Joel Pakalén, Maija Niemelä ja Martti Vesalainen

[Maija]

[musiikkia] Action!

[Maija]

Vesalaisen Martti Fraktiolta. Tervetuloa-

[Martti]

Kiitos.

[Maija]

… Huomisen hotellissa podcastiin.

[Martti]

Moro, moro! Moro, moro.

[Maija]

Sullahan on kans mielenkiintoinen tausta. Sä oot Haaga-Helian alumni. Tämähän on siis hyvä, hyvä aina mainita. Restonomiksi valmistunu. Sä oot työskennelly ravintoloissa ja tapahtumissa, henkilöstöpalveluyrityksissä, Sokotelilla. Sit sä oot ollu osakkaana IT-alan startupissa, ja sulla siis on tästä hospiti… hospitality-alasta vähän tämmöstä kontekstia, eikö vaan?

[Martti]

Kyllä vain.

[Maija]

Ja,

[Maija]

nykyään sä oot töissä Fraktiolla. Fraktio sanoo itsestänsä, että meiltä saa tasokasta suunnittelua ja ensiluokkaista teknologiaa. Sovellamme tekoälyä viisaasti, kunnollista ATKta.

[Martti]

Eikä vaan. [naurahtaa]

[Maija]

Mitä tää nyt tarkottaa tää ”sovellamme tekoälyä viisaasti”?

[Martti]

Tosi hyvä kysymys.

[Martti]

Yleensäkin kun miettii teknologiaa, siis mihin me sovellamme sitä? Niin. Niin, tekoäly on montaa asiaa, ja sitten jos me otetaan vaan tekoälyä tekoälyn vuoksi käyttöön, niin se ei juuri ratkase mitään.

[Maija]

Niin, eli konteksti.

[Martti]

Konteksti, ja sitten siitä tulee tää ehkä viittaus siihen suunnitteluun, et me huomioidaan se tarve tai ongelma, mitä ollaan oikeasti ratkaisemassa. Niin pitkälle kuin on järkevää sitä asiaa perata.

[Maija]

Ja sitte toi ”kunnollista ATKta”. Siis mähän lämpesin tästä, koska mähän puhun edelleen ATKsta. [naurahtaa]

[Martti]

Joo, no mä ajattelen itse asian niin, että se meidän mielestä kunnollinen on, että me tehdään ylläpidettävää ja laadukasta ohjelmointityötä.

[Maija]

Mm. Ylläpidettävyys on varmasti aika tärkeää.

[Martti]

Se on joo, varsinki ku miettii tolleen ohjelmiston elinkaarta pidemmälle, et meillä voi olla projekti, missä me lähetään tekemään vaikka uutta sovellusta, ihan tämmöstä räätälöityä, niin siinä on alussa iso tiimi tekemässä mahdollisesti, ja sit mennään tuotantoon, niin porukka saattaa vaihtua. Niin nyt se, että joskus parin vuoden päästä siihen tulee uus tiimi tekemään, niin kyl se pitää olla semmosta selkeää ja hyvin järjestynyt tai hyvin järjestettyä koodia ja hyviä arkkitehtuurivalintoja. Ja selkeys, ylläpidettävyys on ehkä kunnollisuutta.

[Joel]

Siis tää sun tausta on silleen mielenkiintonen, että sä oot IT-ihminen, mut samalla sitten myös hospitality-puolen hahmo. Mistä moinen? Koska siis tää, miksi kysyn, johtuu siitä, et itellä on insinööritaustaa, mutta päädyin tosiaan hospitality-alalle ja täällä on pysynyt. Ja nyt sit tosiaan opetan täällä tulevaisuuden hospitality-ammattilaisia, niin haluatsä vähän avartaa, että mikä, miten tämä sekoitus on syntynyt?

[Martti]

Joo, mä oon monesti joutunu ehkä silleen selittelemään tätä tuolla IT-alalla, tavallaan sitä ravintola- tai hotellikontekstia, kuin sitten toisinpäin.

[Martti]

Mä ajauduin tähän teknologiaan tai IT-alalle ehkä sieltä niinkun, no jo Sokotel-aikoina mä sanoisin, et kun… palvelupäällikkönä sä suunnittelet nyt vaikkapa vuorolistoja ja ylipäätään sitä, et ketkä on töissä ja missä pisteessä ja asemajakoja ja muuta, niin mua kiinnosti hirveesti se data, mitä me saatiin vaikka kassajärjestelmistä.

[Joel]

Mm.

[Martti]

Ja siihen aikaan ainakaan meillä ei ollu käytössä mitään tämmöstä data-analyytikkoa, jolta mä oisin voinu kysyä näit asioita, niin sit mä itse pengoin niit raportteja, tein hienoja exceleitä ja valtavia… Siis ne excelit oli huikeita.

[Joel]

[nauraa]

[Martti]

Siel oli kaikennäköstä laskelmaa.

[Martti]

Niin tämmösestä ihan perus datan käsittelystä tai taipumuksesta siihen mä oon sit aina uusissa ympäristöissä ajautunu siihen, et no mites nää asiat toimii tai mitä me voidaan tehdä toisella tavalla, niinkun järjestelmillä?

[Martti]

Mitä mä en siis tullu ajatelleeks sillon, mut miten mä nyt ajattelen, niin tavallaanhan mä tein jotain algoritmia, joka vastas kysymykseen, et mihin kannattaa porukka mihinkin aikaan sijottaa. Mutta joo.

[Joel]

Aikaansa edellä.

[Martti]

Niin, kyllä, ehkä. [naurahtaa]

[Joel]

Siinä vaiheessa.

[Martti]

Ja sitten toisaalta aikaansa jäljellä. Et se, et mikä on muuttunu oikeestaan, niin se, että sillon oli joku ongelma, mihin yritettiin, tai mä yritin löytää ratkaisua, ja sit mul oli ne välineet käytössä, mitä mulla oli.

[Joel]

Joo.

[Martti]

Eli Excel ja jotain dataa. No sit tää henkilöstövuokrausaika oikeastaan, niin siel tuli sit omalle tontille toiminnanohjausjärjestelmä, missä taas-

[Joel]

[nauraa]

[Martti]

mä jo tietää taustan tälle. Se oli huikea sekin, mut siellähän oli sit pääs käsiks siihen vielä mielenkiintoisempaan dataan, kun pääs sinne työvuoroihin ja paikkoihin, missä tehään töitä. Ja sitten siis vaikka se toisaalt kehitettiin sitä toiminnanohjausjärjestelmää semmosena, mitä meidän toimihenkilöt käytti, sitä käyttöliittymää ja mitä toiminnallisuuksia siellä on, niin sit oli se datapuoli, missä me…

[Martti]

Me itse asiassa päästiin tekemään Turun yliopiston kanssa tämmöstä Innovation Camp -projektia, missä me yritettiin löytää keinoja, et miten me voidaan tehdä matchingia sillä datalla. Automatisoida sitä matchmakingia hospitality-kontekstissa. Ja sieltä nyt rupee löytymään se linkki tähän teknologiaan, ja ehkä erityisesti siihen, et mikä mua kiinnostaa.

[Martti]

Nyt kun puhutaan tekoälystä, et toisaalta tänä päivänä se hegemonia on ehkä näissä kielimalleissa. Mut sit samaan aikaan meillä on tää AI, koneoppiminen ja se kaikki tiede ja matematiikka, mitä me voidaan hyödyntää meidän ongelmanratkasussa. Mut en mä tiedä, vastaaks tää polveileva tarina siihen, et miksi tämä hospitality ja teknologia nivoutuu yhteen?

