Tervetuloa Yhteinen juttu – kaikille saavutettava media opetuksessa – podcastin pariin. Tässä podcastissä käsittelemme aihetta: Saavutettava ja havainnollistava opetusvideo. Podcast on EduMedia ja Inklu – hankkeiden yhteinen kohtaaminen. Tänään keskustelemassa ovat erityisopettajien kouluttaja Eija Honkanen, Digiopettaja, mutta myös opettajakouluttaja ja erityisopettaja Pia Kiikeri sekä opettajakouluttaja ja digiopettaja Katja Wirenius. Tervetuloa kuulolle! (Intro on luettu ääneen tekoälyavattaren avulla)

PUHUJA 1
Me ollaan tosi mielenkiintoisen asian äärellä. Ja tekeekin mieli heti antaa tästä puheenvuoro Eijalle. Mitäs mieltä olet opetusvideoista?
PUHUJA 2
Joo. opetusvideoita käytetään paljon ja se antaa yleensä tämmöisiä toiminnallisia ohjeita havainnollistaa ja se auttaa ymmärtämään. Videoiden avullahan me voidaan esittää toiminnan kokonaisuuksia tai niiden osia.
Ja näillä videoilla voi kuvata tai ilmaista niitä asioita, joita on vaikea esimerkiksi selostaa tai kuvata muuten valokuvilla tai kirjoittamalla tai muuten. Ja videoissa on se hyvä puoli, että sehän yhdistää tekemisen liikkeen rytmin editoinnin, ääni- ja kuva tehosteet musiikin ja puheen. Nämä on niitä asioita jotka vaikuttaa kuulo- ja näköaistin avun kautta ja toisaalta ne yhdistyy yksi kokonaisuudeksi tuottaen sitä tunnekokemusta sille katsojalle ja kuulijalle sekä ajatuksia oppimiseen liittyen – ymmärsinkö asian? Pystynkö tekemään tuon? Ja niin edelleen.
PUHUJA 1
Ja kun video sisältää paljon noita elementtejä niin se selkeys on tosi tärkeä, kun siellä on ääntä kuvaa liikettä ja opiskelijan voi olla tosi vaikea hahmottaa että, mikä on olennaista. Siksi siinä jo käsikirjoituksessa ja myös editoinnissa kannattaisikin miettiä, että, mikä on ydinsanoma. Ja miten se saataisi esille ilman turhaa kuormitusta? Tuo Mayerin teoria, johon ollaan perehdytty, niin se suosittelee esittelemään avaintermit heti kättelyssä ennen kuin edes mennään siihen varsinaiseen sisältöön jotta opiskelija pääsee sujuvasti aiheen äärelle. Mitä sä Pia sanoisit vielä tähän?
PUHUJA 3
Joo, kyllä ja mä tarttuisin tuossa äsken tuon Eijan puheluun ja tota siitä, että miten se opiskelija katsoo niitä videoita. Mutta mä nostaisin esille sen, että opiskelija voi myös itse tehdä niitä videoita. Elikkä joko niin, että hän näyttää sitä omaa osaamistaan tai oppimisprosessia siellä videon kautta tai sitten voi tehdä myös videoita muille opiskelijoille. Ja opiskelija vastaavasti voisi myös katsoa muiden opiskelijoiden videota ja oppia siitä. Eli erittäin mielenkiintoista, että miten monilla eri tavalla niitä videoita sitten voidaan hyödyntää siinä oppimisprosessissa ja mitä videolla voidaan kuvata, että kuva kertoo paljon ja ja se on tärkeä elementti videoissa.
PUHUJA 1
Joo ja silloin, kun opiskelijat niitä videoita tekee niin niillä olisi oikein hyvä olla jotkut periaatteet myös tiedossa, että mikä siitä videosta tekee, tai muusta mediasta, mikä niistä tekee semmoisen hyvän ja toimivan niinku sen oppimisen kannalta. Jos esimerkiksi ne ohjeet on liian epäselvät tai liian monimutkaiset, niin opiskelija turhautuu ja sitten se hyväkin video, hienosti kuvattu video, saattaa mennä oppimisen näkökulmasta vähän hukkaan. Selkokielen periaatteesta voisi ottaa vaikka mallia, että palastellaan sisältöjä, tehdään lyhyitä lauseita ja vaiheittaisia ohjeita. Nämä voisi auttaa kaikkia oppijoita siinä Mayerin teoriassa ohjeistetaan, että yksinkertaista, karsi ja selkeytä – siis pitäisi poistaa kaikki epäolennainen.
