Eija: Tervetuloa podcastiimme, jossa teemana on opettajan ja erityisopettajan rooleja sekä osaamista silloin, kun tuetaan opiskelijan opiskelukykyä ammatillisessa koulutuksessa. Olen Eija Honkanen, yliopettaja Haaga-Heliasta. Tästä teemasta on kanssani keskustelemassa Ammattiopisto Liven opinto-ohjaaja ja väitöskirjatutkija Aija Laaksonen, tervetuloa!

Aija: Kiitos.

Eija: Juttelimme aiemmin siitä mitä opiskelukyky on ammatillisessa koulutuksessa ja miten sitä voidaan tukea käytännössä. Opettajan ja erityisopettajan roolit ja osaaminen ovat merkityksellisiä, kun tuetaan opiskelijan opiskelukykyä. Vaikka ammatillisessa koulutuksessa on myös muita ohjaushenkilöstöön kuuluvia, kuten ammattimiehet, ohjaajat jne., keskitymme tässä kuitenkin opettajan ja erityisopettajan rooleihin, koska heillä on vastuu opetuksesta, opiskelukyvystä ja sosioemotionaalisesta sekä vuorovaikutuksen ylläpitämisestä.

Aija, miten näet opettajan roolin tässä opiskelijan oppimiskyvyn tukemisessa?

Teema 1: Opettajan rooli opiskelukyvyn tukemisessa

Aija: On ihan kiistaton tosiasia, että opettajan rooli on iso, varsinkin opetustilanteessa. Jotenkin kun mä ajattelen opiskelukykyä sosiaalisena ilmiönä, niin opettajan rooli on ylläpitää ja vahvistaa ryhmän ja yksittäisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua oppimiseen ja siihen liittyvään sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Eija: Niin, opettaja tuntee opiskelijat ja vaikuttaa paljon siihen miten luodaan yhdessä turvallinen oppimisen tila, jossa jokaisella oppijalla on tilaa olla, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiseen oppimiseen. Se miten opettaja on myötätuntoisesti ja opiskelijoita arvostavasti vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa, on keskeistä. Se on myös malli opiskelijoille miten me yhdessä toimimme ja huomioimme toisemme sekä rakennamme osaamista yhdessä. Tähän kuuluu myös opettajan pedagoginen toteutus eli millaisena hän näkee oppimisen ja opettamisen ja toteuttaa sitä käytännössä.

Opettamisessa monipuoliset, opiskelijaa aktivoivat ja osallistavat menetelmät tukevat kaikkien oppimista. On se vanha totuus, että luennoiden avulla opiskelija oppii vähän, mallioppimisella jotakin, keskustelemalla muiden kanssa opit jonkin verran, tekemällä itse opit melko paljon ja opettamalla muita opit eniten. Se on hyvä muistaa ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että opettajan opettamisen rinnalla vertaisoppimiselle on annettava tilaa ja mahdollisuus. Ammatillisessa koulutuksessa tekemällä oppiminen, yhdessä tekeminen ja toisille neuvominen ja yhdessä pohtiminen ovatkin luontainen tapa opettaa ja oppia. Ne vahvistavat oppimista ja oppimiskykyä.

Aija: Ihan samaa mieltä. Viime kerralla puhuttiin ryhmä- ja projektitöiden tekemisestä. Niiden avulla voidaan vahvistaa vuorovaikutusta erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Mikä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että ei aina tehdä parhaan kaverin kanssa ja mukavuusalueella. Siinä opitaan suhtautumaan ihmisten erilaisuuteen, erilaisiin tapoihin toimia ja tehdä työtehtäviä. Erilaisten ihmisten kanssa toimiessaan harjoitellaan myös sopimisen ja neuvottelun taitoja, niitähän me kaikki tarvitaan työpaikoillakin jatkuvasti.

Eija: Erilainen tapa toimia ja inklusiivinen pedagogiikka tukeekin nimenomaan kaikkien opiskelijoiden oppimista. Opettajan tehtävänä on suunnitella oppimistehtävät ja oppimisympäristöt oppimista tukevaksi. Tukeakseen opiskelijoiden oppimiskykyä, opettajan tulee rakentaa oppimistehtävät ja oppimisympäristöt siten, että ne ovat saavutettavia, selkeitä ja tarkoituksenmukaisesti monipuolisia.