[Maija]

No, se ainakin vastaa siihen kysymykseen, miksi sä oot tänään täällä meidän vieraana. [nauraa] Ja ehkä toi kertoo susta, että sua on aina kiinnostanut enemmän ja miksi ja miten. Ja tämä sinun oma kiinnostuksesi siihen on ehkä sitten ajanu sua tän tyyppisiin ratkaisuihin.

[Maija]

Hei, sillon ku sä oot alottanu tosiaan hospitality-alalla, niin mitkä nyt on sitte semmoset isoimmat muutokset, mitä on nyt tapahtunut tietoturvanäkökulmassa? Silloin ja nyt.

[Martti]

Joo, no ainakin… Siis sillon, kun oon hotellissa työskennelly, niin GDPR ei ollu vielä tälleen niinkun voimissaan. Kenties sitä valmisteltiin. Mä en tunne sitä historiaa tämän säädöksen osalta, et mistä se on lähteny, mut toki meillä oli tietoturvaan, tietosuojaan liittyvää kansallista lainsäädäntöä.

[Martti]

Et jos mä mietin tietoturvaa. Niin, tietoturva tämmösenä tietosuojan toteuttamisen keinona.

[Maija]

Okei, oota mä pysähyn. Tietoturva tietosuojan toteuttamisen keinona.

[Martti]

Jes!

[Maija]

Hyvä.

[Martti]

Ja jossa tietosuoja on siis meidän perusoikeus.

[Martti]

Mä lähden siitä. Ja näin taidetaan, tai tietosuojavaltuutettu sanoo näin.

[Martti]

No, en ole katsonut, et miten se lainsäädännössä lukee tarkasti ottaen, mutta siellä kyllä viitataan näin, minä väitän. [nauraa] Eli se ihmisen oikeus siihen, että hänen tietojaan käsitellään asianmukaisesti on ollu olemassa aina. Tai ei aina, mutta tässä. Se-sen aikana, kun minä olen työskennellyt hotellissa. [nauraa]

[Maija]

Jaa.

[Martti]

No sit meille tuli GDPR sillon, 2016.

[Maija]

Vaik 18.

[Martti]

No seittemän, no joskus sillon. Eli mä itse työskentelin silloin henkilöstöpalveluyrityksessä. Eli en niinkään enää siellä hotellissa. Mut mä tiedän, että tämä on ainakin muuttunu. Siis että hotelleissa on jouduttu ottamaan huomioon tietosuojakäytäntöjä, et GDPR, [rykäisee] sen jälkeen, kun mä oon ikään kuin alalta lähteny.

[Martti]

Mitä tää nyt vois, mun pitää vaan kuvitella, et mitä se on tarkottanu sitten käytännössä siellä johtamisen ja arjen kannalta. [rykäisee] Niin ainakin se, miten tietoja tallennetaan ja miten vaikka poistetaan tietoa niistä hotellin arkistoista, johon on tallennettu kymmeniltä vuosilta niitä matkustaja-asiakirjoja, niin ehkä on pitäny rupee miettimään näitä asioita enemmän.

[Maija]

Joo, tää itse asiassa tää koko GDPR on asia, mikä kiinnostaa mua ja Joelia, ja juurikin tämä, et miten sitä käytännössä meidän alalla, koko hospitality-alalla, toteutetaan. Hei, ihanaa, että sä oot meillä täällä, ja nyt sitte Joel, ole hyvä!

[Joel]

No niin, kiitos! Mahtavaa, että tää avattiin jo monta näistä aiheista, joista tullaan keskustelemaan, ja hypätään nyt sitten vähän syvään päätyyn. Ja tietoturva ja tekoäly, kaks kuumaa perunaa.

[Joel]

Sulla on tausta hospitalityssa ja sulla on teknologiaymmärrystä. Lyhyesti, jos pystyy. [nauraa] Mitä sanottavaa sulla on tekoälyn käytöstä yleisesti tänä päivänä, et ymmärtääkö ihmiset sen… No, ne positiiviset puolet ymmärretään, mut mites se tietoturvan laita?

[Martti]

Mm, joo. Yleisesti tekoäly nyt, minun näkökulmasta, näyttäytyy niin, että meillä on valtavasti erilaisia järjestelmiä, johon liitetään tekoälyä.

[Martti]

Eli me otetaan käyttöön ohjelmia, joiden tarkoitus on kenties automatisoida jotakin meidän työssä. No, usein nää järjestelmät on kolmannen osapuolen järjestelmiä.

[Martti]

Eli vaikka jos me käytetään nyt jotain tämmöstä chat-tyyppistä tekoälyä. Mä laitan lainausmerkit siksi, että se ei ole ainoa, mitä minä pidän tähän teemaan kuuluvaksi. Niin se on amerikkalaisen Piilaaksosta lähtöisin olevan yrityksen tuote.

[Martti]

Ja sitä tietoa käsitellään heidän tietosuojakäytänteiden mukaisesti. Niin tämä mielessä.

[Martti]

Ja sit toisaalt meillä on jokaisen taskussa puhelin, missä on erilaisia asennontunnistimia tai paikkatunnistusta tai mitä ikinä algoritmeja, niin sekin voidaan nähdä tekoälynä. [hengähdys] Mitä mä sanoisin? Toi on vaikea vastata. Siis me käytämme erilaisia tekoälyjä koko ajan.

[Joel]

Kyllä.

[Martti]

Et ehkä se on se tärkein ymmärtää, että niihin liittyy usein kolmas osapuoli, joka käsittelee meidän dataa.

[Maija]

Eli me emme välttämättä tiedosta sitä, että siellä on se kolmas osapuoli, joka sitä dataa käsittelee.

[Martti]

Joo, ja ehkä lisäisin tuohon vielä, et ei sitä aina tiedosta edes ne kehittäjät, jotka hyödyntää näit ratkaisuja.

[Martti]

Ei tarvi ees puhua tekoälystä. Jos puhutaan vaan analytiikasta, verkko- tai web-analytiikasta, et kun meet johonkin sivulle, niin sua seurataan.

[Martti]

Niin hiljattain muun muassa Yliopiston Apteekkia koskien tuli tietosuojavaltuutetulta päätös, jossa määrättiin yli miljoonan sanktiot siitä, että apteekin sivuston selaajien selaustietoa lähetettiin Googlelle.

[Martti]

Eli käytännössä mitä lääkkeitä sä selasit ja mitä sä pistit koriin ja ostit, niin ne meni Googlelle.

[Joel]

Oho! Aikamoinen.

[Martti]

Et ei tulis ehkä ajatelleeks, kun myös kun mä markkinointi-ihmisenä otan käyttöön jonkun Google Analyticsin, [naurahtaa] niin mitkä ne seuraukset on?

[Martti]

Ja sitten jos siinä ei oo sitä kriittistä vaihetta, jossa arvioidaan nyt tämän tilaavan osapuolen ja kehittäjän välillä, et arvioidaan, et mitkä nää vaikutukset on, niin sit pahimmillaan me vuodetaan tietoa, mitä me ei haluta vuotaa.

[Joel]

Joo.

[Martti]

Ja tää sama pätee nyt mihin vaan tämmöseen tekoälyjärjestelmään. Mun mielestä.

[Joel]

Niin, onhan nää riskit ollu olemassa jo aikasemmin, mutta siinä just, että miten tavallaan sitä tietoa nytten käsitellään ja miten se mahollisesti sitten lähtee sinne sun tänne, niin sehän on vähän ehkä muuttunut.