PUHUJA 2
Voi Katja toi on niin totta, ja kun ajatellaan videota, niin sehän on oivallinen oppimisen väline, kun opiskelija voi perehtyä myöskin siihen ihan omaan tahtiinsa. Hän voi katsoa sitä moneen kertaan. Sitä voi kelata edestakaisin vaikka kuinka monta kertaa, pysäyttää sitä ja niin edelleen. Ja sitten tietenkin se, että sitten videosta voi keskustella. Sen avulla voi ihmetellä asioita, verrata, kerrata, kokeilla. Ja jos se video on sijoitettu siten, että opiskelija voi katsoa sitä missä ja milloin vaan, niin silloin se oppiminen tai kertaaminen on niinku aikaan ja paikkaan sitomatonta.
PUHUJA 3
Joo ja ehkä kun me aloitetaan tekemään sitä videota niin tosiaan kannattaisi näitä asioita pohtia siinä ja aloittaa se videon suunnittelu siitä käsikirjoituksen laatimisesta. Eli se käsikirjoitus on tärkeä, koska se helpottaa sitä kuvaamista. Kun meillä on selkeästi etukäteen suunnitelma siitä, mitä me tehdään ja me mennään kuvauspaikalle, se helpottaa sitä kuvaamista, mutta se on myös helpottaa sitä niin sanottua jälkituotantoa. Eli, kun me editoidaan sitä videota niin se käsikirjoitus on apuna myös siinä, että me tiedetään, että mitä siellä videolla sitten on. Ja, kun me kirjoitetaan sitä käsikirjoitusta, niin siinä kannattaa jo pohtia, että miten me saadaan siitä videosta eri oppijoita palvelevia ja tavallaan, että miten oppijat voi sitten hyödyntää sitä videon videomateriaalia ja miten se on niin kun rakennettu.
Ja Mayer on tosiaan luonut nämä multimediaoppimisen periaatteet, jotka auttavat tämmöisen hyvän oppimisvideon laatimisessa ja yksi näistä on se, että Mayerin mielestä kuva, teksti ja selostus niin kannattaa käyttää monikanavaisesti erilaisia aisteja, elikkä eli just tää, että siinä videossa olisi sitä kuvaa, siellä olisi sitä tekstiä, siellä olisi sitä selostusta elikkä opiskelija silloin näkee, eli käyttää näkemyskanavaa, ja myös kuulemiskanavaa. Eli kun nämä molemmat kanavat tulee käytettyä niin se parantaa niitä oppimistuloksia.
PUHUJA 1
Ja toi käsikirjoitusasia niinku Pia sanoit, että se on tosi tärkeä ja siinä tulee se kokonaisuus mietittyä koko sen videon tai median matkalta. Siinä on hyvä myös miettiä kielen tasoa, selkeä kieli, että se ei oikeastaan ole pelkästään sitä yksinkertaista sanastoa, vaan myös sitten tulee mietittyä se looginen rakenne ja karsittua turhat sivupolut siitä pois eli voidaan keskittyä siihen ytimeen. Ja silloin, jos siellä kohderyhmässä on opiskelijoita, joilla on kielellisiä haasteita, niin ehkäpä se selkokielen käyttö voisi olla hyödyksi niissä videoissa vai mitä ajattelet Eija?
PUHUJA 2
Joo ihan Katja niinku sanoit, niin se kenelle tää video on tarkoitettu, niin heidän osaaminen ja tavoitteet ja se kieli ja käsitteiden taso. Ja, että he ymmärtää sen, niin se on kaiken keskiössä ja tärkeänä, että minkälaista kieltä sitten käytetään, että jos on jo ammatissa toimineita tai pidemmällä opiskelussa olevia, niin on erilainen käsitemaailma ja niin kuin siitä teemasta kuin sitten niille, jotka vasta tulee alalle tai joilla äidinkieli ei olekaan suomi ja suomen kielen taito on aika alkutasolla.
Tää selkeä video on pelkistetty, rajattu ja rytmitetty siten, että ne toisiinsa liittyvät kuvat, tekstit ja tehtävät ne on selkeästi sijoitettu yhteen. Sillä varmistetaan sitten tämmöinen selkeä kokonaisuus, jossa on eroteltavissa teemoja. Elikkä se katsoja voi selkeästi huomata niitä eri teemoja tai osioita ja sitten toisaalta vältetään asioista toisiin hyppäämistä, jolloin opiskelija helposti niinku putoaa siitä kelkasta.
