 
M: Nämä tavat ovat lopulta suhteellisen yksinkertaisia. Lisätään moninaisempia esitystapoja ja joustavaa opetusta. Lisäksi tarjotaan eri toiminta- ja ilmaisutapoja. Havainnollistetaan ja visualisoidaan sekä huomioidaan monikanavaisuus ja oppimiseen sitouttaminen.  
 
S: Juuri näin. 
 
M: Inklusiivisuuttahan lisää myös se, että Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa on tarjolla erilaisia oppimisympäristöjä. On virtuaalitoteutuksia, online-opetusta esimerkiksi Zoomin kautta sekä perinteistä luokkahuoneopetusta. Toteutuksilla on eri määrä sosiaalista kanssakäymistä. Monet opiskelijat haluavat opiskella yhdessä muiden kanssa, ja toiset taas voivat arastella sosiaalisia tilanteita ja jännittävät kovasti. Silloin opiskelija voi miettiä, ettei ainakaan samalle koulupäivälle ottaisi runsaasti itselleen kuormittavinta toteutusmuotoa.  
 
S: Miten sinä otat huomioon inklusiivisen opetuksen opintojaksoillasi? 
 
M: Itselläni on tapana kysyä opetusryhmältäni, onko toteutuksella mukana opiskelijoita, joilla on suositus yksilöllisistä järjestelyistä, jännittämistä tai muuta opiskelua vaikeuttavaa asiaa. Tämän kysyttyäni sitten joku jää oppitunnin jälkeen kertomaan omasta haasteestaan tai lähettää sähköpostia. Tavallisella opintojaksolla ei ehdi tehdä paljon opiskelijan auttamiseksi, mutta pienelläkin huomioinnilla on merkitystä.   
 
S: On tärkeää, että opiskelijat kokevat, että apua on tarvittaessa saatavilla. Usein jo tämä tieto auttaa heitä. 
 
M: Kun opettaja on tietoinen opiskelijan haasteista, opettaja voi kiinnittää lisähuomiota tällaiseen opiskelijaan. Jos opettaja huomaa, että opiskelijalla on vaikeuksia esimerkiksi tietyssä kohdassa tehtävää, opettaja voi antaa vinkkiä juuri tähän kyseiseen kohtaan luokkahuoneen edessä, ikään kuin koko ryhmälle. 
 
S: Hienovaraisuus on tärkeää, ettei opiskelija koe joutuvansa silmätikuksi. 
 
M: Yleisesti ottaen on tärkeää antaa selkeitä ja vaiheittaisia ohjeita, joita opiskelijan on helppo seurata mukana. Strukturointi eli järjestelmällinen rakenne opetuksessa auttaa jokaista opiskelijaa.  
 
Joskus opiskelijalle on oppimisvaikeuksien lisäksi – vai pitäisikö sanoa vuoksi – myös heikko opiskelumotivaatio. Keskustelun avulla on saatu heräteltyä motivaatiota, ja lopulta opintojakso on saatu suoritettua hyväksytysti. 
 
S: Ja tärkein asia on vielä sanomatta, nimittäin vahvuuksien tunnistaminen ja positiivinen palaute. Jos opettaja voi mitenkään parantaa opiskelijan itseluottamusta, sillä on valtava vaikutus. Ymmärrys opiskelijan tilanteesta ja myötätuntoinen suhtautuminen lievittävät varmasti opiskelijan jännitystä ja mahdollisia psyykkisiä haasteita. Jos opiskelija on epäonnistumisen pelossa, ei oppimista tapahdu. Monet kokevat myös häpeää, mitä tulisi pyrkiä vähentämään kaikin keinoin. 
 
M: Niin. On tärkeää olla läsnä opiskelijalle. Tunneäly ja empaattisuus ovat hyödyksi opettajan työssä. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksia, on myös vahvuuksia ja taitoja. Taidot eivät välttämättä ole vahvoja juuri opetettavassa aiheessa, mutta jokaisella opiskelijalla on joitakin metataitoja eli yleisiä työelämätaitoja, joita opettaja voi havaita ja kehua. Haasteitakin voi voittaa paremmin, kun on tieto, että jotain osaa jo valmiiksi.  
 
S: Niin, ja monet ovat oppineet kouluvuosien aikana myös kompensoimaan vaikeuksiaan ja kehittyneetkin taitaviksi muilla alueilla. 
 
M: Haluaisin lopuksi vielä sanoa, että meidän opettajien on erittäin hyödyllistä kuunnella opintojaksopalautetta sellaiseltakin opiskelijalta, jolla on jonkinlaista oppimisvaikeutta. Sellainen opetus, joka on hyväksi yksilöllisiä järjestelyitä tarvitsevalle, on hyväksi jokaiselle. Inklusiivinen opetus hyödyttää kaikkia, koska se on selkeää ja ottaa huomioon erilaiset tavat oppia.  
 
S: Ehkä tulevaisuudessa voisimme lakata puhumasta yksilöllisestä tuesta opetuksessa, ja pyrkiä tarjoamaan kaikille sopivaa, tunneälykästä ja laadukasta inklusiivista opetusta.