[Joel]

Ja just se ihmisten ajatusmaailma. Ehkä me ollaan jopa totuttu siihen, että aina hyväksytään evästeet ja aina hyväksytään sitä sun tätä lukematta yhtään mitään. Ja sit siel kummiskin lukee, että nämä ja nämä asiat omistaa sitten tämä kolmas osapuoli, ja arki etenee normaaliin tahtiin, eikä huomata, mitä siellä taustalla tapahtuu.

[Martti]

Kyllä.

[Joel]

Ja siitä sitten taas ehkä vähän peilata hospitality-alaa. Siellä käsitellään paljon henkilötietoja ja maksukorttitietoja. Ja miten me liikutaan, eiks vaan? Ja sun kokemukseen ja ymmärrykseen pohjautuen, niin voitko antaa jotain muutamia esimerkkejä tämmösistä tietoturvakäytänteistä, mitä hotellit vois ehkä ottaa tänään käyttöön tai huomenna?

[Martti]

[hengähtää] Käytänteistä, joo.

[Joel]

Niin, miten vähän herätellään näitä, että nämä tiedot on semmosia asioita, mitä ei ihan tästä vaan lähetetä sähköpostilla kollegalle esimerkiksi?

[Martti]

Joo, kyl… mä lainaan Benjamin Särkkää, [naurahtaa] tietoturvavaikuttajaa, jonka kanssa käytiin hyvä keskustelu.

[Martti]

Hän ehdotti, et yrityksissä kannattais tehdä tämmönen datainventaario, missä selvitetään, mitä tietoa me tallennetaan, mitä me käsitellään ja sitten luokitella nää.

[Martti]

Ja sitten käydä koko henkilöstön kanssa läpi, kouluttaa sitä teemaa. Eli et mitä tää data on, mitä se tarkottaa ja mitä sillä voi tehä? Ja ehkä vähän pelottelun kautta, mutta et mitä voi pahimmillaan tapahtua, jos ei sitä asiaa oteta tosissaan?

[Joel]

Joo.

[Martti]

Niin ehkä tämmönen voisi olla yksi käytännön.

[Joel]

Terveisiä vaan Benjaminille! Vaikuttaa ihan fiksulta [naurahtaa] hahmolta.

[Martti]

[nauraa]

[Maija]

Inventaario.

[Joel]

Arkia-tyyppistä.

[Martti]

En muista käyttäköhän inventaario. Tää tulee nyt sielt hospitalistasta itse. [naurahtaa]

[Maija]

Mä rakastin, mulla tuli heti inventaariosta mieleen, et sittenhän sille datalle voi tehdä tämmösen ABC-analyysin. [nauraa]

[Martti]

[nauraa]

[Maija]

Et mä lähin viemään tätä nyt käytännön kautta jo pidemmälle.

[Martti]

Nimenomaan.

[Maija]

Mutta joo, mahtava, kyllä huomioida toi. Ja sitten ennen kaikkea siis myös tämä tämmönen klassinen, että mitä tietoja on printattu. Niin, että miten ne kuuluu säilyttää.

[Maija]

Jossakin hotelleissa tai ravintoloissa voi olla jonkin verran jotain dokumentteja vuosien varrelta.

[Martti]

Mun on pakko kertoo tähän yks anekdootti, [naurahtaa] hotelli-ajoilta, ajalta ennen kuin GDPR sanoi, että säilytät vaan määritetyn ajan asioita.

[Martti]

Minulle uskottiin joskus tämmönen arkiston siivousprojekti, et tilattiin ne tietoturvajäteastiat, mihin sitten sullottiin kaikki tietyn ajan ylittäneet dokumentit.

[Martti]

Niin kyl se jotenki mulle valkeni tai ehkä säikäyttiki se, et kuinka paljon tietoa ja minkälaista tietoo löytyy paperilla jostain varastosta. Ja vähän semmoseen, et laatikko työnnetty jonneki kulmaan ja ei ihan ees tiedä, et mitä sielt löytyy.

[Martti]

Niin nää pitää myös käydä läpi. Kyl mua kiinnostais tietää, kuinka paljon Suomessa edelleen on niit hotelleja, joissa on näitä arkistoja, joissa on yli kakskyt vuotta vanhaa paperilla olevaa dataa, vaikka meillä on GDPR:t ja muut.

[Martti]

Eli kyl se datan, tiedon siistiminen vaatii ihan työtä, vaikka meil ois mitä säädöksiä.

[Joel]

Hyvä, kiitos! Tää loistava aasi sieltä siirtää, mitä tietoturva on tosiaan tänään ja huomenna ja sitten ylihuomenna.

[Joel]

Puhutaan hotellityöntekijöistä kautta ravintolatyöntekijöistä. Paljon henkilötietojen vuotamiskeissejä, maksuhuijauksia, laitteiden haavoittuvuuksia sun muuta, ja näillä työntekijöillä on kummiskin paljon asioita, mitä heidän pitää arjessa jo muutenkin huomioida.

[Joel]

Miten sinä tietoturva-asioiden tuntijana neuvoisit heitä, että miten he pystyvät ottamaan kopin myös tästä tietoturvapuolesta?

[Martti]

Joo, hyvä kysymys, ja kyl mä ajattelen niin, että sen pitäis olla ensisijaista se asiakkaiden omaisuuden huolehtiminen. Ja omaisuudella mä tarkotan nyt asiakkaan henkilötietoja.

[Joel]

Joo.

[Martti]

Jollon jos tämmönen ajatus ja olemisen tapa on työntekijällä, niin ehkä se iskostuu sinne ihan päivittäiseen toimintaan.

[Martti]

Eli pitäis keskustella siitä, et ollaaks me nyt tässä sitä asiakasta varten ja huolehtimassa oikeesti siitä asiakkaasta ja asiakkaan turvallisuudesta? Turvallisuushan on laaja kysymys muutenkin. Siihen liittyy paloturva ja yleinen turvallisuus siellä hotellin sisällä, niin tän pitäis olla siellä semmosena itsestäänselvyytenä.

[Maija]

Mutta sittenhän se tarkottaisi sitä, että tämän pitäisi lähteä sieltä johdosta. Koska eihän muuten asioita tapahdu, eli siihen pitäisi olla juurikin nämä käytänteet. Meillä toimitaan näin.

[Maija]

Kun meillä on paloharjotuksii hotelleissa varmastikin, niin meillä pitäis olla myös tietoturvaharjotuksiako? Jotain. Jos se on samaa turvallisuutta tavallaan, niin siihen myös käytänteet, järjestelmät, miten toimitaan missäkin tilanteessa.

[Maija]

Eli myös nämä ohjeet siihen, että jos käy näin, jos tapahtuu näin, niin mitä silloin tehdään. Eli sama kun meil on, et jos tuoltapäin tulee savua, niin menkää tonnepäin. Eiks nii?

[Martti]

Kyllä, kyllä. Et meil on ne tietyt periaatteet ja toimintamallit, millä mennään erilaisissa tilanteissa. Sit niit harjotellaan.

[Martti]

Ja sit on erilaisia yrityksiä olemassa, jotka tarjoo tämmösii palveluita, jotka hyökkää sun hotelliin. Eli tehdään se käytännön savutesti niin sanotusti, ja sit saadaan palautetta ja sen perusteella opitaan lisää siit tietoturvasta.

[Maija]

Ja sitten on Fraktio, jonka puoleen voi kääntyä, koska sieltä saa kunnollista ATKta.

