Puhuja 1
Tervetuloa kuuntelemaan kielitietoisesta ohjauksesta ammatillisessa koulutuksessa. Olen Eija Honkanen ja olen opettajana Haaga-Heliassa. Ja mun kanssa on keskustelemassa tänään Maarit ja Hannu. Kerrotteko vähän itsestänne?
Puhuja 2
Joo. Ja kiitos kutsusta. Olen Maarit Liukolampi ja mä opetan Keudassa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä pääsääntöisesti maahanmuuttajien puhtaus- ja kiinteistöpalvelua ja englannin kielellä.
Puhuja 3
Ja minä olen Hannu Seppänen opinto-ohjaaja Keudassa.
Puhuja 1
Kivaa ja tervetuloa. Hyvä kun pääsitte tänne. Kielitoisuuden määritelmiähän on useita. Kielitietoinen ohjaus tarkoittaa sitä, että ensinnäkin opettaja kiinnittää huomiota käyttämänsä kieleen. Ja sitten tiedostaa käyttämänsä kielen vaikeustason; ne käsitteet ja ammattialan kielen. Toisaalta se myös tarkoittaa sitä, että esimerkiksi opettaja muuttaa käyttämäänsä kieltä sellaiseksi, että opiskelija ymmärtää sen. Eli käytetään sellaista kieltä, jolla varmistetaan opiskelijoiden ymmärtäminen, ja toisaalta sitten sen uuden oppiminen.
Tähän kielen vaikeustasoon käytännön tilanteissa vaikuttaa puhenopeus ääntäminen, käytetyt käsitteet, dialogisuus, käytetyt materiaalit, havainnollistaminen, aika ja sitten kulttuuri ja ympäristö. Eli monenlaiset asiat vaikuttaa siihen ja käytännössä jokainen opettaja onkin myös kielen opettaja, elikkä, että opettaa sitä oman ammattialan sanastoa ja kieltä sekä vahvistaa sen ammattimaista käyttöä. Me keskitytään tässä podcastissa opettajan ja opiskelijan väliseen oppimisen suhteeseen ja siinä esiintyvään kielitietoisuuteen. Hannu, miten toi kielitietoisuus näyttäytyy ammatillisessa koulutuksessa, nimenomaan tästä näkökulmasta?
Puhuja 3
Joo, opettajan pitää olla tietoinen tästä vuorovaikutus suhteesta. Kielitietoinen opettaja rakentaa opetus ja ohjaustilanteessa vuorovaikutusta, joka takaa jokaisen opiskelijan osallisuutta. Että opettaja pitää huolta, että hän on päivittäin vuorovaikutuksessa ihan jokaisen opiskelijan kanssa, että useimmitenhan sitä ollaan ryhmäopetuksessa. Kohdataan ja nähdään toinen. Tervehditään, kysytään mitä kuuluu ja odotetaan opiskelijalta ihan rauhassa vastausta. Kyse on aidosta dialogista. Me ollaan Keudassa Vierko-hankkeessa oltu mukana tekemässä tällaista materiaalia. Tämmöinen taskuopas, joka on hyvä materiaali, tämmöisen dialogisen dialogin käymiseen.
Puhuja 1
Tuo vuorovaikutuksen korostaminen ja siihen huomion kiinnittäminen on tärkeää. Ja esimerkiksi tässä INKLU-hankkeessahan me on tehty sitä myöskin. Elikkä on puhuttu juuri siitä, että miten inklusiivisesti opettaja kohtaa opiskelijat ja mahdollistaa oppimaan oppimisen. Oppiminenhan tapahtuu nimenomaan vuorovaikutuksessa, niin kuin Hannu kuvasit tossa, eli osaamista rakennetaan sen kielitietoisen ohjauksen ympärille.
Puhuja 2
Näin eli meillä siellä puhtausalalla hyvin paljon opetetaan muualla kuin ryhmässä. Eli opetetaan siellä työpaikoilla, ja nytten tässä tapauksessa, vielä eri kielellä (englannin kieli). Mutta, kyllä meillä on ihan suomenkielisillekin sitten tarpeen, opettaa sitä ammatillista kieltä: miten me puhutaan yleensä meidän ammatista ja siitä työstä. Ja se valmistaa heitä myös parempaan asiakaspalveluun. Ja he pystyvät, vaikka tulevina yrittäjinä myymään myös palveluja paremmin. Kun ei puhuta räteistä ja ämpäreistä, vaan meillä on sangot ja siivouspyyhkeet siellä. Se ohjaa myös tosiaan muitakin kuin maahanmuuttajilla. Sitten siinä on osa myös ammatillisen identiteetin rakentamista ja vahvistamista, että siitä tulee sitten se ammatillinen ylpeys.
