Sanna: Tervetuloa kuuntelemaan podcastiamme! Olen Sanna Siirilä ja toimin lehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.
Salme: Ja minä olen Salme Jarvansalo ja toimin myös lehtorina Haaga-Helia:ssa. Olemme Sannan kanssa molemmat sekä erityisopettajia että opinto-ohjaajia.
Sanna: Tervetuloa podcastiin, jossa käsittelemme yksilöllisiä järjestelyjä korkeakoulujen opintojaksojen tehtävissä! Tänään keskustelemme siitä, miten voimme tukea opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita yksilöllisiä tarpeita.
Salme: Kyllä, tämä on tärkeä aihe, sillä tehtävien suorittaminen on keskeinen osa oppimista ja opiskelua. Yksilölliset järjestelyt voivat auttaa opiskelijoita suoriutumaan tehtävistä tasavertaisesti muiden kanssa.
Sanna: Kaikille opiskelijoille ei tosiaan sovellu samanlaiset tavat oppia ja osoittaa osaamistaan. Opiskelijoilla voi olla esimerkiksi pitkäkestoisen keskittymisen haasteita, luki- tai hahmottamisen vaikeutta ja erilaisia mielenterveyden pulmia. Nämä vaikuttavat eri tavoin siihen, miten opiskelija kykenee työskentelemään itsenäisesti tai ryhmässä ja millaiset tavat oppia hänelle sopivat.
Salme: Tässä on tärkeää erottaa, että yksilölliset järjestelyt eivät tarkoita tehtävien helpottamista, vaan sitä, että tehtävien suorittamistapa tai aikataulu mukautetaan niin, että osaamistavoitteet ovat saavutettavissa.
Sanna: Aloitetaan tyypillisimmästä yksilöllisestä järjestelystä, eli lisäajasta. Joillekin opiskelijoille tehtävien suorittaminen voi viedä enemmän aikaa esimerkiksi lukivaikeuden tai keskittymisvaikeuksien vuoksi. Ja moni opiskelija kuormittuu erityisesti silloin, kun useita tehtäviä kasaantuu samaan ajankohtaan.
Salme: Ja jos opiskelijalla on esimerkiksi pitkäaikaissairaus tai mielenterveyden haasteita, oireet voivat vaikuttaa työskentelykykyyn eri päivinä. Joustava palautusaikataulu voi olla ratkaisevaa siinä, ettei opiskelija keskeytä opintojaan.
Sanna: Korkeakoulu voi myöntää lisäaikaa tehtäviin erityisopettajan suosituksen perusteella. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pidennettyä palautusaikaa esseille tai projektitöille.
Salme: Tärkeää on kuitenkin se, että lisäaikaa pyydetään ajoissa ja perustellusti – ja että siitä sovitaan kirjallisesti opettajan kanssa.
Sanna: Totta! Tärkeää on myös se, että tehtävien tekeminen aloitetaan ajoissa ja suunnitellusti. Tässäkin me erityisopettajat tarjoamme tukea tarvittaessa opiskelijoille. Monet opiskelijat kuvaavat, että heitä helpottaa jo tieto siitä, että lisäaikaa on saatavilla, vaikkeivat he sitä käyttäisikään! Tieto lisäajasta poistaa ylimääräistä stressiä ja voi vapauttaa opiskelijan suoriutumaan paremmin.
Salme: Tehtävänantojen selkeys on myös tärkeää. Jos ohjeet ovat epäselviä, opiskelija voi kokea tehtävän vaikeammaksi kuin se onkaan ja epäselvät tehtävänannot myös lisäävät lykkäilyä ja tehtävän tekemisten siirtämistä hamaan tulevaisuuteen.
Sanna: Opettajat voivat tukea opiskelijoita tarjoamalla selkeämpiä ohjeita, esimerkkejä ja mahdollisuuden kysyä tarkennuksia. Tämä auttaa kaikkia opiskelijoita, mutta erityisesti niitä, joilla on hahmotusvaikeuksia.
