Millaista on saada kielteinen turvapaikkapäätös Suomessa ja palata Irakiin? Voiko sodan runtelemassa maassa aloittaa uutta liiketoimintaa? Toteutuuko jälleenrakennus? Nämä kaikki ovat viime aikoina olleet tulenarkoja keskustelunaiheita mediassa.

Irakilaisille turvapaikanhakijoille on nyt tarjolla yrittäjyyskoulutusta. Tavoitteena on tarjota heille mahdollisuus sosiaalistaloudellisesti kestävään paluuseen. Mukana koulutuksessa on suomalaisia, kansainvälistyviä yrityksiä. Koulutuksen järjestävät Haaga-Helia ja Laurea-ammattikorkeakoulu, jotka vievät eteenpäin Tulevaisuuden polku -nimistä pilottihanketta. Osallistuminen hankkeen järjestämään koulutukseen on turvapaikanhakijoille maksuton sekä vapaaehtoinen.

Yritysten tuki voi olla turvapaikanhakijalle tai oikeutensa turvapaikkaan menettäneelle paperittomalle henkilölle korvaamaton. On paljon helpompi palata kotimaahan, kun mukana on yritys tai työtehtävät, joita toteuttaa kotimaassa. Toinen vaihtoehto on mennä takaisin kotimaahan ilman tietoa tulevasta tai omasta ja perheen hyvinvoinnista.

Koulutus herättää keskustelua

Hanketta on kritisoitu siitä, että suomalaisten yritysten johdolla suoritetaan maastamuuttoa tai että ihmisiä jopa käytetään hyväksi. Tiedostamme, että yritysten mukaantulo herättää tunnereaktioita. Se herättää myös kunkin omien arvojen tarkastelemiseen liittyviä pohdintoja – onko markkinatalouden keinojen valjastaminen uudelleenkotoutumisen tukemiseksi suotavaa? Me uskomme, että on.

On hyvä tiedostaa, että maahanmuuttajilla on kotoutumiskoulutuksen jälkeen vain harvoja koulutusvaihtoehtoja (Pirinen 2015). Turvapaikanhakijoille koulutustarjontaa ei käytännössä ole ollenkaan, vaikka hakuprosessi voi kestää vuosia.

Pilotin aikana matkustetaan Irakiin tarkentamaan tilannekuvaa ja edesauttamaan projektin onnistumista. Tarkoituksena on tavata edustajia Irakin hallinnosta, avustusjärjestöistä ja muista alueella toimivista kansainvälisistä organisaatioista sekä paikallisista yrittäjyys- ja innovaatiokeskuksista. Tavoitteena on myös kartoittaa Irakin markkinoita, jotta maahanmuuttajien asettuminen takaisin omaan kotimaahansa helpottuisi.

Matkustaminen konfliktimaihin ei ole tavallista korkeakoulun henkilökunnalle, mutta turvallisuustilanteen riskilähtöinen analysointi ja varautuminen sekä yhteistoiminta viranomaisten ja turvallisuusalan toimijoiden kanssa voi lisätä toimintamahdollisuuksia ei-tavanomaisissa toimintaympäristöissä ja maissa.

Tulevaisuuden polku -hankkeemme on uusi ja innovatiivinen kokeilu, jolla pyritään kauaskantoisiin positiivisiin, etenkin sosiaalistaloudellisiin, vaikutuksiin niin Suomessa kuin paluumaassa.

**

Tulevaisuuden polku -hanke on AMIF – rahaston rahoittama vuoden kestävä (1.8.2019 – 31.7.2020) pilottihanke. Kerroimme hankkeesta ja sen sisällöstä edellisessä blogikirjoituksessamme. Hanke toteutetaan yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun välisenä yhteistyönä. Hankkeessa Laurea toimii koordinaattorina.

---

Lähde:

Pirinen, Tuula. 2015. Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi. Julkaisut 17:2015. Karvi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/app/uploads/2015/06/KARVI_1715.pdf Viimeksi viitattu 31.10.2019.

Hankkeen sivusto.

Hankkeen Facebook sivu.

---

Kirjoittajat 

Pia Kiikeri, KM lehtori, Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu 

Pauli Turunen, projektipäällikkö, kansainvälisen kaupankäynnin tohtoriopiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu