Siirry sisältöön
Julkaistu : 12.04.2017

Miten työ ja korkeakouluopiskelu luontevasti integroituisivat työpaikalla? Miten yritysten suorituksen johtaminen kytketään osaksi opiskelua? Miten työpaikalla tapahtuvaa suorituksen arviointia voidaan hyödyntää osana opintojen arviointia?

Entä löytyykö työpaikalta aihioita tai kehitettävien töiden pankki, josta voisi saada teemat omiin opiskeluprojekteihin ja opinnäytetöihin? Miten opintojen tuottamaa osaamista seurataan yhdessä esimiehen kanssa säännöllisesti? Tarjoavatko tulos- ja kehityskeskustelut foorumin myös opintojen ja työn integroinnille?

Näihin kysymyksiin pyrimme etsimään vastauksia Verkkovirta-hankkeessa, jonka fokuksena on työn opinnollistaminen korkeakoulukentällä. Verkkovirtaan kuuluu 14 ammattikorkeakoulua, jotka yhdessä opiskelijoidensa ja elinkeinoelämän kanssa edistävät opintojen aikaisessa työssäkäynnissä kertyvän osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi opintoja. Toimimme itse hankkeessa valmentajina ja kehittäjinä.

Opiskeleva asiantuntija on  yritykselle rikkaus

Hanketta on jäljellä vielä yhdeksän kuukautta ja työpanoksemme on alkuvaiheessa pitkälti keskittynyt korkeakouluopettajien valmentamiseen ja tukemiseen. Nyt kiinnostuksemme kohdistuu yritysten ja julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatioiden tapoihin tukea ja kehittää omia asiantuntijoitaan, jotka opiskelevat korkeakouluissa. Esittämämme kysymykset mielessämme lähdimme alussa tapaamaan eri toimialoilla toimivien yritysten henkilöstön kehittäjiä. Saimme kuulla kiinnostavia ratkaisuja siitä, miten yritys huomioi korkeakouluopiskelijoita silloin, kun he tulevat harjoittelemaan tai tekemään opinnäytteitä yrityksiin.

Yrityksiin on perinteisesti rakennettu erillisiä trainee-ohjelmia, joilla nuoret osaajat ajetaan sisään talon toimintaan. Mutta selkeästi neitseellinen alue on yksittäisen työntekijän opintojen hyödyntäminen osana liiketoiminnan kehittämistä: ”se riippuu vähän tapauksesta”, ”jos henkilö on itse aloitteellinen”, ”se ratkaistaan esimiehen ja työntekijän välillä”. Sama systemaattisuus, joka korkeakouluopiskelijoiden kohdalla toteutui, ei jatkukaan tässä kohden.

Auttaisiko asiaa, jos työpaikka näkisi itseään kehittävän henkilön opiskelevana asiantuntijana? Voisiko ammattikorkeakoulu ottaa tästä koppia? Tilannetta voisi helpottaa, jos korkeakoulu näkisi edessään opiskelevan asiantuntijan sijaan asiantuntijatyötä tekevän opiskelijan. Tämän ajattelun kautta korkeakoulu saisi luontevan kytköksen yritysten toiminnan kehittämiseen ja pääsisi pulssille siitä, mitä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä milloinkin tapahtuu. Parhaimmillaan ammattikorkeakoulu voisi tuoda uusia, raikkaita näkemyksiä yritysten käytäntöjen kehittämiseen.

Kahden sektorin oppiva alue

Kun ammattikorkeakoulun rooli yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden henkilöstön osaamisen kehittäjänä kasvaa, se pääsee mitä parhaiten toteuttamaan sen aluekehitystehtävää ja kehittämään samalla korkeakoulupedagogiikkaa luontevasti entistäkin työelämäläheisemmäksi.

Opiskelija-asiantuntijan ympärille syntyisi aktiivinen ”oppiva alue”. Sen toisella puolella olisi korkeakoulu, joka tarjoaa mahdollisuuden tietoperustan kasvattamiseen ja tuoreen tutkimustiedon äärelle. Toisella puolella olisi työpaikka, joka tarjoaa tietoperustalle kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja soveltamisalustan. Oppiva alue mahdollistuu, kun korkeakoulu tulee tietoiseksi organisaation prosessista sekä osaamisvaatimuksista, ja työpaikka ymmärtää opinnoissa kehittyvää osaamista. Hyvien prosessien lisäksi avainasemassa on aktiivinen, itseohjautuva asiantuntija, joka huolehtii kyseisen organisaatio- ja korkeakouluverkoston muodostumisesta ympärilleen. Oppivan alueen toimijat kasvavat ja osaamisen kehittäminen kumuloituu, kun opin tielle lähtee yksilön sijaan työporukka.

Jos työpaikoilla on ilmiselvästi jo olemassa prosesseja uuden työntekijän tai alan opiskelijan ohjaamiseen, voisi niitä muokata oman opiskelevan asiantuntijan tukemiseen. Tähän kehittämistyöhön ammattikorkeakouluista löytyisi myös osaamista. Tarvitsemme herkkyyttä nähdä yhteiset kehittämisintressit.

Jatkamme aiheen tutkimista ja kehittelyä aina toimenpide-ehdotusten tasolle saakka. Syksyllä 2017 julkaistavassa Verkkovirta-hankkeen kolmannessa oppaassa kokoamme tuotokset. Työelämän ja korkeakoulujen kehitystyö jatkuu myös syksyllä käynnistyvässä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Toteemi-hankkeessa.

 

Kirjoittajat ovat Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Anu Moisio ja yliopettaja Kimmo Mäki.