Intron teksti, joka kuuluu tekoälyn generoimana podcastin alussa:
Tervetuloa Yhteinen juttu – kaikille saavutettava media opetuksessa – podcastin pariin. Tässä podcastissä käsittelemme pedagogista mediaa ja miten me saamme siitä kaikille sopivaa, motivoivaa, aktivoivaa ja oppimista edistävää. Podcast on EduMedia ja Inklu – hankkeiden yhteinen kohtaaminen. Tässä podcastissä käsittelemme aihetta: Selkeä vuorovaikutus ja oppimateriaali ovat avain oppimiseen. Tänään keskustelemassa ovat erityisopettajien kouluttaja Eija Honkanen, Digiopettaja, mutta myös opettajakouluttaja ja erityisopettaja Pia Kiikeri sekä opettajakouluttaja ja digiopettaja Katja Wirenius. Tervetuloa kuulolle! (Intro on luettu ääneen tekoälyavattaren avulla)

Puhuja 1
Tervetuloa yhteinen juttu kaikille saavutettava media opetuksessa -podcastin pariin. Tässä podcastissa käsittelemme pedagogista mediaa ja miten me saamme siitä kaikille sopivaa, motivoivaa, aktivoivaa ja oppimista edistävää. Podcast on Edumedia- ja INKLU-hankkeiden yhteinen kohtaaminen. Tässä podcastissa käsittelemme aihetta: selkeä vuorovaikutus ja oppimateriaali ovat avain oppimiseen. Tänään keskustelemassa ovat erityisopettajien kouluttaja Eija Honkanen, digiopettaja, mutta myös opettajakouluttaja ja ja erityisopettaja Pia Kiikeri, sekä opettajakouluttaja ja digiopettaja Katja Wirenius. Tervetuloa kuulolle!

Puhuja 2
No hei, tosiaan mä olen Pia Kiikeri ja aloitetaan tähän päivän aiheesta, joka on selkeä vuorovaikutus ja oppimateriaali ovat avain oppimiseen.
No, mä haluaisin heti tähän alkuun kysyä, että miten sä näet tän meidän päivän aiheen, niin Eija?

Puhuja 3
Joo, opetuksessa tuo selkeä vuorovaikutus ja oppimateriaali auttaa ihan kaikkia opiskelijoita oppimaan. Ja oppimateriaalia meillä ammatillisessa koulutuksessa vaihtelee hyvin paljon ajoi aloittain. Elikkä siellä on valmista oppimateriaalia olemassa, mutta sitten opettajat tekee kyllä tosi paljon itsekin materiaalia. Sillä tavalla, että he sovittaa sitä materiaali oman alan opetukseen mitä he tekee. Ja sitten toisaalta niiden opiskelijoiden tarpeisiin.

Puhuja 2
Joo eli kun me tehdään sitä oppimateriaalia niin tehtäisiin tavallaan niin kun yksi oppimateriaali, joka palvelee kaikkia opiskelijoita. Eikä sillä, että me tehtäisiin eri oppimateriaaleja eri opiskelijoille erilaisille opiskelijoille, että kun me tehdään sitä videotakin, niin siinä tulisi muistaa myös se vuorovaikutus. Esimerkiksi, kun me kuvataan videota, niin puhe tulisi olla selkeä.
Mutta Eija, osaatko sä sanoa, että mikä ero on sitten tällä selkokielellä ja selkeällä kielellä?

Puhuja 3
No, hyvä että otit esille. Elikkä selkokielen ja selkeän kielen erothan ovat semmoisia, että selkokieli on oma kielensä. Se ei ole vaatimus opettajalle, että hänen pitäisi osata sitä. Mutta opettajan tulisi osata käyttää selkeää kieltä, jota opiskelijat ymmärtää käytännössä. Se ei tarkoita sitä, että käytetään vain selkeää yleiskieltä mitä Suomessa puhutaan. Tottakai murteet kunniaan ja sen alueen ja opiskelijoiden ymmärrys mukaan.
Mutta se on tärkeää, että opiskelijat ymmärtää ne käsitteet ja sen kielen, koska monta kertaa ,kun tullaan ammatilliseen koulutukseen niin ne alan käsitteet ja kieli on vähän vieraita opiskelijalle tai ne on kokonaan vieraita.
Tulee muuten mieleen, että se toi tekoälyhän käyttää selkeää kieltä. Vai mitä sä ajattelet tästä Katja?

