Tervetuloa Yhteinen juttu – kaikille saavutettava media opetuksessa – podcastin pariin. Tässä podcastissä käsittelemme aihetta: Oppimista aktivoivat podcastit. Podcast on EduMedia ja Inklu – hankkeiden yhteinen kohtaaminen.. Tänään keskustelemassa ovat erityisopettajien kouluttaja Eija Honkanen, Digiopettaja, mutta myös opettajakouluttaja ja erityisopettaja Pia Kiikeri sekä opettajakouluttaja ja digiopettaja Katja Wirenius. Tervetuloa kuulolle! (Intro on luettu ääneen tekoälyavattaren avulla)
Puhuja 1: Tänään meillä on tavoitteena saada teidät kuulijat höristelemään oikein erityisesti korviaan, koska me tarkastelemme podcasteja opetuksen näkökulmasta. Miten tuo podcastit saataisiin entistäkin toimivammaksi työkaluksi opetukseen? Mitäs me nyt keksittäisiinkään antaa tähän vinkiksi, nyt kollegat meidän on annettava parastamme.
Puhuja 2: Joo kyllä. Täällä on Pia Kiikeri, moi. Tänään me käsitellään tätä aktivoivaa podcastia, niin heti heittäisin tässä kuulijoille semmoisen jutun, että ottakaapas kuulkaa kynät ja paperit esiin ja kirjoittakaa itsellenne vaikka muistiinpanot tästä podcastista. Me voitaisiin aloittaa siitä, että mikä ihme on podcast ja mä heitän tämän pallon nyt Eijalle.
Puhuja 3: Joo, hyvä idea tehdä muistiinpanoja tässä kuuntelun aikana, jos siihen on mahdollisuus. No podcast on ääniohjelma. Niitä kuunnellaan tänä päivänä hyvin paljon ja kun siihen yhdistetään video, niin sitten puhutaan vodcastista. Tietenkin tästäkin vähän erilaisia käsitteitä riippuen, minkä ikäisten kanssa puhuu.
Me puhutaan podcastien rakentamisesta ja käytöstä nimenomaan opetuksessa. Podcasthan on pilvipalvelussa tai jollakin oppimisalustalla julkaistava materiaali, jota opiskelija voi käyttää sitä milloin ja missä vain. Elikkä kuunnella sitä ja se on aina saatavilla. jos siihen ei ole laitettu erikseen aikatavoitteita. Mitäs Katja ajattelet tästä podcastista?
Puhuja 1: No, tuo aikaan ja paikkan sitoutumattomuus, niin sehän on tosi iso etu oppimisen joustavuuden kannalta.Ja samalla, kun näitä podcasteja mietitään, niin mietitään taas sitä selkeyttä. Eli nyt kun opiskelija kuuntelee ilman sitä visuaalista tukea, niin se selkeys on tosi tärkeä ja se ei ole vaan sitä kieltä, vaan myös rakenteen miettimistä. Miten sitä asiaa tässä podcastissa käsitellään, mitä tehdään ensin, miten siirrytään seuraavaan? Ja miten me tässä sitten vielä opiskelijalle kerrotaan, että mitä hänen on tarkoituksensa oppia? Mitäs Pia ajattelet?
Puhuja 2: Joo, kyllä. Itseasiassa tämän podcastin haasteena on juuri tää, että kun kuunnellaan, niin käytetään vain sitä kuunteluaistia. Esimerkiksi se katseluaisti ja mitä meidän silmät tekee sillä aikaa, niin se voi tosiaan haastekin. Eli puhutaan tämmöisestä Mayerin mallista, multimediaoppimisen mallista, niin siinä Mayer juuri suosittelee monikanavaisuutta, jolloin opiskelija näkee ja kuulee. Ja nyt kun podcastissa ei mitään nähdä, vaan kuullaan, niin sen haasteena on myös se, että opiskelijan pitäisi pystyä keskittymään siihen kuuntelemiseen. Esimerkiksi jos ympäristössä on hälyä tai siellä jotain tapahtuu ja opiskelija näkeekin, voi käydäkin niin, että hän kiinnittääkin huomionsa siihen näkemäänsä ja se kuunteleminen unohtuu. Mun mielestä meidän kannattaisi miettiä. Miten me muotoillaan näitä podcasteja, että se tukee sitä kuuntelua ja sitä kautta auttaisi sitten oppimista.
