Näkökulmia
Liikuntaliiketoimialan ekosysteemi elää murroksessa

Liikuntaliiketoimialan ekosysteemi muuttuu, mikä vaikuttaa julkisen ja kolmannen sektorin perinteiseen asetelmaan. Ekosysteemin yhteisenä intressinä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla.

Julkaistu : 14.03.2020

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi liikuntaliiketoiminnan koko toimialan kooksi vähintään 5,5 miljardia euroa vuonna 2014 ilmestyneessä raportissaan. Kasvavia segmenttejä alalla olivat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut, liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat sekä liikuntalähtöiset viestintä-, viihde- ja lifestyle-tuotteet ja -palvelut. Tämän kasvun taustalla olivat liikuntapalveluiden määrän kasvu, urheilu- ja virkistyspalvelujen kasvuyritykset sekä liikuntamatkailun selkeä kasvu. Kaikkiin kasvusegmentteihin liittyy oleellisesti myös teknologiset innovaatiot.

Tilastokeskuksen tilastoimien toimialojen ja näillä toimivien yritysten tietoja yhdistämällä voidaan tehdä johtopäätös, että liikuntaliiketoiminnan kasvu on jatkunut vuoden 2014 jälkeenkin. Vuosien 2013-2018 aikana esimerkiksi liikunta-alan yritysten määrä on kasvanut yli 30% (kuvio 1). Kuvioon on koottu tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta neljän eri liikunta-alan toimialaluokituksiin (TOL) kuuluvien yritysten lukumäärät vuosilta 2013-2018. Toimialat ovat urheilu- ja liikuntakoulutus, urheilukeskusten toiminta, kuntokeskukset ja muu urheilutoiminta.

Kuvio 1. Liikunta-alan yritysten lukumäärän kehitys vuosina 2013-2018
Kuvio 1. Liikunta-alan yritysten lukumäärän kehitys vuosina 2013-2018

Konkreettinen seuraus tästä on se, että suuri osa liikunnasta ja urheilusta organisoituu julkisen sektorin ulkopuolelle. Varsinkin aikuisväestön osalta yksityinen sektori on merkittävin liikuttaja ja on todennäköistä, että tulevaisuudessa myös seniorit suuntaavat liikkumistaan yhä vahvemmin yksityisen sektorin palveluiden pariin. Lapset ja nuoret ovat vahvimmin kiinni seurojen ohjatussa liikunnassa sekä urheilussa, mutta tätäkin tarjontaa on laventanut viimeisten vuosien aikana esimerkiksi sisäliikuntapuistot. Koko liikuntaliiketoimialan ekosysteemi on muutoksessa, joka osaltaan vaikuttaa perinteiseen asetelmaan vahvan julkisen sekä kolmannen sektorin osalta. Ekosysteemin yhteisenä intressinä säilyy terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla.

Yksityinen sektorin kasvu ja erityisesti sen kasvusegmentit tarjoavat luonnollisesti enemmän työllistymismahdollisuuksia. Monesti työpaikat vaativat myös uudenlaista osaamista. Vierumäen kampuksen ydinpalvelut eli terveyden ja liikunnan edistäminen, liikuntajohtaminen, valmennus ja seuratoiminta, liikunnan palvelumuotoilu ja tapahtumatuotanto jäsentävät osaamisen vahvaksi substanssisosaamiseksi sekä metatason osaamiseksi, joka tarjoaa kilpailuetua tulevaisuuden työmarkkinoilla. Esimerkki tästä on palvelumuotoilu, jonka viitekehys tarjoaa sekä osallistavan toimintatavan että menetelmiä palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Asiakaslähtöinen palveluiden kehittämisosaaminen onkin selkeä tulevaisuuden osaamistarve liikunta-alalla ja viitekehystä voi soveltaa kaikkien ydinpalvelun näkökulmasta paremman asiakaskokemuksen synnyttämiseksi. Tulevaisuudessa osallistamme liikuntaliiketoimialan ekosysteemin yhä vahvemmin kehittämään ja kehittymään yhdessä.

LÄHTEET

TEM. 2014. Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset. Työ- ja elinkeinoministeriö. (17.2.2020)

Tilastokeskus. StatFin, Yritykset, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Yritysten tiedot oikeudellisten yksiköiden (y-tunnus) tietoihin perustuen, 11gc—Yritykset toimialoittain, 2013-2018) (17.2.2020).

Osaaminen 2035. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osaamiskortit. Opetushallitus 2019. (17.2.2020)