Ja tietenkin tämä videoiden käyttötarkoitus elikkä, mihin käyttötarkoitukseen se tehdään, minkälaisella toteutuksella, tai minkälainen se kuvauspaikka – niilläkin on merkitystä. Ja tuo aineiston kokoaminen, rajaaminen ja teemoittelu niin, että ne tärkeät asiat korostetaan niitten äärelle voi pysähtyä ja ne tuodaan selkeästi esille, mitä pitää oppia ja mikä on keskeistä, että opiskelija huomaa jo siitä videolta sen.
Ja tietenkin tää, mitä mainittiin, että tää selkeä käsikirjoitus ja kirjoittaminen yhdessä, on myöskin niinku tärkeätä. Ja myös se, että miten siinä videokuvasta sitten yhdistellään ääntä musiikkia ja valokuvia, taukokuvia ja niin edelleen, niin opetuskäytössä se selkeys on tärkeää ja ja auttaa sitä oppijaa oppimaan.
PUHUJA 1
Ja selkeys käsitehän meillä tässä nyt toistuu ja se on todella ytimessä nyt, kun sitä mietitään ja yksi hyvä keino tuoda sitä selkeyttä on se, että avataan sille opiskelijalle heti siinä alussa, että mitähän oppii ja sitten toisaalta motivaation kannalta on tärkeätä, että miksi hän nyt tätä sitten opiskelee. Ja tämä vähentää epävarmuutta ja auttaa keskittymään olennaiseen.
PUHUJA 3
Kyllä, joo ja tuossa selkeydestä tuli mieleen se, että selkeyttä minusta on se, että kun me aloitetaan kuvaamaan sitä videota niin mietitään tarkasti siinä käsikirjoitusvaiheessa jo, että kuinka pitkä se video on. Eli yleensä tämmöinen oppimisvideo kestää sen 5– 20 minuuttia ja, jos se videon pidempi niin sitten kannattaa kyllä pilkkoa jo osiin niitä videoita. Ja sitten ehkä siinä videon kuvausvaiheessa kannattaa myös miettiä jo se, että miten sä editoit sitä videota, että esimerkiksi, jos kuvaa jotain henkilöä, niin se henkilö voi seisoa vaikka hieman sivussa ja sitten editointivaiheessa laitetaan siihen toiselle puolelle teksti tai jopa kuva näkyviin. Eli se se selkeyttää myös sitä puhujan sanomaa, se kuva joka siihen tulee. Ja sitten tietenkin äänenlaatu, niin sehän on myös semmoinen, joka tuo sitä selkeyttä.
PUHUJA 1
Joo ja siitä voi vielä sitten täsmentää niillä tekstityksillä, että ne on todella tärkeät, että tekstitykset tukee erityisesti opiskelijoita, joilla on kuulon haasteita mutta myös niitä, jotka oppii paremmin lukemalla. Eli se monikanavaisuus on tärkeätä ja niissäkin kannattaa niissä tekstityksissä käyttää semmoista tosi selkeää kieltä ja välttää liian pitkiä lauseita, ettei se ydin katoa mielestä.
PUHUJA 2
Joo just näin Katja, ja se auttaa oppijaa, kun hän katsoo niinku yhtäaikaa kuvaa, seuraa ääntä ja tekstiä. Tähän kuvaukseen valmistautuminen onkin sitä ennakointia. Elikkä just niin, kun mietitään se nauhoitusaika, varmistetaan että laitteiden käyttö sujuu. Ja itse kuvaustilanteessa korostaisin myös sitten, että on hyvä miettiä myös ne kuvakulmat, etenkin silloin, jos on kyse niin sanotusta demosta, elikkä näytetään jokin työvaihe opiskelijalle, että hänen pitäisi oppia se, joku koneen osa tai joku muu. Ja, kun me halutaan, että opiskelija suuntaa sen tarkkaavuuden johonkin videolla näytettävään tekemiseen tai muuta, niin olisi kyllä hyvä, jos selostusta on niin kuin mahdollisimman vähän, että opiskelija voi keskittyä siihen katsomiseen. Eli käsikirjoituksessa on hyvä huomioida näitä seikkoja jo ennakkoon. Ja, kun se video on nauhoitettu ja todettu, että se toimii, niin sitten tuleekin seuraava vaihe – ja mikäs se olis Katja seuraavaksi?