Puhuja 3: Joo, koska podcastissaan puhuuja luo äänellä ja äänimaisema, niitä mielikuvia, jotka sitten aiheuttaa erilaisia tunnereaktioita ja pohdintoja kuulijassa. Podcastissa oppiminen perustuu ääneen ja sen tuottamiin mielikuviin ja tunteisiin, niin ne tarinat ja esimerkit herättää mielenkiintoa ja ne auttaa muistamaan ja ymmärtämään asioita.
Puhuja 1: No joo, Eija noi tarinathan on ihan loistava keino sitoa joku asia käytäntöön ja muistaa niiden kautta, että tarinallisuus on tosi tehokas, mutta niissä pitää muistaa se selkeys ja omaksuttavavuus, että kauhean pitkät monimutkaiset kertomukset voi kuormittaa sitä kuulijaa. Eli voisiko hyvä käytäntö olla, että kerrotaan se tarinan ydin heti alussa ja palataan siihen lopussa, kuten ollaan joskus ehkä opittu noissa esseenkirjoituksissa. Ja podcastissa se kertaus tukee muistamista ja edelleen selkeä kielikin on tosi tärkeä. Vai mitä Pia?
Puhuja 2: Joo, kyllä. Tuota mä pohdin myös sitä, että kun me lähdetään tekemään tätä podcastia, niin selkeän kielen lisäksi meidän kannattaisi miettiä sitä, että miten me aktivoidaan opiskelijaa siellä podcastin aikana. Ja millaista se meidän vuorovaikutus siellä on. Mayer on kehittänyt tätä multimediaoppimisen mallia, mutta hän on ollut kehittelemässä myös CASTLE-mallia, jossa painotetaan myönteisiä tunteita. Eli meidän pitäisi ja kannattaisi täällä podcastissa olla myönteisiä ja iloisia ja innostavia, mutta tässä CASTLE-mallissa tulee erityisesti vuorovaikutus esille, että miten me aktivoidaan opiskelijaa ja ohjeistetaan. Esimerkiksi tähän kuuntelun aikana.
Tuossa podcastin alussa heitin teille siellä tehtävän, että toivottavasti edelleen teillä on kynä ja paperi siellä ja kirjoitatte itsellenne muistiinpanoja. Mutta podcastin kuuntelijaa voidaan ohjata myös ennen kun lähdetään kuuntelemaan sitä, eli erilaissa oppimisympäristöissä, että hei, kiinnitä huomiota tähän ja tähän. Ja sitten myös podcastin kuuntelun jälkeen. Esimerkiksi edistyneemmän opiskelijoiden kanssa voidaan reflektoida sitä kuuntelemaan.
Voisin kertoa muuten tähän semmoisen tutkimuksen tästä Mayerin materiaalista, Kirjallisuutta kun luin, niin siellä oli tämmöinen, että opiskelijat oppii paremmin, kun he reflektoivat sitä kuuntelemaansa ja kirjoittavat esimerkiksi oppimispäiväkirjaa, kuin sellaiset opiskelijat, jotka kopioi suoraan sanasta sanaa kuulemaansa tai semmoiset opiskelijat, jotka kuuntelee sen podcastin esimerkiksi vaikka kaksi kertaan, tekemättä yhtään mitään. Elikkä tosiaan, että kannattaa suosia kuulemisen reflektointia ja vaikka oppimispäiväkirjoja . Ja tämä vaikuttaa myös siihen käsikirjoituksen laatimiseen.
Puhuja 1: Olipa tärkeä huomio Pia. Tärkeä tieto meille, kun näissä podcasteissa on vaan ääni käytössä, niin se kognitiivinen kuorma voi kuulijalla kasvaa, Kun sisältöä ei ole jäsennelty niin se voi mennä hyvinkin sekavaksi. Mutta tuo reflektointi, muistiinpanojen kirjoittaminen voisi siinä auttaa. Lisäksi siinä itse rakenteessa voisi käyttää selkeitä siirtymiä, kertoa kuulijalle, että mitä seuraavaksi on tulossa ja sitten kertailla niitä ydinkohtia. Eli toisto on siinäkin hyvä malli. Pystyisiköhän näissä podcasteissa tarjoamaan kuulijoille jotain muitakin muistisääntöjä tai vinkkejä, jotka voisi auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja auttaa oppijaa oppimaan. Mitä mahdollisuuksia Eija näet tämän muistamisen tukemiseen tai ylipäätänsä näihin podcasteihin opetuksessa?
