P: Tervetuloa kuuntelemaan podcastiamme, jossa me Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ruotsin opettajat keskustelemme kestävän kehityksen edistämisestä omassa työssämme. Olen Pia Tapio. 
 
M: Minun nimeni on Marketta Keisu. Tässä podcastissa pureudumme siihen, miten kielenopettaja voi pienillä teoillaan edistää opiskelijoiden ymmärrystä kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta. Pia, miksi tämä aihe on tärkeä? 
 
P: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto on linjannut, että kaikilla ammattikorkeakouluista valmistuneilla on vähintään perustiedot kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta mukaan lukien ilmastoasiat. Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman mukaan kestävä kehitys ja vastuullisuus läpileikkaavat kaikkea tutkintokoulutusta. 
 

M: Tämä on hyvä linjaus, koska vastuullisuus on nykyään keskeinen osa kaikkia ammatteja.  
 
P: Niin, ja kielethän ovat tärkeä osa ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutusta. Täsmennämmekö tähän alkuun, mitä me tarkoitamme kestävällä kehityksellä tässä podcastissa ja omassa työssämme? 
 
M: Joo. Kestävä kehitys kytkeytyy vahvasti planeetan rajoihin ja siihen, kuinka ihmisen tulee sopeuttaa toimintaansa maapallon luonnonvaroihin ja kestokykyyn. Tätä teemaa, tämän teeman sanastoa ja pieniä tekstejä, käymme läpi myös omilla kielen opintojaksoillamme.  
 
P: YK:n kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17. Niihin kuuluvat maapallon kestokyvyn lisäksi esimerkiksi hyvä koulutus ja sukupuolten tasa-arvo. Molemmat ovat itsestäänselviä päämääriä ja läpileikkaavia periaatteita ammattikorkeakoulussa. Näitä tietenkin tavoittelemme jokapäiväisessä opetuksessamme ja pedagogisissa ratkaisuissamme. Kuitenkin oppitunneilla käsiteltävät teemat liittyvät enemmän planeetan rajoihin ja luonnon kestokykyyn. 
 
M: Aivan. Tärkeitä asioita. Ja koska pienistä puroista syntyy suuri virta, sopii kestävän kehityksen edistäminen hyvin myös ammattikorkeakoulun kieltenopetukseen.  
 
P: Ajattelen, että pelkästään opettamalla kieltä ja kulttuuria ja korostamalla kielen ja kulttuurin opiskelun tärkeyttä jokainen opettaja on osaltaan edistämässä kestävää kehitystä. Kulttuurin ymmärtäminen edistää ymmärrystä ja kunnioitusta, mikä edesauttaa globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden, ratkaisemisessa.  
 
M: Meillä Haaga-Heliassa korostuu kyllä vahvasti kulttuurin painottaminen kieltenopetuksessa. 
 
P: Aivan. Ja myös erilaisia konkreettisia kestävän kehityksen teemoja voi helposti yhdistää kieltenopetukseen. Esimerkiksi yritysesittelyissä, joissa opiskelijat esittelevät ryhmälleen jonkin oman alan yrityksen, he voivat esitellä valitsemansa yrityksen vastuullisuusstrategiaa tai vaikka hiilijalanjälkeä.  
 
Ilman muistutustani opiskelijat eivät välttämättä kiinnittäisi huomiota kestävän kehityksen asioihin, mutta esitellessäni tätä yritysesittelytehtävää suosittelen myös ottamaan selvää, kuinka vastuullisesti yritykset toimivat.  
 
M: Kuulostaa hyvältä. Olen vähän vastaavalla tavalla tuonut kestävän kehityksen teemaa mukaan erääseen toiseen suulliseen tehtävään. Opintojaksolla opiskelijat esittelevät toisilleen omaan alaan liittyvän artikkelin jostain mielenkiintoista aiheesta, esimerkiksi vaikka elektroniikkajätteen hallinnasta. Kannustan opiskelijoita valitsemaan kestävään kehitykseen liittyviä artikkeleita ja esittelemään ne pienryhmille. Kestävään kehitykseen liittyviä artikkeleita on helppo löytää nykyään eri lähteistä. Niistä on suorastaan runsauden pula. 
 