Aija: Opettajan tehtävänä on saavutettavuus. Se ei tarkoita vain sitä, että fontit on sopivia vaan nimenomaan tehtävien ymmärrettävyyttä, tarvittaessa pilkkomista jne. Toisaalta myös selkeitä rakenteita, muun muassa aikataulujen, rakenteiden, sisältöjen jne osalta. Saavutettavuutta on myös tehtävän saatavuus. Jos käytössä on erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä, se voi vaikeuttaa oppimista. Tämmöiset asiat on minusta oppilaitoksen ja opettajan mahdollisuuksia vahvistaa opiskelukykyä meko helposti. Että mietitään riittävästi sitä, miten helppo opiskelijan on toimia erilaisissa oppimisympäristöissä. Koronan aikaan silloisessa työpaikassa laitettiin oppituntien meet-linkki suoraan Wilman lukkariin. Silloin opiskelijat osasivat mennä oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.

Eija: Tärkeä pointti tuo saavutettavuus ja linkit lukujärjestyksessä. Sen avulla opettaja varmistaa oppimista ja osaamisen kehittymistä. Se on myös työelämätaito lukea kalenteria ja mitä tehtäviin kuuluu sinä päivänä. Kaikilla työpaikoilla on vähintään työvuorolista, joka kertoo mihin aikaan tulet ja lähdet ja millaisia tehtäviä sinulle kuuluu.

Mitäs ajattelet tuosta tarkoituksenmukaisuudesta?

Aija: Minusta se nousee tutkinnon perusteista ja toisaalta opiskelijan osaamisesta, kyvyistä ja tavoitteista. Tarkoituksenmukaisuus on minusta sitä, että jatkuvasti pidetään mielessä sekä koulutuksen tavoitteet että opiskelijan omat tavoitteet ja työskennellään niiden saavuttamiseksi erilaisilla keinoilla. Me taidettiin ekassa jaksossa puhuakin jo siitä, että harva on valmis huvikseen paljon työtä tekemään, et työskentelyn pitää tuottaa jotakin lisäarvoa.

Eija: Opettajan laatimien oppimistehtävien avulla opiskelija oppii uutta ja toisaalta hän voi niissä näyttää osaamistaan. Kun on monipuolinen kattaus erilaisia vaihtoehtoja oppia ja tehdä, se tukee kaikkien opiskelijoiden oppimista. Silloin opiskelija voi valita tavoitteidensa mukaisesti tehtävän tekemisen tapoja. Esimerkiksi jonkun opiskelijan tavoitteena voi olla oppia tiedon hakua, jolloin tehtävänä on nimenomaan tiedon hakeminen. Jollakin on tavoitteena vahvistaa vuorovaikutustaitoja, jolloin tehtävä voi ollakin haastatteluun perustuva ja sen voi dokumentoida ääninauhalla, videolla tms.

Opettaja tuntee omat opiskelijansa ja tukee opiskelijoiden opiskelukykyä monin eri tavoin. Hän on myös yhteydessä oppivelvollisten opiskelijoiden koteihin, ja he ovat mukana yhteistyössä omalta osaltaan tukemassa opiskelijan oppimiskykyä. Opettajan pitäisi olla se, joka havaitsee, jos opiskelijan oppiminen ei suju kuten on ajateltu ja ennakoitu tavoitteissa.

Teema 2: Erityisopettajan rooli opiskelukyvyn tukemisessa

Aija: Kyllä. Minusta opettajan tehtävänä on ottaa yhteys erityisopettajaan ja käydä keskustelua onko tuki oikeanlaista ja onko sitä riittävästi. Opettajan lisäksi opiskelijan rooli on keskeinen, kun keskustellaan tuen riittävyydestä ja lisätuen tarpeesta. Aina ei välttämättä ole kyse suoraan oppimiseen liittyvästä hankaluudesta, vaan muihin, esimerkiksi taloudelliseen toimeentuloon liittyvistä stressitekijöistä. On aika vaikea keskittyä, jos yhtä aikaa joutuu miettimään, onko rahaa ostaa ruokaa.

Eija: Tuo on hyvä muistaa ja se, että HOKS liittyy tähän tiiviisti. Kuten totesimme opiskelukyky on muuttuva, joten oppimisen tuen tarpeetkin ovat muuttuvia. Ja siihen vaikuttaa siirtymävaiheet, opinnoissa tapahtuvat muutokset, oman elämän tilanteet jne. Erityisopettajan rooli onkin havaita erityisopetuksen tarve yhteistyössä opettajan ja opiskelijan kanssa.