Puhuja 1
Joo, tää onkin mielenkiintoista miettiä näitä selkeän kielen ja selkokielen eroja. Mä oon ymmärtänyt, että selkotekstit on lyhyempiä ja siinä on ne pääasiat nostettu esiin ja kaikki ylimääräiset yksityiskohdat karsittu pois. Ja se tekee siitä helpompaa, että lukijan ei tarvitse ymmärtää ja tietää etukäteen kaikkia taustatietoja, että ne asiat pitkälle selitetään ja avataan niissä teksteissä. Mutta sä Eija sanoit, että tekoälykin tuottaa selkeätä kieltä. Mitenhän me voitaisiin nyt sitten koulutuksessa hyödyntää sitä?

Puhuja 3
Me on erityisopettajaopiskelijoiden kanssa syötetty sille tekoälylle opettajien omaa opetusmateriaalia ja sitten sen pohjalta pyydetty tekoälyä tuottamaan selkeitä dioja, selkeää oppimateriaalia yleensä tai selkeitä tehtäviä ja eri tasoisia tehtäviä. Ja voi olla, että ensimmäisen kerran, kun sitä tekoälyä pyytää niin se ei ihan tee sellaista vielä, kun opettaja tarkoittaa. Mutta, kun sen pyynnön toistaa ja kertoo tekoälylle, niin kyllä sieltä tosi selkeätä tekstiä sitten tulee.

Puhuja 2
Joo, no entä sitten kun me toimitaan esimerkiksi verkkoympäristössä erilaisten just niinku visuaalisten ja auditiivinen aineistojen äärellä, niin silloin puhutaan tästä saavutettavuudesta, niin avaatko sä Eija vähän tätä?

Puhuja 3
Joo elikkä saavutettavuushan yhdistetään yleensä tämmöiseen inklusiivisuuskäsitteeseen elikkä ammatillinen koulutus on inklusiivista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että siellä on hyvin monenlaisia opiskelijoita erilaisilla vahvuuksilla. Meillä on erilaista osaamista, erilaisista taustaa, hyvin erilaiset tavoitteet ja hyvin erilaiset ne oppimiskokemukset ja oppimisvalmiudet. Ja kielitaitokin voi olla hyvin erilaista. Ja siksi opettajan toteuttama peruspedagogiikka siellä opetuksessa, niin sen tulee olla selkeää ja saavutettavaa ja monipuolista ja monenlaisia tehtäviä, että ne opiskelijat saavuttaisivat ne osaamistavoitteet. Ja silloin toteutuu tämä, ja mitä aikaisemmin sanoit, että yksi materiaali voi palvella niitä monen opiskelijan oppimisen tavoitteita.

Puhuja 2
Joo, elikkä saavutettavuus vähän tarjoaa niin kuin etuja meille kaikille. Eli tosiaan, kun puhutaan mediasta tai vaikkapa videon saavutettavuudesta, niin pohditaan usein että pitääkö videossa olla tekstitykset tai podcastissa ne tekstivastineet. Niin vastaus on kyllä pitää. Että täähän auttaa meitä kaikkia. Että esimerkiksi itse monesti oon palannut siihen testivastineeseen että, kun on katsonut videon ja etsinyt sieltä jotain tiettyä asiaa, niin tän tekstivastineen kautta on helpompi löytää, että kun se, että mä kelaisin edestakaisin sitä videota, että mä löydän sen asian sieltä vastineesta niin se on nopeampaa.

Ja tota saavutettavat materiaalit voi parantaa ymmärtämistä ja muistamista ja sopivat erilaisia oppimistyyleihin. Että kyllä se lisää myös sitä motivaatiota, kun opiskellaan materiaaleista, jota ymmärtää.