[Martti]

Kunnollista ATKta. Et sitten jos halutaan lähteä kehittämään niitä järjestelmiä, niin ehdottomasti meihin yhteys. Toki itse konsultoin mielelläni ihan siitä päivittäisestä työstä lähtien, että mite, mitä se järjestelmä tarkoittaa sille ihmiselle.

[Maija]

Toihan on sulle muuten aikamoinen lahja, kun sulla on niin pitkä tavallaan se käytännön kokemus sieltä, ja sitten sä ymmärrät myös noista taustoista.

[Maija]

Toi on kyl hienoo, et sulla on tollainen osaaminen.

[Joel]

Jees. Vastasit jo tähän, mutta vähän ehkä laajennetusti voisin kysäistä tässä ja mainita, et meillä Haaga-Heliassahan koulutetaan juurikin alan kirkkaimpia tähtiä ja ammattilaisia.

[Joel]

Ja jo nyt tässä, mitä kuulin, niin pitäisi opettaa ehkä priorisointia, että mitkä asiat ovat niitä tärkeimpiä. Myös sitten sitä johtamispuolta, että mihin asioihin lähetään ensisijaisesti keskittymään, kun tulee se palvelutilanne, ja siitä eteenpäin sit lähetään avaamaan sitä sykliä.

[Joel]

Mut miten sun mielestä meidän pitäisi sitten integroida tää tohon opetukseen? Pitäiskö se olla kaiken seassa, vai pitäiskö siihen olla yks tämmönen tietoturvapakettikoulutus?

[Joel]

Koska lakipykäliähän nykyään siitä on ihan oma opintojakso, ja siellä käydään sitten GDPR ja sun muuta, mut oisko siinä sit jotain linkitystä tähän tietoturvaan?

[Martti]

Joo, nyt siitä hetkestä, kun olin itse näillä lakitunneilla tai sillä yhdellä kurssilla, niin sillon ei vielä GDPR:stä juuri puhuttu, et se keskitty siihen yleisesti ehkä yrityksen… siihen lainsäädäntöön.

[Joel]

Yrityslainsäädäntöön-

[Martti]

Niin kyllä. Työlainsäädäntö, jep.

[Martti]

Niin en osaa arvioida nyt, et mitä pitäisi lisätä tänä päivänä, mut mä toivon, että käydään semmost ehkä nyt asiakkaan oikeudet.

[Martti]

Ja sitten ehkä joku eettinen pohdinta ois paikallaan siinä samalla. Eli toki meillä on laki, joka sanoo, et mitä saa tai mitä voi tehdä, mitä ei saa tehdä, mut sit samaan aikaan me voidaan soveltaa sitä lakia aika monella eri tavalla.

[Martti]

Eli nyt se, et alalle tulevat oppisivat soveltamaan lakia niin, että se lähtökohta on asiakkaan oikeus. Eli mitä me voidaan tehdä asiakkaan hyväksi, kun laki sanoo näin? [naurahtaa]

[Maija]

Me laitetaan täällä Joelin kans muistiota, että kurssi: Suunnittele GDPR, viis opintopistettä. [nauraa]

[Joel]

Opintojakso suunnittelua tässä samalla. Multitasking.

[Maija]

Ja sitten toi eettinen pohdinta, totta.

[Martti]

Mut joo. Ja kyl mä ajattelen, että se koulutus kokonaisuutena, ei vaan yksittäinen joku moduuli tai kurssi.

[Martti]

Et se, et ihmiset on kriittisiä ja jos ottaa vaikka jotain järjestelmääkin käyttöön, niin pohtii, et mitä siihen liittyy. Ja vaikka kirjottaa ne itselleen ylös kokonaisina lauseina, eikä vain ranskalaisina viivoina ja anna sitten jollekin kilpailutukseen.

[Martti]

Et semmonen huolellinen, laadullinen pohtiminen vois olla ihan tervettä, tietoturvankin kannalta.

[Joel]

Mahtavaa! Ennen kuin hypätään eettisyyteen sun muuhun, niin vähän tulevaisuuden… no oikeastaan tietoturvan huomisesta.

[Joel]

Miltä tulevaisuus näyttää? Uutisissa on eriskummallisista uusista kyberhyökkäyksistä ja deepfake-keisseistä, joissa otetaan toisen persoona ja pyritään sen kautta saavuttamaan jotain hyötyä rikollisin keinoin.

[Joel]

Mut tämmönen katse tulevaan. Sanotaan, et seuraavat pari, kolme ja viisi vuotta. Ja miten nykyään pitää ehkä puhua vuodesta eteenpäin, kun asiat vaihtuu ja muuttuu niin tiuhaan.

[Joel]

Miten sä näet, mitä me ei vielä ymmärretä, tietoturvanäkymiä katsellen? Mihin suuntaan, mitä me ei tiedosteta? Ei oo varmaan mitään oikeeta vastausta, mut mitä sä koet, että yleisö ei vielä ymmärrä?

[Martti]

Niin, kuten sanoitkin, niin kyl me varmaan ymmärretään, et on kaikenlaisia huijausyrityksiä ja rikollisia olemassa, ja sehän on ollu aina. Siinä mieles mikään ei oo muuttunu, enkä usko, et mikään tulee muuttumaankaan.

[Martti]

Mut just tämmöset, et mitä nää teknologiat mahdollistaa, nää deepfaket.

[Martti]

Ja toisaalt sit kuulin yhdessä kahvipöytäkeskustelussa tämmösen long con -käsitteen.

[Joel]

Okei. Long con.

[Martti]

Et voidaan tehdä tosi pitkäkestosia hyökkäyksiä.

[Martti]

Esimerkin tapaus, minkä kuulin, tais liittyä työhaastatteluun tai työpaikkaan. Eli muka yritys oli ottanut yhteyttä potentiaaliseen työntekijään, että hei, olisimme kiinnostuneet, tervetuloa haastatteluun.

[Martti]

Hän oli osallistunut videopuhelussa haastatteluun. Joku puhuu siinä ja järkevältä kuulostaa ja kuulostaa hyvältä. Ja näit oli ollu ilmeisesti kaksikin.

[Joel]

Joo.

[Martti]

Ja vaikka viikon välein.

[Maija]

Mm.

[Martti]

Ja sit mä en tiedä, mikä tässä oli se, mitä yritettiin kalastella, mutta et ilmeisesti tämmöiseen voi mennä tai haksahtaa, jollon huijauksen kesto, läpivienti, on pelottavan pitkä.

[Maija]

Pelottavan pitkä.

[Martti]

Pelottavan pitkä, jollon ehkä rupee jo välissä unohtumaan sitä, et mitä on käyty läpi ja onks niit jotain hälytysmerkkejä tai vähän semmosia, et joku oli nyt vähän vinksallaan siinä.

[Martti]

Mut silloin sit seuraavan kerran aikana niin ei välttämättä tuu ajateltua sitä.

[Martti]

Mut mitä tää nyt vois hotellin kannalta tarkottaa, niin jos joku tämmöinen luova hyökkääjä haluais kalastella vaikka hotellin asiakastietoja. En mä tiedä, mitä sillä voi tehdä. Ei mulla oo mielikuvitusta semmoseen.

[Martti]

Mut ehkä sitä respaa vois jujuttaa tälleen automaattisesti, ja sit tallentaa sitä tietoa sinne hyökkäävään järjestelmään, että kenen kanssa on juteltu.

