Opettamassa ja oppimassa Keniassa
Julkaistu : 09.12.2019

Kenyatta yliopiston pimeähkössä luokkahuoneessa on havaittavissa käynnistymisvaikeuksia. Mietin tuskaisena, kuinka Suomessa olisin saanut opiskelijat hommiin välittömästi. Istahdan pulpetille pienryhmän viereen ohjeistamaan ryhmätyötä. Olen pyytänyt opiskelijoita piirtämään kartongin keskelle kuvan heidän tulevan tuotteen tai palvelun tyypillisestä asiakkaasta. Kosketan ystävällisesti yhtä opiskelijoista olkapäälle ja puhuttelen häntä etunimellä.  Kenialainen opiskelijaryhmä on hiljaa ja hymyilee minulle hämmentyneinä, mutta arvostavasti. Huomaan että tehtävänantoni on kirjoitettu englanniksi siistillä käsialalla jokaisen ryhmäläisen vihkoon. Kukaan ei uskalla koskea kartonkiin tai tussiin.

Lokakuun lopussa 2019 pääsin opettamaan Nairobin Kenyatta-yliopistoon kaksipäiväisen ”Introduction to Wellness technology” –kurssin. Kurssi oli suunnattu kolmellekymmenelle yliopiston ravitsemus- ja liikuntatieteiden tiedekunnan professorille sekä tohtorikoulutettavalle. Kurssin tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden tietämystä hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä terveydenedistämisessä. Kenian isona ongelmana on ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja terveydenedistämisen puute. Jotta tämä haaste saadaan kuriin, on keksittävä uusia kustannustehokkaita menetelmiä, jolla väestön terveydenedistämistyötä voidaan tehdä. Digitaaliset työkalut voivat olla yksi ratkaisu ongelmiin.

Koska Kenyatta-yliopistolla oli toiveena, että kurssille osallistuvat pääsisivät opiskelemaan kuten suomalaisetkin, käytännönläheisesti ja ”learning by doing” –menetelmään tutustuen, Kurssin ensimmäisenä päivänä käynnistettiin käytännönläheinen innovointiprosessi. Prosessin aluksi opiskelijat pääsivät määrittelemään terveydenedistämisen ongelmia, joita olisi mahdollista ratkaista osittain digitalisten työkalujen avulla, samalla hahmoteltiin mielikuva tyypillisestä asiakkaasta.

Ratkaistavien ongelmien pohjalta osallistujat ideoivat sovelluksen, jonka prototyypin he pääsivät kehittämään kurssin aikana. Ensimmäiset ideat kenialaiset esittivät ”pitchaus- kilpailussa”, jossa muut osallistujat investoivat leikkirahaa sen mukaan, kuinka paljon uskoivat ideoihin. Ideakilpailun voittanut ryhmä sai raikuvien aplodien, ja kenialaisten voittoseremonioiden lisäksi haluttuja Haaga-Helia tuotepalkintoja. Ideakilpailun voitto vaikutti kenialaisiin kuin he olisivat voittaneet suomalaisen start up kilpailu Slushin. Seuraavana päivänä, ideakilpailun voittohuuman jälkeen tuli tarpeen kerrata vielä edellisen päivän ideakisan olleen didaktinen peli, joka auttoi opiskelijoita miettimään omaa ideaa mahdollisimman myyväksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi. Opettajana aloin epäillä, että opiskelijat ottivat pelin todesta.

Hyvinvointisovelluksen suunnittelu- ja innovaatioprosessissa työkaluina käytettiin Haaga-Helian Lab8 :n palvelumuotoilun työkaluja sekä ilmaista Just in mind – sovelluksen prototypointityökalua. Palvelumuotoilu oli kenialaisille menetelmänä uusi. Heikot nettiyhteyden vaivasivat eniten tätä suomalaista lehtorinalkua, mutta paikalliset eivät tuntuneet häiriintyvän verkon pätkimisetä lainkaan, kuten eivät venyvistä aikatauluistakaan.

Kurssin päättyessä ryhmät kilpailivat estradille pääsystä, tunnelma oli kääntynyt päälaelleen ensimmäisen piirustustehtävän jälkeen. Kurssilla syntyneet hyvinvointisovellusten protot olivat jopa jatkojalostamisen arvoisia. Erityisesti suomalaisesta näkökulmasta mielenkiinnon herätti seurakunnalle suunniteltu sovellus, jonka tarkoituksena oli kerätä pastorille tietoa saarnan ja messun hyvinvointivaikutuksista. Kurssilla olleet ohjelmistotekniikan professorit ottavat vastuun kurssin jatkosta, joten tulevaisuus näyttää kuulemmeko vielä pastoreille suunnatusta PastApp:sta tai pitchaus-kilpailun voittaneesta kenialaisille vähävaraisille perheille suunnatusta ravitsemussovelluksesta.

Osallistujien palaute oli positiivista, käytännönläheiset oppimistehtävät koettiin motivoivina, sekä suomalaiset opetusmetodit kokeilunarvoisina. Mieleenpainuvimpana kokemuksena opiskelijat pitivät opettajan istumista pöydällä, myös etunimien käyttäminen opiskelijoista oli kuulema hassun kuuloista.

Vuodesta 2017 Haaga-Helian liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma on ollut mukana  KENFIN-edura-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää Nairobin Kenyatta-yliopiston korkeakoulutusta, joka liittyy terveellisten elämäntapojen edistämiseen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden tiedekunta. Yhtenä hankkeen osatavoitteena oli viedä Keniaan osaamista digitaalisten työkalujen hyödyntämisestä terveydenedistämisessä


Kuva: Billy Miaron / Shutterstock.com