Puhuja 1
Joo ja just niinku Piia kuvasit, että tää saavutettavuus tukee oppimista ymmärtämistä ja se kokonaisuudessaan sitä muistamista. Saavutettavuuden periaatteilla, niin saadaan poistettua niitä esteitä ja vähennettyä kognitiivista kuormaa siinä opiskelussa ja säästetään sitä kautta energiaa ja aikaa siihen itse oppimiseen. Täähän on tosi tärkeä näkökulma meille opettajille, että miten ja mitä meidän opettajien pitäisi, niin kun nyt sitten ottaa tästä kaikkiaan huomioon, että tää oppiminen mahdollistuisi mahdollisimman tehokkaasti. Tässä mietitään esimerkiksi tätä vuorovaikutusta. Mitä sä Eija sanoisit siihen?

Puhuja 3
Opetus ja ohjaushan on sitä vuorovaikutusta. Se on sitä käsitysten ja yhteisen ymmärryksen jakamista ja rakentamista opiskelijoiden kanssa. Koska oppiaksemme, niin meidänhän pitää ymmärtää toisiamme. Tää selkeä vuorovaikutus on opetuksessa ja ohjauksessa edellytys, koska sen avulla me toimimme, opimme, ymmärrämme ja vahvistamme toistemme ymmärrystä.

Opetuksessa me opettajat ohjaamme, kannustamme, luomme yhteisen ymmärryksen, ideoimme yhdessä opiskelijoiden kanssa, ratkaisemme epäselvyyksiä ja ongelmia. Ja, kun kaikki opiskelijat ymmärtää tavoitteen, niin on huomattavasti helpompi suunnata yhdessä niitä kohti. Ja tää selkeä vuorovaikutus käytännössä on sitä, että me puhutaan kieltä, jota opiskelijat ymmärtää, selitämme käsitteet ja saamme varmistuksen heiltä, että he ymmärtävät ne. Ja tätä puhetta ja ymmärrystä me voidaan tukea erilaisin oppimateriaalein.

Puhuja 2
Joo, kyllä just näin. Ja tässä Edumedia -hankkeessa niin me ollaan perehdytty tämmöiseen Mayerin multimedian oppimisen periaatteisiin. Ja mä oon itse niinku pikkuisen sillain liekeissä, koska tää Mayeri on tutkinut sitä, että miten opiskelija niin kun katsoo ja kuuntelee mediaa, on se sitten videot, podcastit. Ja, että miten se hänen katsomansa ja kuuntelemaan asia sitten tallentuu sinne pitkäkestoiseen muistiin. Ja tää Mayeri on avannut tätä prosessia. Eli, kun opiskelija katsoo ja kuuntelee esimerkiksi videoita, niin hän poimii sieltä näkemästään niinku itselle merkityksellisiä asioita siitä valtavasta median tulvasta.

Puhuja 3
Joo, toihan on tosi tärkeätä, että ne painuu sinne pitkäkestoiseen muistiin ja sitten että opiskelija itse on aktiivinen ja poimii. Mutta miten meidän tulisi se tehdä?

Puhuja 2
Joo no no, tässä tavallaan opettajan kannattaisi auttaa sitä opiskelijaa. Elikkä korostaa sieltä mediasta niitä tärkeitä kohtia ja tuoda niitä esille, että mitkä ovat ne tärkeät ajatukset mitä sieltä videosta kannattaa sitten poimia. Ja kun opiskelija katsoo siltä videolta niitä itselleen merkityksellisiä asioita, eikä hän suinkaan katso niitä mitä opettaja ajattelee et tää voisi olla merkityksellinen, niin tuota kannattaisi niitä sieltä opettajana sitten vähän, miten sanoisi, esimerkiksi nuolilla tuoda esille, että hei tää on se mihinkä sun kannattaa kiinnittää huomiota. Ja tosiaan opiskelija poimii sieltä videolta niitä asioita ja sitten käsittelee näkemäänsä, kuulemaansa siellä työmuistissa ja sitten lopuksi yhdistää tietoonsa pitkäkestoisessa muistissa jo olevaan tietoon. Ja niin ne tallentuu sitten ne kaikki asiat sinne. Ja tosiaan meidän kannattaisi pohtia sitä, että esimerkiksi epäselvä vuorovaikutus, tai jos me puhutaan liian hitaasti tai liian nopeasti, niin opiskelijan voi olla hankala poimia sieltä niitä merkityksellisiä asioita.