[Martti]

Ja sit voidaan viitata aikasempiin keskusteluihin, et se vuoropäällikkö sano näin ja se hotellinjohtaja sano näin ja minä olen tämä ja tämä. En mä tiedä. Siis niin, niin paljon kun on mielikuvitusta, niin voi kehittää kaikennäkösiä.

[Joel]

Niin, eli meidän pitää ymmärtää, et periaatteessa kaikki on mahollista.

[Martti]

Kyllä!

[Joel]

Ja että pitää olla vähän… pitää ne silmät ja korvat auki myös tämmösissä ei ehkä niin vaarallisen tuntuvissa tilanteissa.

[Joel]

Tietenkin varmaan jotain signaalejahan niissä aina on. Onks tää nyt liian hyvää ollakseen totta? Se alkaa ehkä sanontana pätemään tänä päivänä myös, et tässä on jotain, mikä ei ihan ehkä stemmaa.

[Martti]

Ja sama se, on aina pätenyt se, että vaikka sähköpostitse jos tulee sieltä hotellinjohtajalta pyyntö ottaa kassasta tuhat euroa ja viedä se jonnekki postilaatikkoon, niin ehkä sitä ei kannata tehdä.

[Martti]

Eli ihan semmonen kriittisyys siin arjessa, niin varmaan pärjää jo pitkälle.

[Maija]

Mut toi on… siis toi tommonen, et se oiskin tommonen pitkäkestonen, et sitä ei osaa aatella.

[Maija]

Te tiedätte, mulla ei ole siis omia lapsia. Mulle tuli viime viikolla sähköpostiin lastensuojeluilmoitus, ja siin oli ihan osoitteet. Ne kaikki osoitteet oli oikein. Työntekijän nimi, joka oikeasti on töissä siellä yksikössä.

[Maija]

Tästä oli sit Hesarissa tyyliin pari päivää sen jälkeen. Mun reaktio oli se, et mitä hitsii, koska mul ei niitä lapsia oo. Mut mieti, jos Joel tää ois tullu sulle.

[Martti]

Mm.

[Maija]

Et mitä? Et huomenna aika lastensuojeluun tähän ja sit tosi hienosti kirjotettu. Ei mitään sellasta. Niin tavallaan se, että tommosessa tilanteessa, millä ihminen toimii? Tunteella.

[Martti]

Mm.

[Maija]

Ja sit sä teet jotain. Niin sit vielä tommonen, että jos se onki tommonen pitkäkestoisempi, niin tässähän alkaa siis pelottaa. [naurahtaa]

[Martti]

No mut onneks meillä on alan eksperttejä täällä, jotka sitten tuo tätä infoa ulos, ja tämänkin podcastin kautta nyt ollaan taas viisaampia näiden asioiden tiimoilta.

[Martti]

Ja tää oli taas kerran erinomainen tämmönen aasinsilta, eli päästään tämmösiin tekniset ratkasut sun muut liittyen tietoturvaan, niin ole hyvä!

[Maija]

Kyllä, eli nyt mä tiedän, että aika on rajallinen ja etiikasta puhuttaessa Martin kanssa saattaisi hetki mennä.

[Maija]

Mut nyt lähetään kuitenkin siitä, että asiakaskokemus. Säkin puhut koko ajan asiakkaan näkökulmasta. Asiakaskokemus, se, että asiakas luottaa meihin.

[Maija]

Ja siitähän me päästään sitten yksityisyyden etiikkaan, mikä varmasti vielä tämmösessä hospitality-kontekstissa on äärimmäisen tärkeä asia.

[Maija]

Mitäs mieltä, Martti, miten meillä menee täällä suomalaisissa hotelleissa tältä saralta?

[Martti]

Joo, en tiedä. Taas kerran, en oo hetkeen ollu siellä hotellissa juttelemassa asioita.

[Martti]

Mut kyl mä tunnistan yleisestä keskustelusta, et toisaalt meil on semmost ajattelua, että: ”No, minä nyt elän elämääni näin ja käytän näitä järjestelmiä. Eihän tässä mitään, kun en tee mitään pahaa tai arveluttavaa, niin ei väliä.”

[Martti]

Sit on niitä, jotka on huolestuneita, siis ei siksi, että jotain kiusallista vaikka paljastuis. Mut siksi, että lähtökohtasesti ei oo mitään syytä jonkun käsitellä mun tietoja.

[Maija]

Nii!

[Martti]

Siis et miksi sä tarvitset niitä, vois kysyä.

[Martti]

Vi-viittasin siihen analytiikkaanki aikasemmin, niin kyl tuntuu olevan etenki siel markkinointipuolella semmost ajattelua, et kyl me nyt voidaan vaan kerätä tätä dataa.

[Martti]

Ikään kuin se olisi joku oikeus, siksi, että toimii tietynlaisessa roolissa tai tietynlaisessa tehtävässä.

[Martti]

Niin kyl mä ajattelen, että on hyvä lähtökohtasesti, että ihmisellä pysyy oikeus omaan dataansa.

[Martti]

Ja yksityisyyden etiikka hotellissa. Jos haluat toimia eettisesti, niin sit sä huolehdit niistä asioista.

[Martti]

Ja mielellään niinpäin, et sä kysyt vieraalta, että: ”Haluutsä, että me lähetetään sun tiedot kolmannelle osapuolelle?”

[Martti]

Ei niin, että: ”Parannamme kokemustasi. Haluatko jakaa tietosi nön, nön, nöö?”, kun eihän niinku, sehän on vaan markkinointipuhetta.

[Martti]

Et asioista vois ehkä puhuu sit silleen toisenlaisillakin sanoilla kuin sillä kaunistelulla.

[Maija]

Nii, eli ääretön suoruus tässäki. [naurahtaa]

[Martti]

No kyllä joo, ja se on ehkä semmonen oma kirous, et haluan välillä olla se ilonpilaaja, joka tulee sanomaan, et ette te nyt voi ihan mitä tahansa lähettää ihan minne tahansa.

[Maija]

Mm, kyllä. No hei, tällä hetkellä järjestelmät, tekniset ratkasut, miljoona eri järjestelmää, by the way, ku puhutaan hotellikontekstista, ni siellähän on rinnakkaisia systeemeitä ja muuta.

[Maija]

Jos nyt lähetään miettii hotellin työntekijän kannalta ja tätä tietoturva-asiaa, ja just ku on näitä monia eri järjestelmiä, niin helpottaako ne järjestelmät sitä hotellin työntekijää ylipäätään? Onko ne semmosessa kondiksessa, että se helpottaa sitä työntekoa?

[Martti]

Nii. No mä… Ehkä joissakin asioissa ja ehkä ei joissakin asioissa.

[Martti]

Ehkä kysymys kuuluu, et kuuluuko niiden helpottaa. Siis onko niiden tarkoitus helpottaa työntekoa, vai onko niiden tarkoitus täyttää jotain lainsäädännöllistä velvoitetta?

[Maija]

No siis niin, tässä kysymyksessä ajattelisin nimenomaan niin, että voinko minä turvallisesti työntekijänä käyttää näitä työpaikan järjestelmiä, että onhan siellä se tietoturva ja yksityisyyden suoja. Onhan se niissä huomioitu, ettei mun tarvi erikseen ajatella sitä. Tätä niinku lähinnä.

[Martti]

Joo, kyl mä ajattelen, et ei se voi olla jokaisen vastuulla myöskään tietää, miten se järjestelmä konepellin alla toimii.