Puhuja 1
Kuten Maarit sanoit, niin tuo kielitietoinen ohjaushan yhdistetään yleisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutukseen, mutta se on kuitenkin yleisesti kaikille tarkoitettua. Ja sitten se on kaikkien eduksi, ja nimenomaan ammattisanastot ja nää – niin sehän on sitä kielitietoista ohjausta, kun käytännössä sitten osoitetaan miten puhutaan ja mitä sillä tarkoitetaan ja miten niitä käsitteitä käytetään. Esimerkiksi oppivelvolliset nuorethan, tai kaikki uutena alalle tulevat, oppii koko ajan uusia käsitteitä alalta ja sitä ammattikieltä. Ja nimenomaan sellaista kieltä, jolla alan asiantuntijoiden kanssa keskustellaan.
Puhuja 3
Ammattikielen oppii vuorovaikutuksessa ja se on osa ammattitaitoa. Tässä opettajan rooli on merkittävä. Eli miten sitä luodaan vuorovaikutustilanteessa, jossa käytetään ammattikieltä, opitaan kuuntelemaan toista ja olemaan vuorovaikutuksessa. Kielitietoisuuteen liittyy puhumisen lisäksi kirjoittaminen.
Puhuja 2
Tämä on tosi tärkeätä, että meillä myös opiskelijaryhmissä, kun opetetaan, niin meidän täytyy ajatella, että kun ne menee sinne , niin niitten pitää osata vuorovaikutusosaaminen, että he oppivat sitä käyttämään, ettei pelkästään opettaja toimi kielitietoisesti ja dialogisesti. Ja sitä me harjoitetaan siellä erilaisilla casseillä mitä me laitetaan heille pohdittavaksi. Ja heille kyllä avataan myös sitä, että tässä on tarkoitus nyt dialogisesti toimia, kerrotaan mitä se on ja annetaan toiselle tilaa ja maltetaan. Se on meille monille tosi haastavaa, että annetaan tilaa toisen keskittymiselle ja pohtimisellekin. Ja sitten erilaiset tehtävien ratkaisut. Annetaan näitä ceissejä niin ne vaatii ryhmässä onnistumisen. Siinä loppujen lopuksi kaikki voimaantuu ja opitaan uusia asioita samalla, mutta myös sitten juuri tätä heidän omaa viestintää kehitetään.
Puhuja 3
Tämähän on oppimisen ja tekemisen tukemista parhaimmillaan. Kielitietoinen ohjaus ei ole vain kielen tai käsitteiden ohjausta, vaan myös tunteiden ja kokemusten jakamista.
Puhuja 1
Tunteethan ohjaa meidän toimintaa ja kokemuksista kumuloituu sitten se ammattiosaaminen. Ja toisaalta opettaja voi painottaa tärkeitä asioita äänensävyllä tai hidastamalla puhetta.
Puhuja 2
Kun meillä se opettaminen on vähän erilaista, eli se oppiminen tapahtuu siellä työpaikalla, niin sinne täytyy myös viedä tätä tekemistä. Eli meillä on hyvin paljon työpaikkaohjaajatkin mukana näissä koulutuksissa, ja yritetään pitää ne niin lähellä kuin mahdollista. Koska myös heidän taidot sitten ovat tärkeitä, ettei se mene semmoiseksi TVshop-opastamiseksi; että siellä vaan menee yksi ihminen edelleen ja selittää mitä kaikkea on ja vasta seuraavalla viikolla selviää, että niistä 10% jäi aivokuorelle. Tämä on tosi. Nämä on hirvittävän tärkeitä asioita ja työelämässä tarvittaisiin vieläkin enemmän tällaista ohjausta ohjaustilanteissa ja esimiestyössäkin.
Puhuja 1
Kyllä joo.
Puhuja 3
Joo, ohjaus ei ole tosiaankaan tämmöistä luettelomaista; käydään läpi pedagogiikkaa ja vain yksisuuntaista. Eli oppimisessa kielitietoisuus tarkoittaa tämmöistä vastavuoroisuutta, leikillisyys ja huumori on tosi tärkeitä. Ja esimerkiksi, jos tulee virheitä, niin se on inhimillistä, ja huumorilla voi keventää sitä oppimistilannetta.
Puhuja 1
Leikillisuuden ja huumorin lisäksi tulee mieleen, että oppimisen ilohan syntyy tästä turvallisesta oppimisympäristöstä ja toisaalta sitä leikkimieltä. Iloa ei synny, jos ei ole sitä turvallista oppimisympäristöä. Eli se yhteinen ymmärrys ja onnistuminen, ja sitten toisaalta, että on aikaa oppia eli ei tarvii kerralla omaksua kaikkea vaan siihen tarvitaan aikaa.
No, yksi kielitietoisuuden perusta on selkeä puhuminen ja ääneen ajatteleminen. Elikkä sillä puheella voidaan kuvata tilannetta, tekemistä, prosessia; mistä tultiin, mitä tehtiin, mihin mennään ja niin edelleen. Ja toisaalta opiskelija voi kuvata sitä omaa tekemistään, jolloin opettaja ymmärtää, että onko hän käsittänyt asian ja onko omaksunut sillä tavalla, kuten on oletettu. Puheella tilannekuvan maalaaminen ja tekemisen kuvaaminen on kyllä tärkeää. Ja niiden avulla toisaalta sitten opiskelijan kanssa luodaan se yhteinen mielikuva ja vahvistetaan sitä yhteistä ymmärrystä.