Puhuja 3: Joo, noita podcasteja voidaan käyttää hyvin monella eri tapaa, niinku tässä on tullutkin jo joitakin esimerkkejä. S voi olla asiantuntijaluentoja, se voi olla keskustelua, se voi olla haastatteluja, toisaalta voi esittää pohdintakysymyksiä, ennakkoon antaa oppimisen tehtäviä tai tässä niinku me tehtiin nyt, että annetaan tehtäväksi tehdä muistiinpanoja.Toisaalta se voi olla johdantona johonkin opintojaksoon, johonkin tekemiseen, tukea oppimistehtävien tekemistä, auttaa toisaalta tehtävien tekemisen alkuun. Voidaan myös kerrata opittua, valmentaa esimerkiksi kokeeseen, varmistaa sitä oppimistehtävien tekemistä ja etenemistä. Toisaalta voidaan tukea ja ennakoida arviointia tai palautekeskustelua. Se voi olla myöskin lisäämateriaalina. Eli podcastin etuna on se, että opiskelija voi kelata sitä podcastia edestakaisin, pysähtyä hänelle tärkeisiin kohtiin tai epäselviin kohtiin. Mitäs muuta tulee mieleen? Mitäs Pia sun mieleen tulee?
Puhuja 2: Joo, no kyllä minä tuossa podcastin suunnittelussa painottaisin myös siihen käsikirjoituksen tekemiseen. Elikkä me kirjoitetaan käsikirjoitus ainakin, jos ei muuten, niin ranskalaisin viivoin, että siihen rakentuisi semmoinen punainen lanka ja että se keskustelu etenisi. Tietenkin kannattaa välttää selkeiden käsikirjoitusten tekemistä, ettei käy niin, että se kuuluu sinne yleisölle, nyt ne lukee siellä suoraan paperista, vaan että se olisi semmoista kivaa jutustelua.
Mutta minun mielestä se hyödyntää sitä, että kun me kirjoitetaan etukäteen, käsikirjoitus siihen podcastiin, niin me saadaan siitä podcastista selkeämpi. Siinä on selkeä juoni ja sitten me saadaan osoitettua opiskelijalle paremmin, että mitkä on niitä tärkeitä asioita. Että hei, tähän sinun kannattaa kiinnittää huomiota. Onko Katjalla jotain tähän?
Puhuja 1: Joo, kyllä mä ajattelen kanssa, että se käsikirjoitus on avain tähän hommaan. Siinä tulee se koko polku ajateltua ihan loppuun asti. Ja siinä on hyvä miettiä se pedagoginen rytmi, se polku miten johdatellaan aiheeseen ja missä kohtaa tulee ne aktivoinnin paikat? Milloin laitetaan opiskelijalle kysymyksiä ja sitten se kertaus siellä lopussa, ne pointit, mitä tässä oli tärkeää, niin ne on on hyvä muistaa. Tää ei ole pelkkää kieliäasiaa, vaan tää on ihan oikeasti sitä oppimisen ohjaamista ja tehostamista ja syventämistä. Mun mielestä hyvä idea on korostaa esimerkiksi podcastin tärkeimpien sisältöjen kohtia musiikin avulla tai mainitsemalla ihan sanoin, että tässä on nyt se tärkeä kohta, kiinnitä huomiota. Ja kun niitä painotetaan suusanallisesti tässä, niin tää auttaa kuulijaa havainnoimaan ja keskittymään olennaiseen. Ja tästä otetaankin sitten teille kuulijat seuraava kysymys, mitäs konsteja olette keksineet tähän podcastiin? Millä te saatte kuuntelijan itse ajattelemaan? Mitä nostaisitte esille?