[Martti]

Ja sitä varten meillä on asiantuntijoita, jotka tietää, et miten data liikkuu ja mihin se tallennetaan ja kuka siihen pääsee käsiksi ja niin edelleen.

[Martti]

Ehkä työntekijän kannalta on oleellista käyttää niitä järjestelmiä, mitä on päätetty, et käytetään, ja käyttää niit niin ku on koulutettu.

[Maija]

Mm.

[Martti]

Ja kyl sen pitäis riittää, et sitten se on sen liiketoiminnan harjoittajan vastuu kuitenkin loppupeleissä vastata siitä, mitä järjestelmiä on ja miten niit käytetään.

[Maija]

Just näin! Ja tossa aikaisemmin me puhuttiin jo näistä organisaation tietoturvasuunnitelmista.

[Maija]

Me lähettiin vertaamaan sitä turvallisuutta sinne paloturvallisuuteen ja sitä, et kun meillä toimitaan näin ja meil on tämmösiä harjotuksia ja muuta, niin mitä sä luulet, millä mallilla suomalaisissa hotelleissa nää tietoturvasuunnitelmat on?

[Maija]

Onks ne päivitetty ajan tasalla tän GDPR-lainsäädännön myötä vai luuletko, että siellä pitäisi nimenomaan lähtä tekemään tätä inventaariota? [naurahtaa]

[Martti]

Joo. No mä oon oman työni puolesta ollu myös terveydenhuoltoalalla töissä.

[Maija]

[naurahtaa]

[Martti]

Ja siellä mä koen, että siellä otetaan nämä asiat tosissaan. Ja siitä huolimatta koko ajan tehdään töitä sen eteen, että tietoturva ja tietosuoja toteutuu.

[Martti]

Ja siel on paljon resursseja, joilla sitä tehdään.

[Martti]

Joten nyt kun mä ajattelen hotellia, joita tietysti on eri kokosia ja niillä on erilaisia teknologisia kyvykkyyksiä tai valmiuksia, niin mä kuitenkin uskon, ettei niissä ole samoja resursseja kuin täällä. Joten mä voin nyt vaan arvata.

[Maija]

No, arvaa!

[Martti]

Mä luulen, et hotelleissa otetaan tosissaan se asia. Mut onko sitä osaamista ja resursseja tarpeeksi, niin mä en tiedä.

[Martti]

Siis koko ajan pitäisi tehdä niitä asioita. Ei se voi olla niin, että koska emme käsittele tosi arkaluontosta dataa, niin sitten meidän ei tarvitse koko ajan tehdä töitä. Kyl se on jatkuvaa tekemist sit kuitenkin.

[Maija]

Nii, hospitality-alalla ravintolapuolella, onko se jopa yheksänkytviis prosenttia toimijoista on näitä alle kymmenen hengen organisaatioita.

[Martti]

Mm.

[Maija]

Niin ehkä jos lähtee sitä kautta lähestymään tätä asiaa, et ku siel on toimitusjohtaja tiskaamassa tyyppisesti tai omistaja paistamassa päivän kalaa, niin missä välissä ja kuka ja miten nämä asiat ehkä tekisi ja toisi sille päivän tasolle, eikö?

[Martti]

Samaan aikaan sit pienemmissä yrityksissä, niin toivottavasti ei kauheesti käsitelläkään sitä henkilötietoa.

[Martti]

Et jos ei niit osaamista ja kyvykkyyksiä, tai jos ei aikaa ole, niin miksi käyttäisit tai miksi lähtisit rakentamaan mitään henkilörekisteriä?

[Maija]

Mä voin kertoo tähän kohta esimerkin, mut Joel.

[Joel]

No just tähän tarttui oikeastaan tää pienemmät hotellit sun muuta.

[Joel]

Vaikka oiskin pieni hotelli, ni kyllähän siellä ne henkilötiedot, majoittujien henkilötiedot joka tapauksessa joudutaan käsittelemään. Olit sä sitten petaamassa siellä, siivoomassa tai sitten siinä respassa omistajana.

[Joel]

Jos joku tämmönen pikku vinkki, että mistä hänen kannattais sitten alottaa? Et jos ei oo resursseja tehdä täydellistä tietoturvaekosysteemiä sinne, niin mikä ois semmonen lähestymistapa?

[Joel]

Oisko se sit semmonen tietoturvajäteastia, mihin laittaa sitten tietoturvamaisesti nämä henkilötietoja sisältävät lomakkeet sun muut?

[Martti]

Niin kyl se nyt on se minimi, mitä pitää tehdä. Kun ei ole enää perustetta tallentaa tietoa.

[Martti]

Mut siitä päästään ehkä siihen, että… aloita sillä, että älä tallenna mitään tietoa, mitä et tarvitse. [nauraa]

[Maija]

[nauraa] Aloita sillä. Sillä me alotetaan.

[Maija]

Joo, tästä siis sillon kun tää GDPR tuli, ja mä toimin sillon vielä catering-puolella ja oli tulossa kolmannen osapuolen iso…

[Maija]

Itse asiassa vielä sillain, että me toimittiin ruokatoimijana. Siinä oli tapahtuman tuottajatoimisto ja sitten asiakas.

[Maija]

Ja minä tietysti ruokailun palveluntuottajana tarvitsin kaikkien asiakkaiden nimet ja erikoisruokavaliot.

[Maija]

Ja tämä sillon alussa meinas olla vähän, että hei, en mä voi antaa sulle näitten kutsuttujen ihmisten nimiä ja niiden erikoisruokavalioita. Ja sitten vielä kaiken lisäks sähköpostiosoitteet, koska jos siellä oli jotain sellaista, että minun piti olla yhteydessä suoraan asiakkaaseen, että hei, voitko silti syödä tätä, tätä, tätä.

[Maija]

Se oli aika mielenkiintonen tilanne, koska enhän minä taas sitten ruokatoimijana pysty toimimaan, jos minulla ei näitä tietoja ole.

[Maija]

Ja sit silleen, että no miten sä teet ne jossain teltassa, jossain kolmensadan hengen teltta rakennettu, ja siellä. Niin faktahan on se, että ne on siellä printtinä sekä keittiössä että salissa, jotta me tiedetään.

[Maija]

Niin tää oli aika… Siis muistan tän vaan, ku se oli itekin silleen, et no, ootapa mietitään, et ku sit se on tavallaan sen tapahtuman tuottajan vastuulla, että minä hävitän ne kaikki oikein.

[Maija]

Niin nää oli jännittäviä asioita sillon alussa, kun ne tuli.

[Martti]

Kyllä.

[Maija]

Kyllä, mut se oli vaan. Mut siinähän oli just tätä pohdintaa. Sehän oli äärimmäisen hyvä, että tätä pohdittiin, et miten me toimitaan tämmösen asian kanssa.

[Martti]

Kyllä.

[Maija]

Eli pysähdyttiin hetkeks, eikä vaan lähetelty Exceleitä sähköpostitse. [nauraa]

[Martti]

Niin, tai kysyis asiakkaalta suoraan, et miten sä haluat, et me hävitetään nää?

[Maija]

Niin.

[Martti]

Tai tää tyyppi joutuu käsittelemään tätä paperia täällä mutasella festarikentällä. Miten sä näet, et jos tää hävii tänne, niin haittaako sua?

[Maija]

[naurahtaa]

[Martti]

Ei oikeesti voi tehdä näin, mut se mentaliteetti tässä taustalla vois olla tämmönen informatiivinen.

[Maija]

No hei, ihminen! Mehän täällä tai minä varsinkin aina korostan tätä ihmisen roolia kaikessa hospitality-alan kontekstissa.