Aija: Ja opettajan roolina on myös tunnistaa se, ketkä ammattilaiset voivat kussakin tilanteessa olla eniten opiskelijalle tukena. Erityisopettaja ei välttämättä osaa auttaa tukiasioiden kanssa. Moniammatillinen yhteistyö, jossa opiskelijan äärellä on oikeat henkilöt, on minusta avainasemassa.

Eija: Aito moniammatillinen yhteistyö on juuri tuota mitä kuvasit eli opiskelijan tukemista opinnoissa juuri omasta työroolista käsin ja yhdessä tehden. Silloin puhutaan kumppanuudesta eli kaikilla on sama tavoite ja toimitaan aidosti yhdessä – ei vain rinnakkain.

Millaisia asioita sä näkisit opiskelukyvyn näkökulmasta erityisopettajan tehtäviksi?

Aija: Näitä voivat esimerkiksi opiskelutaidot, toiminnan ohjaus ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät taidot. Toiminnan ohjaus voi olla esimerkiksi ajan käytön suunnittelua yhdessä opiskelijan kanssa, yksittäisen ison tehtävän pilkkomista, esim. Näytön suunnitteluun liittyvää pilkkomista siten, että opiskelija saa tehtyä sen: tänään teen tämän, huomenna tuon jne. Tärkeintä on, että sitä seurataan yhdessä ja siihen palataan ja opiskelija on aktiivinen toimija.

Eija: Tuo mitä kuvasit ovat keskeistä myös työn tekemisessä eli työelämätaito, jota harjoitellaan ammatillisessa koulutuksessa. Erityisopettajilla on paljon osaamista opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemiseen, joka on myös työkykyä tulevaisuudessa. Heillä on menetelmiä havaita milloin oppiminen ei suju, mistä se voi johtua ja miten oppimista tuetaan.

Aija: Työelämässä oppimisessa tarvitaan myös erityisopettajan osaamista. Se voi tarkoittaa sitä, että erityisopettajan käy työpaikkaohjaajan kanssa läpi arkisia keinoja jumittumisen estämiseksi, miten opiskelija toimii parhaiten, millaisesta ohjauksesta opiskelija hyötyy, työn rajaamisesta, ajan käytöstä tms.

Eija: Tämä tarkoittaa erityisopettajan konsultatiivista roolia työpaikalla, eli erityisopettaja ei ole siellä joka päivä opiskelijan kanssa tekemässä työtä vaan auttaa työpaikan toimijoita ohjaamaan; miten opiskelija oppii parhaiten, tukemaan; mitkä voivat olla solmukohtia ja miten niitä voi ennakoida, ja ymmärtämään opiskelijan toimintaa, tavoitteita ja työn tekemistä.

Aija: Ja sitä kautta oppimisympäristöstä työpaikalla luodaan opiskelijan opiskelukykyä tukeva. Hän pääsee osalliseksi työyhteisöön ja työn tekemiseen yhdenvertaisena.

Eija: Erityisopettajan rooli onkin opiskelukyvyn tukemisessa moninainen ja liittyy opiskelukyvyn kaikkiin elementteihin.

Aija: On hyvä muistaa, että erityisopettajat ja opettajat toimivat koulutuksen järjestäjän määrittelemillä ohjeilla ja resursseilla. Vaikka todettiin, että opettajan rooli on iso, hän ei voi yksin päättää mitä hän tekee. Tässä tullaan yhteen isoon opiskelukyvyn elementtiin, oppilaitoksen toimintakulttuuriin. Koulutuksen järjestäjä käytännössä määrittelee, minä verran mihinkin asiaan voidaan käyttää resursseja siis aikaa ja rahaa. Tässä toivoisin, että opiskelukykyä tuettaisiin nykyistä enemmän ennakoiden, eikä vasta sitten kun poissaolo opinnoista on arkipäivää.

Eija: Totta. Koulutuksenjärjestäjillä on tähän suunnitelma, jossa näkyy miten edistetään opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelukykyä ja yhdenvertaisuutta. Sen soveltamista ja jalkauttamista tulee miettiä myös opiskelukyvyn, opintoihin sitoutumisen ja opinnoissa jaksamisen näkökulmista ennakoiden. Ja meidän kaikkien yhteinen tavoite on opiskelijan työllistyminen tai jatko-opintoihin sijoittuminen ammatillisen koulutuksen jälkeen. Ja vielä kaikkein tärkein eli se hyvä elämä ja opiskelijan hyvinvointi.

Kiitokset Aija sinulle asiantuntemuksestasi ja hyvästä keskustelusta liittyen opiskelukykyyn ammatillisessa koulutuksessa.

Aija: Kiitos kutsusta.