PUHUJA 1
No sitten päästään siihen videoeditointiin eli se on se nauhoittamisen jälkeinen vaihe. Ja siinäkin voi tehdä vielä aika paljon, että siinä voi lisätä erilaisia rakenteita esimerkiksi musiikkia alkutunnuksessa tai loppuun tai ehkäpä pieniin taukoihin tai tehosteisiin. Eli sillä voidaan ottaa vaikka sitä ajatteluaikaa kuulijalle ennen kuin jatketaan. Siellä voi olla joku musiikki, jonka tunnistaa ja lopullisessa videossa voi olla tallennettua videokuvaa, mutta jotakin teemoja voi esitellä myös tämmöisten still-kuvien, eli esimerkiksi ihan valokuvien kautta, ja tekstitkin voi olla hyödyksi huomion kiinnittämisessä ja taas niiden asioiden selkeyttämisessä. Ja kyllä jokaisen kannattaa katsoa se video itse huolella ikään kuin opiskelijan silmin, jotta tulee tarkistettua se loogisuus ja toimivuus. Ja saavutettavuus sitten näissä videoissa, medioissa varmistetaan, kun sinne lisätään tekstitykset kaveriksi, niin silloin siitä tehdään kaikille helpommin lähestyttävää.
Toi editointi tuntuu monen mielestä kauhean työläältä ja tottahan se onkin, että siihen menee aikaa, mutta siihen tarkoitetut ohjelmistot on suunniteltu kuitenkin auttamaan työskentelyä ja ne toimii kun ajatus, kun niitä vaan uskaltaa lähteä testailemaan, mutta monella on se kynnys aika korkealla. Ja tässä esimerkiksi meidän Edumediahankkeessa ollaan tosi paljon mietittykin, että miten me voitaisiin tukea tätä prosessia. Mitäs kuulijat ajattelette tästä? Miten tuo editointi saataisiin sujuvammaksi? Mitä te tarvitsisitte? Otetaan tähän pieni tuumaushetki.
-tuumausmusiikkia-
PUHUJA 3
Joo Mayer tosiaan, me ollaan puhuttu Mayeristä tässä podcastin aikana, niin hän on laatinut multimediaoppimisen tämmöisiä erilaisia periaatteita ja on myös kehittänyt sitten tämmöisen kognitiivis-affektiivisen mallin, jossa opettajan myönteinen asenne ja positiivisuus siellä videolla tai podcastissä vaikuttaa sen opiskelija oppimiseen ja tämä on mun mielestä ihan niinku mielettömän kiinnostava asia. Eli se, että me ei vaan tehdä jotain videota ja ja podcastia, vaan se että miten siinä äänitysvaiheessa me tietenkin huomioidaan se äänenlaatu, me puhutaan selkeästi eikä liian nopeasti, mutta erityisesti myös iloisesti, positiivisesti, kannustavasti. Eli se myönteisyys on tärkeätä, vai mitä sanot Eija?
PUHUJA 2
Kyllä Pia näin on. Elikkä se myönteinen asenne ja ilmapiiri auttaa oppimaan ja suuntaamaan myöskin sitä tarkkaavuutta ja toisaalta se myönteinen asenne ja se myönteisyys ja kannustus tekemiseen videolla, niin se tukee myös opiskelijan itsetuntoa. Sitten se auttaa opiskelijaa uskomaan, että hän pystyy oppimaan, tekemään ja kehittämään osaamistaan ja luo semmoista turvallista oppimisen ympäristöä.
PUHUJA 1: No tässähän kuultiin, että se selkeys ja tämmöinen helppo lähestyttävyys niin ei ole vaan teknistä että se on paljolti myös tätä vuorovaikutusta. Miten me puhutaan? Miltä me kuulostetaan? Ja, jos opettaja puhuu liian nopeasti tai käyttää vaikeita termejä, niin kyllähän siellä opiskelija voi pudota kärryiltä. Selkeän kielen periaatteet, rauhallinen tempo, konkreettiset sanat ja termien avaaminen on tärkeitä myös tässä. Jos vielä katsotaan sitä Mayerin mallia niin siellä suositellaan luonnollista ja puhuttelevaa ääntä ja kieltä. Olisi hyvä, jos oltaisiin helposti lähestyttävää juuri kuulijan näkökulmasta. Eli myös sekin on mietittävä, että kuka tätä lopputulosta nyt sitten kuunteelekaan, tai katselee sitä videota tai mediaa – sillä on tosi paljon merkitystä sille tekemiselle.