P: Meillähän on kielten opintojaksoilla runsaasti keskusteluharjoituksia. Kun keskusteluaiheena on esimerkiksi etätyöskentelyn edut ja haitat, pyydän opiskelijoita pohtimaan etätyöskentelyä myös ympäristövaikutusten näkökulmasta. Laitan esille mallifraaseja: ”Etätyöskentely vähentää liikenteen päästöjä. Yritys tarvitsee pienemmän toimiston. Lämmityskulut vähenevät.” Opiskelijat haluavat osata kertoa tällaisia asioita ruotsin kielellä! 
 
M: Ruotsin kieli on haastavaa monelle korkeakouluopiskelijalle, ja joku saattaa nyt pohtia, miten kestävään kehitykseen liittyvät hieman vaativammat keskustelut oikein onnistuvat. Kestävästä kehityksestä on vaikeampi puhua vieraalla kielellä kuin vaikka omista opinnoistaan.  
 
P: Totta. Kielen oppitunneilla onnistunut keskustelu edellyttääkin paljon etukäteistyötä opettajalta, esimerkiksi fraasien, sanaston ja esimerkkien laadinnassa. Tekoäly on onneksi tullut loistavaksi avuksi opettajalle. Kun löydän jonkun ruotsinkielisen kestävään kehitykseen liittyvän tekstin, se voi olla liian vaikea. Sitten voin pyytää tekoälyä selkokielistämään tekstiä. 
 
M: Ja tekoälyä voi pyytää laatimaan myös sanaston kyseisestä tekstistä. 
 
P: Myös oppitunneilla opettajan tulee olla aktiivinen, kuunnella ja auttaa opiskelijoita, kirjoittaa näkyviin uusia esimerkkejä. Onnistuakseen keskustelu edellyttää aktiivista otetta sekä opettajalta että opiskelijalta.  
 
M: Nämä kestävän kehityksen aiheet ovat usein mielenkiintoisia ja monipuolisia tarjoten opettajalle mahdollisuuden kehittyä itsekin. Oppitunneilla olen innostunut keskustelemaan näistä aiheista opiskelijoiden kanssa. Minua kiinnostaa opiskelijoiden mielipiteet ja perustelut esimerkiksi kulutuksen vähentämisestä tai kasvissyönnistä.  
 
P: Niin, tulee sellainen keskusteleva ote työhön. Ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia, kuten vaikka verbin taivutusta opiskeltaessa. 
 
M: Yllättävän moni opiskelija innostuu kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemoista, koska ne koskettavat heidän omia arvojaan ja valintojaan. Kun opiskelija kokee aiheen kiinnostavaksi, mahdollinen kielimuurikaan ei ole keskustelun esteenä. Kun opiskelija on esimerkiksi tehnyt omassa elämässään päätöksen, että hän haluaa matkustaa junalla lentämisen sijasta, hän haluaa saada sanottua asian myös ruotsin kielellä.  
 
P: Opettajana on mielenkiintoista kuunnella, mistä opiskelijat keskustelevat. Yksi opiskelija painottaa keskustelussa ympäristön kunnioittamista, toinen sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Kolmas opiskelija puhuu mieluiten talouskasvusta ilman ympäristön tai ihmisten hyvinvoinnin vaarantamista.  
 
M: Olen huomannut, että monet opiskelijat ovat kiinnostuneita keskustelemaan myös omista mahdollisuuksistaan edistää kestävää kehitystä tulevissa työtehtävissään.  
 
P: Olen huomannut saman. Ja kestävään kehitykseen liittyvän sanaston ja käsitteiden hallinta eri kielillä parantaa opiskelijoiden valmiuksia keskustella näistä tärkeistä aiheista myöhemmin työelämässä.  
 
M: Vaikeat asiat voi pyytää harjoittelemaan passiivisesti eli ruotsin kielen opintojaksolla harjoitella fraaseja ruotsista suomeksi, jos aktiivinen oppiminen tuntuu liian työläältä. Passiivinenkin hallinta on avuksi työelämässä. Opintojaksolla on esimerkiksi mukana pieni ruotsinkielinen faktateksti kiertotaloudesta, jossa on melko vaativaa sanastoa: ”kierrätys, kiertotalous, ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, ilmastotavoite, päästöt” jne. Osan sanastosta voi hyvin opiskella pelkästään passiivisesti eli ruotsista suomeksi. Faktatekstin käsittelyn aikana opiskelijoiden ilmeet ovat yleensä keskittyneitä. He kokevat olevansa tärkeän asian äärellä. Kukaan ei sano, että tämä on tylsää tai turhaa.  
 
