Johtaminen
Turvallisuuden johtaminen pedagogisissa ympäristöissä

Turvallisuuteen liittyvät tehtävät lankeavat yleensä johtajalle; turvallisuuskulttuuri ilmentääkin johdon näkemyksiä turvallisuustyön merkityksestä.

Julkaistu : 09.06.2020

Turvallisuuden johtaminen on kolmas osa oppilaitosturvallisuuteen liittyvästä blogisarjastamme. Ensimmäisessä osassa käsittelimme oppilaitosturvallisuutta yleisesti ja toisessa osassa pedagogista turvallisuutta. 

Mitä turvallisuuden johtaminen on?

Turvallisuuden johtaminen tarkoittaa tavoitteellisia toimenpiteitä, joilla organisaatio jatkuvasti ylläpitää ja kehittää työn ja työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Toimenpiteillä parannetaan esimerkiksi järjestelmien toimivuutta, olosuhteita ja ihmisten hyvinvointia.  Keskeisenä tavoitteena on ehkäistä työstä aiheutuvia sairauksia ja työtapaturmia sekä parantaa työn laatua ja tuottavuutta. Turvallisuus- ja terveysnäkökulma otetaan huomioon töiden suunnittelussa, tekemisessä ja seurannassa.

Mitä johtajan tulee tehdä johtaessaan turvallisuutta?

Työnantajan tehtävänä on luoda organisaatioon turvallisuuskulttuuri ja toimintatavat, määrittää velvollisuudet ja valtuudet, varmistaa osaaminen ja resurssit sekä tiedottaa turvallisuuteen liittyvistä asioista henkilöstölle. Nämä tehtävät lankeavat yleensä johtajalle; turvallisuuskulttuuri ilmentääkin johdon näkemyksiä turvallisuustyön merkityksestä.

Johdon sitoutuminen näkyy organisaatioissa esimerkiksi johdon kierroksina sekä turvallisuusasioiden esille tuomisena kokouksissa aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Kuitenkin vasta henkilöstön sitoutuminen varmistaa sen, että organisaation turvallisuusajattelu jalkautuu käytännön työhön. Turvallisuustyön pitääkin olla osa jokaisen esimiehen ja työntekijän työnkuvaa.

Turvallisuusjohtaminen vaatii myös toimivan palautejärjestelmän, jonka avulla organisaatio pystyy järjestelmällisesti varmistamaan omien käytäntöjensä jatkuvan parantamisen. Vastuunsa tunteva johtaja ymmärtää, että hänen vastuullaan on opiskelijoiden ja henkilöstön turvallisuus kaikilla turvallisuuden osa-alueilla. Esimerkiksi ammatillista koulutusta koskevissa säädöksissä määritellään oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Tähän on syytä lisätä vielä pedagoginen turvallisuus, jolloin näistä neljästä osa-alueesta muodostuu kokonaisvaltainen turvallisuus.

Mitä laki sanoo turvallisuuden johtamisesta?

Työturvallisuuslaki ei suoranaisesti vaadi turvallisuusjohtamisjärjestelmää, vaan se säätelee turvallisuuden järjestelmällistä hallintaa yleisellä tasolla. Laissa esitetyt työnantajan velvollisuudet kuitenkin perustuvat turvallisuusjohtamisen ajatukselle. Työnantaja voi valita työpaikalle parhaiten sopivat tavat ja keinot, joilla se hallitsee turvallisuutta. Työturvallisuuslaissa (738/2002) on määritelty työnantajan velvollisuudet työturvallisuuden hallinnassa. Työnantajan pitää:

  1. laatia työsuojelun toimintaohjelma
  2. tunnistaa haitta- ja vaaratekijät, arvioida niiden merkitys eli tehdä riskien arviointi sekä tarvittaessa poistaa tai vähentää riskejä
  3. antaa työntekijöille opetusta ja ohjausta
  4. tarkkailla jatkuvasti työympäristön ja työyhteisön tilaa
  5. pitää riskien arviointi ajan tasalla ja päivittää työsuojelun toimintaohjelma.

Case: miten oppilaitoksen johtaja johtaa turvallisuutta?

Erään johtamiskoulutuksen yhteydessä kysyimme osallistujilta heidän turvallisuusjohtamiseen liittyvistä käytännöistään. Saimme rikkaan aineiston, josta tässä nostamme tärkeimmät näkökohdat esille.

Ensiksi, johtajat johtivat turvallisuutta jakamalla vastuuta, antamalla opettajille toimintaohjeita, huolehtimalla psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta eli työilmapiiristä ja huolehtimalla opiskelijoiden työturvallisuudesta. 

Toiseksi, johtajat ovat luoneet oppilaitoksiinsa turvallisuuskulttuurin, joka ottaa huomioon tai jossa on toteutettu seuraavat asiat: turvallisuus- ja suojeluorganisaatio, turvallisuuden ylläpitäminen arjen sanoituksissa, turvallisuusmyönteinen keskustelukulttuuri, turvallisuutta ylläpitävä toimintamalli (esim. vuokaavio), suunnitelmallinen perehdytys, lakisääteiset poistumisharjoitukset, akuuttien asioiden purkaminen keskustelujen avulla säännöllisesti, riskien hallinta erilaisilla järjestelmillä, turvallisuuskävelyt henkilöstön kanssa vuosittain, henkisen kuormituksen purkamistilaisuudet, palo- ja kulkuturvallisuus, opettajien turvallisuus, sekä riittävät siirtymisajat toimipisteiden välillä.

Kolmanneksi, johtajat käyttävät erilaisia työkaluja turvallisuuden johtamisessa. Koulutukseen osallistuneet johtajat käyttivät riskien kartoitustyökaluja, turvallisuusliitteitä, työergonomiasäädöksiä, laitteisiin perehdyttämistä, ensiapukoulutuksia, tulityökortteja, työprosessikuvauksia ja tehtäväkuvauksia.

Neljänneksi, johtajien mielestä turvallisuuden johtamisessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota useisiin asioihin. Päällimmäisiksi nousivat nopea epäkohtiin tarttuminen, osallisuuden varmistaminen, oikea-aikainen ja riittävä tiedottaminen sekä avoimuus.

Miten johto voi parantaa oppilaitosturvallisuutta?

Turvallisuusjohtaminen on laaja johtamisen tehtäväkenttä, joka toisinaan saattaa jäädä vähemmälle huomiolle arjessa. Oppilaitoksia kohdanneet riskit ovat olleet aikanaan esimerkiksi ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa työsaleissa tapahtuneita vahinkoja. Sittemmin oppilaitoksiin kohdistuneet vakavammat uhat merkitsivät turvatoimien nostamista.

Kannattaa pohtia sitä, ovatko esimerkiksi turvatoimet ja laajemmin oppilaitoksissa tehtävä riskien kartoitus tällä hetkellä riittävällä tasolla. Turvallisuussuunnitelmat on useimmiten tehty, mutta turvallisuusorganisaation toiminnassa ja käytännön harjoituksissa saattaa olla kehitettävää.

Pohdimme sitäkin, millainen turvallisuuden taso on riittävä, jotta se tuottaa henkilöstölle ja opiskelijoille turvallisuuden tunnetta, eikä päinvastoin lisää turvattomuutta. Tässä korostuu oppilaitosturvallisuuden johtamisen vastuu siitä näkökulmasta, miten turvallisuudesta viestitään organisaation sisällä. Korostuuko viestinnässä ennaltaehkäisy vai uhkakuvat?