PUHUJA 2
Joo kyllä ja sitten tähän viimeistelyyn kuuluu myöskin sitten tän tekstivastineen laatiminen siihen videoon, eli se on myös hyvä muistaa. Ja sitten toisaalta sen videon yhteyteen sen kuvailutestin laatiminen, jossa kerrotaan tulevalle katsojalle, että mistä on kyse, että ne on ainakin osa tätä videon julkaisua.
Ja tietenkin se videon lataaminen käyttöön sinne oppimisalustalle tai jonnekin muulle julkaisualustalle, mistä opiskelijat ne löytää. Ja joskus tämä videohan on käytössä vain esimerkiksi määrätyn ajan opiskelijoille jollain alustalla. Tai sitten tietenkin se voi olla esimerkiksi täysin avoin julkaisu, jota voi katsoa ihan kuka tahansa.
PUHUJA 3
Joo kyllä ja sitten, että kun me laitetaan se video sinne julkaisuun niin kannattaisi myös miettiä sitä, että miten me aktivoidaan opiskelijaa, eli, kun videota jo suunnitellaan niin kannattaisi siinä kohtaa pohtia tosiaan tätä aktivointia, ettei käy vaan niin, että me vaan laitetaan se video sinne jonnekin ja sitten sanotaan opiskelijoille, että no katsoppa se. Elikkä tällöin voi helposti käydä niin, että se opiskelija poimii sieltä videosta niitä asioita, joita hän kokee merkitykselliseksi, eikä välttämättä huomaakaan niitä asioita, joita opettaja kokee merkitykselliseksi.
Eli mä haastaisin teitä kuulijoita tosiaan siihen, että mitäs, jos me annettaisiin opiskelijoille siellä videossa jo kysymyksiä eli annetaan opiskelijalle pohdittavaksi jotain. Ohjataan häntä, että hei, että mietipä tätä tai, mitä miten sä tekisit ja sitten, kun meillä on se oppimisympäristö, missä tämä video jaetaan niin siellä voidaan jo ennakkoon kertoa jotain ja ennen kuin opiskelija aloittaa videon katsomisen, että hei, että tässä videolla kiinnitä erityisesti huomiota näihin ja näihin asioihin. Sitten on mahdollisuus myös oppimisalustalla tehdä niinku interaktiivisesti tämä asia. Elikkä, kun opiskelija katsoo videota, video pysähtyy, ja sitten siinä tuleekin yhtäkkiä kysymykset, joihin opiskelija vastaa. Elikkä se, että me aktivoitaisiin sitä opiskelijaa, niin tämä on mun mielestä ehkä semmoinen, joka meiltä aina silloin tällöin jopa vähän unohtuu.
PUHUJA 2
Kyllä
PUHUJA 1
Loistava idea Pia toi kysymyksen asettaminen siellä pitkin matkaa ja jopa etukäteen, auttaa sitä opiskelijaa miettimään, että mihin keskittyä. Se kognitiivinen kuormitus vähenisi ja tekisi siitä oppimisesta enemmän tavoitteellista, kun me avitetaan vähän sen huomion keskittämisessä. Lyhyet yksiselitteiset kysymykset tukisi sitä ymmärtämistä.
Hyviä ideoita tässä on tullut ja nyt meillä alkaa olla tämä lopuillaan, tämä podcast. Mitä te haluaisitte vielä nostaa ja tiivistää kuulijoille?
PUHUJA 2
No jotenkin tulee mieleen se, että opetuskäyttöön tarkoitettuja videoita kannattaa tehdä opiskelijoiden kanssa yhdessä. Se on jotenkin semmoinen hyvä kokemus molemmille opettajalle, että opiskelijoille.
PUHUJA 3
Kyllä joo, että tehdään sitä vähän – voisiko sanoa jopa, että kokonaisvaltaisesti? Ja kyllä mä nostaisin itse tosiaan tähän loppuun vielä sen aktivoinnin tärkeyden, että me ei vaan ladata videoita videoiden iloksi tai sen takia, että me ollaan nyt tehty tämmöinen hieno video vaan se, että miten me aktivoidaan sitä opiskelijaa videon aikana tai ennen sitä katsomista tai sen jälkeen. Tähän tämän haluaisin nostaa tähän loppuun vielä.
PUHUJA 1
Mahtavia oivalluksia! Kiitos keskustelijoille ja kiitos, että olit kuuntelemassa meitä.

Lähteet:
Mayer, R. E. 2024. The Past, Present, and Future of the Cognitive Theory of Multimedia Learning. Educational psychology review, 36(1), 8.
Selkokeskus. (2025). Selkokieli. Selkokeskus – suomeksi » Selkokieli