Salme: Näin on! Opiskelijoita voi myös helpottaa, mikäli tehtävänannot annetaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Tehtävänanto voi löytyä esimerkiksi opintojakson Moodle-alueelta, mutta opettajan kannattaa lisäksi kertoa se opetustilanteessa suullisesti.
Sanna: Erityisen tärkeää tehtävänantojen ymmärtäminen on tenttitilanteissa.
Salme: Kaikki opiskelijat eivät opi samalla tavalla, joten tehtävien suoritustavoiksi kannattaa tarjota erilaisia vaihtoehtoja.
Sanna: Niinpä. Esimerkiksi kirjallisen raportin sijaan opiskelija voi tehdä suullisen esityksen tai visuaalisen projektin. Tämä voi olla avuksi opiskelijoille, joilla on vaikeuksia kirjallisessa ilmaisussa ja monesti osaamisensa pystyy näyttämään monella eri tavalla.
Salme: Tämähän voi olla erityisen hyödyllistä vaikkapa kieli- tai viestintäopinnoissa, joissa suullinen ilmaisu on yhtä tärkeää kuin kirjallinen.
Sanna: Ja ryhmätyöt ovat oma lukunsa. Ne voivat olla todella kuormittavia opiskelijalle, jolla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa, hahmottamisessa tai ajankäytön hallinnassa.
Salme: Totta! Tällaisissa tilanteissa voidaan sopia esimerkiksi opiskelijan roolista ryhmässä, jakaa tehtäviä eri tavalla tai antaa mahdollisuus tehdä työ yksin, jos ryhmätyö ei ole oleellinen osaamisen osoittamisen kannalta.
Sanna: Mikäli opiskelijalla on erityisen voimakasta jännitystä, voi hän aloittaa esiintymistilanteiden harjoittelun kahden kesken opettajan kanssa tai videoimalla esityksensä. Tavoitteena on, että opiskelija pystyisi myöhemmin opinnoissaan esiintymään myös ryhmälle. Suurin osa ihmisistä luonnollisesti jännittää jonkin verran, mutta osalla jännitys on niin voimakasta, että puhutaan esimerkiksi rytmihäiriöistä esiintymistilanteissa.
Salme: Siksi opiskelijaa ei heitetä kerralla syvään päätyyn, vaan siirrytään epämukavuusalueelle pikkuhiljaa omien voimavarojen mukaan. Myös laajojen tehtävien pilkkominen useammaksi pienemmäksi tehtävänannoksi voi tukea opiskelijoita, joilla on erilaisia oppimisen ja opiskelun haasteita.

Sanna: Arvioinnissakin voidaan ottaa huomioon oppimisvaikeudet. Mikäli opiskelijalla on esimerkiksi lukivaikeus, voidaan keskittyä sisällön arviointiin oikeinkirjoituksen sijaan.
Salme: Tämä ei tarkoita vaatimusten laskemista, vaan sitä, että arviointi kohdistuu olennaisiin osa-alueisiin ja tukee opiskelijan oppimista. Arvioinnin pitää aina olla linjassa osaamistavoitteiden kanssa.
Sanna: Yksilölliset järjestelyt eivät siis ole erityiskohtelua, vaan keino varmistaa, että jokainen opiskelija saa mahdollisuuden oppia ja menestyä. Vähän niin kuin joku käyttää silmälaseja ja toinen pärjää ilman. Itsekin kaipaan silmälasien tuomaa mukautusta! Vastaavasti esimerkiksi lukivaikeuden kanssa opiskeleva saattaa tarvita vähän lisää aikaa näyttääkseen saman osaamisen kuin joku toinen lyhyemmässä ajassa ilman lukivaikeutta.
Salme: Juuri näin! Kiitos, että kuuntelit podcastiamme. Toivottavasti sait hyödyllistä tietoa yksilöllisten järjestelyjen toteuttamisesta tehtävissä. Kuullaan taas seuraavassa jaksossa!