(Musiikkia)
Puhuja 3: No tää äsken sun tekemä kysymys Katja, niin se onkin yksi podcastia niin kuuntelevan kuulijan aktivoivasta tavasta ja hyvin konkreettinen, esimerkki tällä kysymyksellä voidaan antaa aikaa ja toisaalta lisätä esimerkiksi musiikkia sen pohdinnan taustaksi. Sitten mulla tulee kyllä mieleen sellainen, että podcastissa voi tuoda esille esimerkiksi sanoja, eli kertoa sanoja, joista muodostuu vaikka lopuksi joku tärkeä muistettava lause, joka voi olla vaikka se muistisääntö.
Puhuja 2: Joo kyllä. Tai sitten voisi podcastin tekijät tehdä sinne loppuun tämmöisen, vähän niinku tiivistelmän, että nostetaan esille podcastin sanoma siellä lopussa. Ja sitten voisi ajatella, että opiskelijoita voisi ohjata tekemään podcastista tiivistyyksiä. Ja lopussa voisi vertaisten kanssa tiivistää sitä podcastiin sanomaa. Jos ollaan esimerkiksi yksi kuultu podcastia, että hei, no mitäs te nostaisitte täältä tärkeäksi sanomaksi?
Puhuja 1: Ihan loistavia ideoita ja sitten mulla tuli vielä mieleen se, että mitäs jos se podcastin aihe vielä siellä lopussa kiinnitettäisiin sen kuulijan omaan arkeen, esimerkiksi kysymällä, että mitä sinä otat tästä tai mitä teet seuraavaksi, mitä viet omaan arkeesi? Miten voit hyödyntää omassa työssäsi? Tällaisilla kysymyksillä.
Puhuja 3: Joo ja noi kysymykset mitä kaikkea esitit on tosi tärkeitä sen oppimisen näkökulmasta, että liittää sen siihen omaan ajatteluun ja nää tietenkin täytyy huomioida ennakkoon siinä käsikirjoituksessa. Katja mainitsit myöskin aikaisemmin tuon käsikirjoituksen selkeyden ja että varmistetaan se podcastin sujuva eteneminen, selkeys ja siirtymät. Käsikirjoitusta yleensä kirjoitetaan yksi ja se yhteisen ymmärryksen rakentaminen on siinä tosi tärkeätä. Eli minkälaista podcastia me ollaan tekemässä ja mihin tarkoitukseen? Toi kuulijaystävällinen podcast. Hän huomioi käsikirjoitusvaiheessa jo sen, että ne toisiinsa liittyvät asiat on samassa yhteydessä, joka auttaa sen selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden syntymiseen. Tuleeko sulle Katja vielä jotain mieleen, mitä pitäisi huomioida tuosta käsikirjoituksesta?
Puhuja 1: No minusta on tosi tärkeätä, että me muistetaan se kohderyhmä koko ajan, että kelle me ollaan tekemässä, mikä on nyt sen opiskelijan osaaminen? Ennakolta mihin sitä ruvetaan, niin kun lisäämään tätä tietoa, taitoa, mitä tässä podcastissa puhutaan eli tavoitteet ja vaatimukset tulee sen kohderyhmän mukaan. Ja on hyvä pohtia myös sitten se podcastin käyttötarkoitus, että miten sitä hyödynnetään ja mistä se sitten löydetään. Mikä olisi sitten sille kohderyhmälle sopivin toteutuksen tapa, että onko se keskustelu yksikseen vai yhdessä. Liitetäänkö siihen jotain kuvallista tekstiaineistoa vai ei? Ja sitten, missä se ääni äänitetään, jotta se saavutettavuus mahdollistuu ja kaikki taustahäly, esimerkiksi nyt, poistetaan, vai onko se joku semmoinen tilanne, missä sitten ollaan keskellä jotain tilannetta, että halutaan ne autenttiset äänet sieltä taustalta? Nääkin pitää miettiä etukäteen. Podcastin rakenne on hyvä suunnitella selkeäksi, eli sitä rajaamista ja selkeää teemuottelua. Kaikki ylimääräinen pois ja yritetään siihen keskittyä siihen ytimeen. Tämmöiset palastelut myös teemallisesti ja myös podcastin rakenteessa pienempiin osiin tai sitten kokonaan erillisiin podcasteihin, jos siinä on asiaa paljon.