P: Mitä ajattelet virtuaalisista oppimisympäristöistä? Virtuaaliset oppimisympäristöt ja digitaalinen materiaalihan liittyvät vahvasti kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen. 
 
M: Haaga-Heliassa tarjotaan virtuaalisia oppimisympäristöjä. Äkkiseltään ajateltuna ne ovat linjassa kestävän kehityksen kanssa: virtuaaliset tapaamiset vähentävät liikenteen päästöjä. 
 
P: Totta toinen puoli. Digitaalisuus kyllä vähentää liikenteen päästöjä. Toisaalta digitalisaatio edellyttää myös luonnonvarojen käyttöä. Digitaaliset laitteet sisältävät metalleja ja muovia. Pilvipalvelut kuluttavat energiaa, ja monet digitaaliset laitteet vanhenevat nopeasti. Ja olen myös huomannut, että moni opiskelija oppii paremmin paperilta. 
 
M: Hyvä huomio. Digitalisaatiolla tosiaan on myös ympäristövaikutuksia. Ja tasapainottelu digitaalisen ja painetun materiaalin välillä on toisinaan haastavaa. Kaikille opiskelijoille digitaaliset materiaalit eivät ole paras vaihtoehto, ja osa hyötyy fyysisistä oppimateriaaleista esimerkiksi muistiinpanojen tekemisessä ja keskittymisen kannalta.  

P: Vastuullisuus tarkoittaa tietenkin myös oppimisen tukemista parhaalla mahdollisella tavalla.  
 
M: Kyllä, näin on. Tämä on sitä pedagogista kestävyyttä. 
 
P: Mutta miksi on tärkeää, että me ammattikorkeakouluopettajat käsittelemme kestävän kehityksen teemoja opetuksessamme? 
 
M: Opettajana opetan ruotsin kieltä sadoille ja taas sadoille opiskelijoille. On merkitystä, mitä asioita puhun oppitunneilla. Kestävän kehityksen teemoja sisältävä kielenopetus voi parhaimmassa tapauksessa vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden kestävän kehityksen ajatteluun.  
 
P: Niin. Parhaimmillaan yksittäinen opettaja tai opintojakso voi toimia pienenä tekijänä kohti laajempaa muutosta vastuullisuuteen. Esimerkiksi yksi opintojaksolla käyty keskustelu tai luettu artikkeli voi herättää opiskelijan kiinnostumaan vastuullisesta elämäntavasta tai työstä kestävän kehityksen alalla. 
 
M: Yllä kuvatut asiat kestävän kehityksen edistämiseksi ovat yksinkertaisia toteuttaa. Toimiessani opiskelijoiden kanssa haluan nostaa kestävät valinnat jalustalle, tehdä ne mahdollisimman näkyviksi. Vaikka toimeni opettajana kestävän kehityksen edistäjänä saattavat tuntua pieniltä, ovat pienetkin toimet tärkeitä.  
 
P: Totta. Yksi opettaja vaikuttaa uransa aikana satoihin opiskelijoihin. Siksi on merkityksellistä, millaisia arvoja opettaja tuo esiin opetuksessa ja toiminnassaan. Toimiminen kestävän kehityksen sanoman välittäjänä antaa minulle opettajana myös henkilökohtaista tyydytystä.  
 
M: Olen samaa mieltä. Opettajan vaikutus ei rajoitu vain opetettaviin asioihin, vaan myös siihen, millaisia arvoja ja asenteita hän välittää. Eikä kestävä kehitys ole vain suuria projekteja, vaan pieniä arjen tekoja. 
 
P: Kielenopetus voi todella olla hyödyllinen väline, kun halutaan edistää kestävää kehitystä. Toivon, että tämä keskustelu inspiroi muitakin opettajia. Kiitos keskustelusta! 
 
M: Kiitos. Ja kiitos myös kuulijoille!