[Maija]

Mites sun mielestä ihmisen rooli tän teknologian rinnalla ylipäätään vaikkapa näissä tietoturva-asioissa? Onks se kuitenkin enempi sitten, et vaikka meillä kaikki teknologiat toimis ja ois, niin onks se kuitenkin sit se ihminen, joka päättää, miten toimitaan?

[Martti]

Niin, kyllähän ihminen päättää, miten toimitaan. Se on varmaan fakta, mut ehkä joku voi sanoa, että teknologiakin päättää jossain tilanteessa.

[Martti]

Mut kyl mä ajattelen, et ihmiset kuitenkin loppupeleissä tässä on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joten me vastataan toisillemme.

[Maija]

Eli meiän pitää sitä kriittistä ajattelua lisätä sinne meidänkin opiskelijoiden koulutukseen. Toki sitä siellä jo paljon on.

[Maija]

Hei, suomalainen tietoturva kansainvälisesti, mites meillä, mites meillä menee? Ollaanks me edellä näitä ja näitä maita vai jäljessä, vai mikä sun mielestä on meiän meininki?

[Maija]

Meillähän on suomalaisia tietoturva-asiantuntijoita, ketkä on tän alan ihan rokkistaroja. Mikko Hyppönen mainitakseni tässä, joka siirtyi johonkin ihan muunlaiseen bisnekseen.

[Maija]

Mut miten meillä menee? Ollaanko me EU-tasolla vaikka?

[Martti]

Joo, hyvä, että painotat minun mielestä.

[Maija]

[naurahtaa]

[Martti]

Mä olen aika pieni ihminen sanomaan, miten Suomella menee.

[Maija]

[nauraa]

[Martti]

En tiiä. Mä haluun ajatella, et sit kuitenkin me ollaan kulttuurihistoriamme perusteella hyvin varautunut kansa, niin ehkä se tarjoaa meille jonkinnäköstä asennetta näitä asioita kohtaan.

[Martti]

Joten jos pitäis Suomen maakuvaa brändätä tai markkinoida, niin ehkä tän vois sisällyttää, tän varautuneisuuden ja varovaisuuden sinne kuvastoon.

[Maija]

Totta! Minä en puhu kellekään. Miksi? Ja miksi mä puhuisin.

[Martti]

Ei kuulu minulle. Hänen asiansa.

[Maija]

[nauraa]

[Joel]

Eli tähän vois olla tämmönen uus vientituote, että suomalaista varautuneisuutta, että tämä tietoturva on tämmönen uusi työkalu. [nauraa]

[Martti]

Kyllä.

[Maija]

No ni, siinähän me luotiin just suomalaiselle tietoturvatoiminnalle tämmönen kilpailuvaltti, eiks niin?

[Maija]

Eli odotan Fraktion seuraavaa mainoskampanjaa.

[Maija]

No, entäs sitte, mitä sä luulet, mitkä tekijät tässä tietoturvassa oisko meillä jotain, mitkä näkyis mahdollisuuksina suomalaiselle kansantaloudelle? [naurahtaa] No ei, mut siis osataanko me jotain niin hyvin, et me voitas lähtä viemään sitä osaamista?

[Martti]

No osataan varmasti paljonkin. On Suomessa pitkä teknologiateollisuuden vientihistoria.

[Martti]

Mitä tulee tohon tietoturvaan, niin mä en ole mikään viennin asiantuntija. Mun on hirveen vaikea edes hahmottaa, et mitä strategisella tasolla Suomen pitäisi nyt lähteä tekemään.

[Martti]

Mut ehkä mä vedän semmosen. Tää voi olla pitkä aasinsilta takas sinne tekoälyyn, mutta kyl me. Mitä me voitais tehdä, niin kehittää tämmäsii omia tuotteita, tekoälytuotteita.

[Martti]

Siis et ei meidän tarvi ostaa kaikkea Piilaaksosta, kun se teknologia on kuitenkin ihan kaikkien käsillä. Kunhan sitä osataan hyödyntää.

[Martti]

Ja sit suomalainen opetus nyt kuitenkin, mun mielikuva siitä on positiivinen, ja et se on laadukasta.

[Martti]

Ja meillä on myös yliopistoissa tehdään tekoälyn kanssa, tai tutkitaan tekoälyä. Siellä on ihmisiä, jotka osaa tulkita sitä, miten, tai siis sitä materiaalia, mitä tuotetaan, jolla tehdään niitä ratkaisuja.

[Maija]

Niin just.

[Martti]

Niin ehkä heitä voisi kuunnella myöskin ja sitten kehittää tuotteita ja myydä niitä muille maille.

[Maija]

No ni, pannaan tää tohon kans ylös, että mitä tulevaisuudessa kannattaa nyt tehdä, koska… [nauraa]

[Joel]

Jep. Tää oli hyvä toi koulutus, nosto. Kiitos.

[Joel]

Toki näin lehtoreina myös miellyttää kuulla, kun kehutaan suomalaista koulutusta, mut just tää. Ehkä tää on heitto yleisesti suomalaisille yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, et sen sijaan, että kilpaillaan, varsinkin kun puhutaan tekoälystä, niin sen sijaan, että kilpaillaan, että kuka ehtii tehä ensimmäisenä jotain, niin mitä jos tehtäis yhessä.

[Joel]

Ja luotais sitten suomalainen joku tämmönen tekoäly-hautomo tai joku semmonen, että täältä syntyisi niitä uusia innovaatioita. Niin ku sanoit, sen sijaan, et ostetaan rapakon takaa asioita, joista ehkä tiedetään vaan pieni osa, ja loput katoaa sinne lakipykälätekstiviidakkoon.

[Martti]

Kyllä.

[Martti]

Joo, tämmönen, et sen sijaan, et mitataan yliopistoja jollain ranking-listoilla, niin kun ikään kuin tämmösenä kilpailuna, niin vois rakentaa sen mittarin jonneki sinne yhteistyön puolelle.

[Maija]

Ooo.

[Martti]

Puolelle.

[Joel]

Niin, tai vie mittaristo jopa sitten Suomen rajojen ulkopuolelle. Lähdetään peilaamaan sitten muiden maiden tähän mittaristoa ja rankingiin ja sitten lähetään haastamaan sitä kautta, eikä niinkään mietitä, että me nyt kilpaillaan keskenään täällä.

[Joel]

Mahtavaa! Tää on aina se oma suosikkihetki, et päästään vetämään paketti yhteen ja miettimään, et mitä kaikkea tässä ollaan höpötelty.

[Joel]

Ensimmäisenä iso kiitos Martti näistä konkreettisista näkökulmista. Se on aina kiva, siitä saa kuulijat paljon irti, kun he oikeasti saa käytännön esimerkkejä.

[Joel]

Ja säkin oot tämmönen, sulla on käytännön kokemusta hospitality-alalta ja just tää tekninen osaaminen siinä, niin se on voimavaltti.

[Joel]

Voitais nostaa tähän näitä keskeisiä asioita, et ne, jotka liittyy tässä vaiheessa kuuntelemaan tätä meidän podcastia, niin saa sitten sen pähkinänkuoressa version.

[Joel]

Ite oon listannut tämmösiä ku tekoäly ja kriittinen ajattelu ja systeemit ja sitten varautuneisuus, eli varautuminen myös siihen tulevaan.