Puhuja 2
Kyllä, ja silloin se opiskelijan energia ei suuntaudukaan siihen oppimiseen, vaan tilanteesta selviytymiseen. Hän voi ihmetellä sitten tätä puheen hitautta tai nopeutta tai sitten miettiä, että mitä, tai jäädä jumiin siihen epäselvän asian kohtaan.

Puhuja 2
Kyllä.

Puhuja 1
Ja energia onkin se niinku avainsana, että miten me sitä energiaa käytetään. Ja energiaa tarvitaan siihen oppimiseen. Ja pedagogiikassa paljon puhutaan siitä, että se selkeys on tosi tärkeätä selkeysopetuksessa. Selkeys niissä oppimateriaaleissa niin että opiskelijalle alussa tulee selkeäksi ja näkyville tavoitteet, että mitä odotetaan, mitä hänen pitää tehdä ja miksi. Ja sitä varten ohjeet onkin hyvä pilkkoa vaiheisiin ja käyttää ajat todella konkreettisia esimerkkejä, jotka tuo sen aihepiirin lähelle ja ja selkeyttää se ja selkeä toimintatapa vähentää sitä oppijan epävarmuutta ja helpottaa sitten etenemistä. No, miten sinä Eija määrittelisit tätä erityisen tuen asiantuntijana, kun toimit, niin selkeää materiaalia ja kieltää, että mitä se nyt käytännössä sitten oikeasti olisi?

Puhuja 3
Joo, selkeä oppimateriaali on ensinnäkin jäsennelty ja palasteltu, sen rakenne ja rytmitystä tukee opiskelijan ymmärrystä. Käsitteet on selitetty. Se etenee loogisesti. Ja monikanavaisuus näissä oppimateriaaleissa vahvistaa ymmärtämistä ja oppimista elikkä sä kuulet, näet, pystyt kokemaan. Se tarkoittaa sitä, että tätä opittavaa asiaa havainnollistetaan eri aistien kautta. Elikkä otetaan mukaan näkö, kuulo, tunto ja niin edelleen.

Ja tätä tekstiä voidaan tukea ja havainnollistaa esimerkiksi kuvilla tai videoilla tai äänellä. Ja etenkin ammatillisessa koulutuksessa nää toimii tosi hyvin, koska mehän opetetaan silloin ammattitaitoa ja tekemistä, joissa käytetään paljon esimerkiksi demovideoita tai muita. Ja sen kuvan tehtävänähän on silloin havainnollistaa elikkä tukea ja auttaa sitä opiskelijaa ymmärtämään sitä opetettavaa asiaa. Ja nää kuvat voi olla hyvin monenlaisia. Ne voi olla piirroskuvia, ne voi olla valokuvia tai muita. Ja myös se ääni vahvistaa sitä oppimista, koska se nähty ja koettu kuuloaistin avulla, niin se vahvistaa sitä ymmärtämistä.

Puhuja 1
No tässähän tuleekin nyt tosi loistavia esimerkkejä. Oivallisia vinkkejä ja sitä konkreettista sinne opetukseen ja oppimateriaaleihin materiaaleihin. Mitäs, tuleeko vielä mieleen jotakin?

Puhuja 3
No, semmoinen tulee mieleen, että tätä selkeää oppimateriaalia voi lukea myös silmäillen. Olipa se missä muodossa tahansa paperina tai kirjana tai verkossa tai dioja tai miten. Elikkä siinä lukija erottaa helposti ne ydinasiat ja nämä asiat on selitetty lyhyesti ja havainnollisesti.