Puhuja 2: Totta, sehän haaste tässä podcastissa juuri on, että opiskelijat ei vät näe sitä kuvaa. Eli mennään vaan tämän pelkän äänen perusteella ja mä nostaisinkin juuri esille sen, että tää ääni ja etenkin se äänimaisema, niin sillä on erittäin tärkeä merkitys podcastissa ja miten se vaikuttaa siihen oppimiseen. Ja sillä opettajan positiivisuudella ja myönteisyydellä ja semmoisella kannustavalla vuorovaikutuksella, niin se tavallaan herättää siinä opiskelijassa positiivisia tunnetiloja. Tutkimuksessa on ihan todettu, että ne taas käynnistää kognitiivisia oppimisprosesseja, jotka puolestaan sitten parantaa sitä motivaatiota ja oppimista. Mä näkisin, että se opettajan rooli on tosi tärkeä podcastissa, kun me ollaan sen äänen varassa toisin kuin videossa,jossa, äänen lisäksi on vielä kuva joka sitä opiskelijan oppimista tukee, Kyllä, tässä on kanssa opettajan rooli tärkeää, kun me tehdään podcastejä.
Puhuja 3: Joo ja sitten taas vodcastissa, jossa yhdistyy se podcast ja video, niin siinähän näkyy ne keskustelijat ja joskus se voi olla hyvä, koska se voi vahvistaa opiskelijalla semmoista tunnetta, että olen tässä oppimassa jonkun tai joidenkin kanssa. Jos puhutaan sitten podcastin nauhoittamisesta, niin sitähän voidaan tehdä monella tapaa. Elikkä se voi tapahtua erillisessä studiossa. Sitten jos ei ole sitä, niin esimerkiksi verkossa tai livenä jossain muussa oppimisympäristössä tai jossain muussa työympäristössä tai tarkoituksellisesta ympäristössä. J,a se mikä tulee tuossa mieleen, niin on se, että nauhoitusvaiheessa on hyvä varmistaa se riittävän selkeä äänen kuuluminen nauhalla ilman niitä häiriöääniä, esimerkiksi taustalta.
Puhuja 1: Joo, äänen selkeys on kyllä tässä todella kriittistä, jos ääni on epäselvä tai puhe on liian nopea, niin opiskelija menettää otteen tästä, meillä on kaikilla kokemusta. Rauhallinen tempo, todella selkeä artikulaatio ja tarvittaessa käsitteiden avaaminen, niin ne kyllä tukee sitä ymmärtämistä.
Puhuja 3: Joo, nää on tärkeitä. Mutta sitten on hyvä muistaa, että tämmöinen inhimillinen tekijä, että tässähän ei edellytetä täydellistä puhetta tai tekemistä, vaan tää on meidän jokaisen opettajan mahdollisuus tehdä podcast ja vaikka yhdessä opiskelijoiden kanssa, Jokainenhan tekee sen omalla äänellä, puhetavallaan ja energiallaan ja niihin tarkoituksiin, minkä katsoo, että haluaa tehdä sen podcastin.
Puhuja 2: Joo ja ainahan me voidaan tosiaan leikata pois ja poistaa niitä turhia kohtia. Sitten kun se äänitys on tehty, niin alkaa se nauhan viimeistely. Missä me sitten näitä turhia kohtia poistellaan ja lisätään siihen podcastiin alkuun aina joku tunnus tai tunnusmusiikki. Ja väliin me voidaan laittaa musiikkia ja sitten sinne loppuun taas lisätään musiikkia ja sitten muuten meidän pitää muistaa vielä kysyä kaikilta julkaisulupa.
Puhuja 3: No se on kyllä tärkeätä, että sen saa sitten jakaa ja tota podcastiin, tähän liitetään myös usein tämmöinen kuvailuteksti, olipa se julkaisupaikka mikä tahansa. Joka aikoo kuunnella podcastia, niin sen on hyvä tietää jo etukäteen ja luoda semmoinen ennakkokäsitys, että mitä se podcast oikein sisältää.