Puhuja 3
Tarvitaan tosiaan aikaa ajatella. Esimerkiksi kannattaa kysyä kaikilta opiskelijoilta ryhmätilanteessa jotain ajatusta tai omaa kokemusta. Ja ensin opiskelijalle voi antaa aikaa omalle pohdiskelulle. Silloin ei kannata opettajan puhua siinä samaan aikaan tai jos he kirjoittaa ylös jotain. Ja sitten opiskelijat kirjoittaa vaikka post it lapuille ne omat ajatuksensa ylös ja kootaan ne sitten näkyville eli annetaan aikaa opiskelijalle. Ja tosiaan opettajan rooli on aika tärkeä, että ei kannata täyttää sitten omalla puheella sitten niitä hiljaisia hetkiä, kun opiskelijat pohdiskelee. Eli annetaan aikaa ajatusten prosessoinnille, palastellaan, luokitellaan. Samoja sanoja voidaan ja ajatuksia voidaan sitten kerätä yhteen taululle.
Puhuja 2
Joo, tässä on ollut kyllä itsellä kaikista eniten oppimista, että malttaa ja antaa tapahtua. Tässä mainittiin justiin onnistuminen. Se on meidän tärkein tehtävä – auttaa sitä opiskelijaa onnistumaan, annetaan sen tasoisia tehtäviä, jossa voidaan onnistua, voidaan kehua, voidaan rohkaista, niin tavallaan me se rohkaistaan myös opiskelijaa olemaan äänessä. Ja kun tulee huomatuksi, niin hän kokee olevansa arvokas ja hänen mielipiteillä on merkitystä. Ja sitä kautta myös päästään sitten heidän viestimiseen. Ja kun onnistuminen lisää sitä luottamusta ja motivoi oppimaan. Ja opetetaan heitä myös antamaan palautetta, saamaan palautetta, hyvää palautetta.
Mutta se ei tapahdu ilman sitä semmoista, justiin kun mainitsit, turvallista ja luottavaista ympäristöä. Tällä me saadaan nämä palikat kuntoon, niin me saadaan sitä imua ja rohkaistaan oppimiseen. Ja sitten edetessä, niin taitava opettaja nostaa haasteiden tasoa ja päästään sitten eteenpäin.
Tämä on aika vinkeä. Jostain keikasin tämmöisen selän takana kehumisen. Tässä oli itse asiassa ihan juuri vasta tämmöinen pieni ryhmä, jossa käytettiin paljon paljonkin tätä, jossa oli vähän arempia opiskelijoita ja eritasoisia. Että mene sinä vaikka Eevan kanssa tuonne viemään noita pestyjä pyykkejä tonne meidän ravintolakeittiöön. Ja kun tiedetään Eeva, sinä olet tällainen rohkea niin otappa tuosta Annika mukaan ja näin poispäin. Ja kun vielä tehdään sitten tämän jälkeen ryhmätyötä, että opiskelijat antaa toisilleen tätä palautetta, jokainen antaa toisille; missä on nyt tämä sinun opiskelijakollega hyvä ja siinä sitten tulee hyvää yhteishenkeä. Ja itse asiassa itsekin huomaa opettajana vielä, että aivan, se on totta, hänellä on tällaista ja tällaista taitoa. Jos siellä 3 muuta opiskelijaa on jo tarkkaillut tätä toimintaa, vaikka muutaman viikon ajan, niin siinä opettajakin oppii vielä enemmän näistä opiskelijoista. Se on kyllä, että hyvässä hengessä kaikki vahvistuu.
Puhuja 1
Joo, noi on hyviä vinkkejä sulta. Niinku tää selän takana kehuminen ja niin edelleen. Koska ne on nimenomaan sitten sitä yhdessä tekemistä, ja toisaalta sitten opiskelijoiden kesken vertaisoppimista parhaimmillaan. Ja opiskelijoitahan voi ohjata parina ryhmässä tai ryhmänä, jolloin se ei ole sitten opettajajohtoista, vaan nimenomaan sitä vertaisohjausta. Toisaalta kootusti me voidaan sanoa ja ajatella, että kielitietoisuus opettajan työssä on sitä, että opettaja kiinnittää huomiota käyttämäänsä kieleen ja toisaalta tukee sitä sillä kielenkäytöllä oppijan oppimista käyttää sitä kieltä luovasti. Ja tilanteisiin sopivasti ja ennen kaikkea ymmärrettäväksi. Ja varmistaa sen ymmärryksen, unohtamatta sitten sitä dialogia.
Puhuja 3
Kielitietoinen ohjaus ja dialogi tukevat oppimaan oppimisen taitoja. Sitä tarvitaan myös jatkuvassa oppimisessa työssä ja uran aikana. Ne on semmoisia metataitoja ja osa itsensä kehittämistä uran aikana. Ja on hyvä muistaa, että kieli on myös valtaa, jolla vahvistetaan osallisuutta ja tasavertaisuutta.