Puhuja 2
Joo, ja tossa mä just tässä mietin sitä, että hyvin useinhan me puhutaan siitä, että kuinka opiskelija katsoo meidän opettajien tekemiä videoita. Mutta voitaisiinko me ajatella myös sitä, että mitäs jos myös opiskelijat voivat tehdä niitä videoita yksin tai sitten muiden opiskelijoiden kanssa? Elikkä opiskelija voisikin katsoa myös näitä muiden opiskelijoiden tekemiä videoita ja oppia niitten kautta. Ja myös se itse videon tekemisen prosessi voi ollakin se oppimisen paikka. Ja mietin sitä, että jos videoita voitaisiin myös katsoa sitten niin kun yksin luokassa esimerkiksi isolta taululta yhdessä opettajan kanssa ja videoita voidaan katsoa myös ryhmässä ja muiden opiskelijoiden kanssa, ja isossa ryhmässä videoita voi myös pysäyttää ja keskustella juuri siitä kohtaa videoita. Eli voi olla paljon erilaisia tapoja, että miten sitä voi hyödyntää oppimisessa. Ja video voi hyvinkin olla monipuolinen oppimismatka tai oppimateriaali.
Mutta olisiko kiva kuulla teiltä kuulijat siellä, että esimerkiksi esimerkkejä, että miten te olette hyödyntänyt videota oppimisessa. Onko se aina se opettajan tekemä materiaali vai voisiko se olla jopa opiskelijoiden tekemä?

Tauko ja musiikkia

Puhuja 1
No niin. Tuliko teillä itsellä siellä kuulijoilla esimerkkejä miten videota voisi hyödyntää. No me saatiin Piialta tuossa ja Eijalta paljon konkretiaa ja myös uusia näkökulmia. Ja teillä oli varmasti oivallisia esimerkkejä itselläkin.
Meillä tässä Edumedia-hankkeessa tarkastellaan pedagogista mediaa, joka usein lähtee siitä opettajan tekemisen näkökulmasta. Tässä saatiin uuttakin näkökulmaa, että miten voidaan tehdä esimerkiksi videoaineistoa. Ja vielä sekin, että oppija voi itse olla tekemässä materiaalia ja ja mikäs sen parempaa oppimisen näkökulmasta. Ja tää tarkoittaa nyt kokonaisuudessa sitä, että tästä saavutettavuudesta tulisi keskustella myös oppijoiden kanssa, jotta hekin saisi niitä valmiuksia oppimista tukevien medioiden tekemiseen. Ei se aina ole opettaja, joka sitä mediaa luo myös oppilaat voi luoda itselleen ja ja toisilleen. Eli siitä syystä nämä median tuottamisen periaatteet Mayerin mukaan olisi hyvä esitellä opiskelijoillekin.

Puhuja 3
Kyllä. Ja opettajankouluttajina me tiedetään tämä. Ja me edistetään tätä kautta myös inklusiivista pedagogiikkaa ja se tarkoittaa sitä, että kaikilla on mahdollisuus oppia ja osallistua.

Puhuja 1
Tämä selkeä vuorovaikutukseen oppimateriaalien keskittyvä podcast. Meillä alkaa olla lopuillaan. Me ollaan tässä nyt jo nostettu paljon mielenkiintoisia ja ihan uusia näkökulmia esille ja saatu toivottavasti teidänkin kuulijat siellä miettimään. Mutta mitäs me nyt tiivistettäisiin meidän kuulijoillemme tässä.

Puhuja 3
No mulle tulee ensimmäisenä mieleen tietenkin tää selkeällä opetuksella ja oppimateriaali niinku varmistetaan se kaikkien oppiminen.

Puhuja 2
Joo, kyllä mä oon samaa mieltä, just jotenkin näin. Mutta mä ajattelin, että tähän voisi vielä ihan loppuun nostaa esille sen, että että me opettajina pohtisimme sitä pedagogisen mediaa jo sen suunnitteluvaiheessa, että miten me eri menetelmin autettaisiin siinä median aikana sitä opiskelijaa sitten huomaamaan tärkeitä asioita siitä mediasta. Niin tää on menosta semmoinen minkä haluan tähän loppuun nostaa.

Puhuja 1
Mut todellakin ja ja mä voisin jatkaa sitä kerrata sen ennakoinnin ja opiskelijan näkökulman, että se on tärkeä kaikissa saavutettavuutta ja selkeyttä tavoittelevissa toimissa, jotta se energia saadaan säästämään siihen itse oppimiseen.

Puhuja 2
Kyllä. Ja hei onko tultu siihen kohtaan että näihin ajatuksiin on hyvä lopettaa? Elikkä tosiaan kiitos meidän kuulijat.