Puhuja 3: Joo ja näiden lisäksi vielä se tekstivastine, se on tosi tärkeä. Ei ole pelkästään sen saavutettavuuden vaativuus, vaan se on myös pedagoginen tuki, että se auttaa opiskelijaa, jotka haluaa kerrata sisältöä esimerkiksi lukemalla. Kun on vielä selkeä jäsentely ja otsikot siinä tekstivastineessa, niin silloin se auttaa opiskelijaa löytämään sen olennaisen helpommin.
Puhuja 3: Joo Katja, toi sun kuvaama asia, minkä sanoit juuri, niin se on hyvä podcastin käyttövinkki siinä opetuksessa. Sitten mulle tulee mieleen myöskin se, että podcast voi olla suunniteltu siten, että opiskelija voi olla vaikka kävelylenkillä tai bussissa tai missä tahansa ja kuunnella sitten siinä samalla. Ja jos niinku opiskelija on kävelylenkillä esimerkiksi, niin siinähän hän yhdistää sen liikkumisen ja oppimisen. Aivotutkija Minna Huotilainen pitää tätä ihan huippuna, elikkä tällä tavalla sitten se liikkuminen ja oppiminen tukee toisiaan. Liikkuminen oppimisessa auttaa keskittymään, muistamaan ja oppimaan.
Mutta sitten tulee mieleen myöskin se, että joillekin opiskelijoille on tärkeää, että saa keskittyä vain kuuntelemiseen jossain hyvin rauhallisessa tilassa ja tehdä vaikka niitä omia muistiinpanoja tai ajatuskarttaa samalla siitä asiasta. Ja tätä oppimiseen tarkoitettua podcastia hän voi myös rytmittää, eli opettaja voi kertoa siinä podcastissa sen uuden opittavan asian ja antaa sitten liittyvän tehtävän esimerkiksi palasteltuna tai vaiheittain. Tuleeko vielä jotain vinkkiä tähän, vaikka Pia?
Puhuja 2: Joo joo, kyllä mä täällä käsi pystyssä, että vinkki on, vinkki on. Meidän kannattaisi miettiä myös sitä, että missä me jaetaan se podcast. Eli nyt just, jos istuu siellä bussissa ja kuuntelee sitä, niin miten helposti se opiskelija pääsee siihen eri laitteilla. Onko hän siellä tietokoneella kotona tai istuuko hän bussissa ja mobiililaitteilla? Mikä vaikuttaa siihen, että onko opiskelijalla mahdollisuus sitten ajasta ja paikasta riippumatta kuunnella sitä. Kyllä mä kannustan kokeilemaan ja tekemään podcastia tosiaan yhtenä oppimisen menetelmä.
Puhuja 1: No nyt me ollaan kyllä puhuttu podcastista tosi paljon ja kuulijat on ollut siellä pelkkänä korvana ja meidän tarvitsisi varmaan tehdä nyt sitten niin kuin opetamme tässä, eli tehdä jonkunlainen tiivistys, että mitäs nyt sitten. Kertaus on oppimisessa tärkeää, joten nyt sitten kerrataan. Mä nostaisin esille nää muistiinpanon tekemiset, tiivistykset ja tarinalleisuuden, eli sen kuulijan mielikuvituksen hyödyntämisen. Näitä on tullut tässä mainituksi . Selkeät rakenteet sekä pysähtymiset miettimään näitä asioita, mitä podcastissa käsitellään. Mitäs teet sä nostaisitte esiin näihin podcasteihin liittyen?
Puhuja 3: Mä kyllä kannustaisin käyttämään tätä podcastia hyvin rennosti ja rohkeasti opetuksessa ja tekemään niitä myös yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Puhuja 2: Mä toisin ehkä vielä esille sen, että vaikka tämän podcastin haasteena on se, että ollaan pelkän kuulon varassa, elikkä sillä äänellä ja sillä on erilainen merkitys, niin siitä huolimatta kannustan. Kannustan meitä kaikkia kokeilemaan ja ehkäpä tähän on helppo ja kiva lopettaa tää meidän podcast. Että kaikki vaan podcastteleimaan vai miten se sanotaan, podcastelemaan.
(Naurua)
Puhuja 1: Sovitaan niin.