[Joel]

Mä jo syötin sanoja sun suuhun, mutta onks jotain semmost, mitä haluaisit täydentää tai mitkä on ne sun kaks tai kolme keskeistä asiaa, mitkä kuulijoiden tulisi ottaa huomioon hospitality-kontekstissa? [naurahtaa]

[Martti]

Hospitality-kontekstissa voisi muistaa sen, että asiakkaalla on oikeuksia ja asiakkaan tiedoista puhutaan, joten huolehditaan niistä ihan samalla tavalla kuin me ollaan asiakkaiden turvallisuudesta huolehdittu muillakin osa-alueilla kuin vaan sen datan tai tämmösen digitaalisen jalanjäljen osalta.

[Maija]

Ja mun mielest tää oli täysin konkreettinen tää, et tehään se inventaario siitä kaikesta datasta, mitä meillä on, et lähetään sitä kautta, niin sehän oli työkalu.

[Maija]

Ja sit voidaan tässä nyt tän nauhotuksen jälkeen tekasta semmonen inventaarion ABC-analyysi tietoturvasta -manuaali ja laittaa jakoon MaRa-alalle, eiks ni?

[Martti]

Helppo.

[Joel]

Nopeasti vaan tuli.

[Martti]

Näin sitä vaan ratkastiin tää. [nauraa]

[Joel]

Finnish Hotel of Tomorrow 2.0 -hanke on se, minkä myötä tämäkin podcast on syntynyt, jossa Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, mitä me Maijan kanssa edustetaan, itsekin olen talon alumni, ja sitten Metropolia yhteistyössä, niin kehitetään tulevaisuuden hotelleja ja huomisen hotelleja.

[Joel]

Tietoturvahan on yksi hyvin olennainen kerros, joka kulkee oikeastaan jokaisen kerroksen läpi. Eli se ei oo vaan siellä ruohonjuuritasolla, vaan kyllä se menee ihan sinne huipulle asti.

[Joel]

Meil on vielä tässä vuosi aikaa tätä hanketta ja pyritään tietenki tutkimaan ja löytämään uusia konsepteja, mitä viedä sitten alalle.

[Joel]

Tietoturvanäkökulmasta, ja voidaan ehkä vähän sitä, et onko se tekoäly sitten linkitettynä siihen, niin mikä ois semmonen asia, mitä meidän kannattaisi tässä viimisen vuoden aikana sitten tutkia tästä näkökulmasta, mikä auttaisi alaa ehkä ymmärtämään sitten tätä tuntematonta?

[Martti]

Tietoturvasta.

[Joel]

Helppo kysymys.

[Martti]

Helppo kysymys. No, mä palaan taas sinne asiakkaaseen. Must ois tärkeää tutkia, miten asiakkaat puhuu näistä asioista.

[Maija]

Mmm.

[Joel]

Mahtavaa!

[Maija]

Käyttäjäkokemuksen kautta.

[Joel]

Mmm, toi on mun mielestä se asiakas usein ehkä unohdetaan, et me mietitään vaan talon sisäisiä asioita.

[Maija]

Niin mietitään.

[Joel]

Mut mites sitten se henkilö, joka tulee tietojensa kanssa sitten siihen respaan tai ravintolaan, ja mitä sit tapahtuu? Hän tietenkin luottaa siihen, et kaikki on ok.

[Joel]

Mut ehkä sekin on semmonen. Tää on hienoa, pääset ehkä tutkimaan tätä meidän kanssa sitten tähän näin.

[Martti]

Mainiota.

[Joel]

Mahtavaa! Mut joo, siinäpä ehkä meikäläisen yhteenveto, että tietoturva on uhka ja mahdollisuus ehkä tänä päivänä. [nauraa]

[Martti]

Kyllä.

[Maija]

Kyllä, ja konkreettinen työkalukin tuli luotuu tossa sitten, et millä lähetään viemään eteenpäin.

[Maija]

Mutta hei, meiän tässä podcastissa on tämmönen vakiokysymys, ja nyt mennään siihen asiakkaan palvelemiseen.

[Maija]

Mikä Martti sinun mielestäsi on ihmisen ja koneen välinen suhde prosentteina asiakkaan palvelemisessa huomisen hotellissa?

[Martti]

Niin, ihmisen ja koneen välinen. Kyl se on niinkun, niin siinä on joku suhde, mutta ihminen käyttää konetta. Ihminen käyttää konetta jotakin ihmistä varten, kenties, tai muita ihmisiä varten, eli yhteiskunnan lainsäädännön vuoksi. Ni kyl mä sanon, että sata prosenttia ihminen.

[Maija]

Ooo!

[Joel]

Vau, tää taitaa olla podcastin sarjamme, vaikka näin ei saa sanoa, niin ensimmäinen tämmönen vastaus. Mahtavaa!

[Maija]

Hieno vastaus ja vielä, et se tulee tämmöseltä fraktion asiantuntijalta, niin tota aivan mahtavaa.

[Maija]

Martti, iso kiitos, et sä pääsit tänne meiän kanssa höpiseen tärkeistä asioista.

[Martti]

Kiitos.

[Maija]

Kyllä.

[Joel]

Joo, kiitos omasta puolesta ja kiitos kuuntelijoille ja myös katsojille, koska tämähän tulee sitten myös videoformaatissa. Toivon mukaan ainakin kun tekniikka ja tietoturva pelittää siltä osin.

[Joel]

Ja jos tää jakso herättää ajatuksii, keskustelua, niin laittakaa kommenttia Spotifyssa, Youtubessa. Meille saa laittaa viestiä LinkedInissä ja muita polkuja pitkin.

[Joel]

Ja seuraavassa jaksossa syvennytään taas uusiin teemoihin, jotka sitten muokkaa huomisen hotellinäkymiä.

[Joel]

Että iso kiitos Martti, ja palataan sitten asioihin myöhemmin. [musiikkia] Kiitos!

[Joel]

[musiikkia] Kuuntelet tai katsot podcastia Huomisen hotellissa, ihminen vai kone? Tämä podcast pohtii ja luo keskustelua siitä, missä suhteessa meitä palvelee ihminen ja kone tulevaisuuden hotellissa, miten teknologiset ratkaisut voivat mullistaa hospitality-alaa ja kuinka pitkälle ne kykenevät asiakaspalvelussa. Onko henkilökohtainen palvelu ihmiseltä ihmiselle tulevaisuudessa luksusta? Pyrimme löytämään käytännönläheisiä ideoita, inspiroivia esimerkkejä sekä strategista näkemystä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

[Joel]

[musiikkia] Podcastin taustavoimana on hanke Finnish Hotel of Tomorrow 2.0. Hankkeessa toimivat Haaga-Helia ja Metropolia. Uusilla ja testatuilla palvelukonsepteilla sekä kiinteistöteknologisilla ratkaisuilla tuetaan majoitus- ja rakennusalan liiketoimintaa. Hankkeen rahoittaa Uudenmaan liitto ja Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.

[Joel]

Ja moikka! Mun nimi on Joel Pakalén. Opetan Haaga-Heliassa lehtorina palveluliiketoimintaa ja olen työskennellyt sekä hotelleissa että teknologia-alustojen parissa. Minua kiinnostaa eniten se, miten teknologia voi itse asiassa auttaa ihmisiä kohtaamaan aidosti. Uskon, että teknologia ei vie inhimillisyyttä pois. Se vapauttaa sen, antaa meille enemmän aikaa keskittyä siihen, mikä vieraanvaraisuudessa todella merkitsee.

[Maija]

[musiikkia] Ja moi! Mä oon Niemelan Maija, ravintolaliiketoiminnan lehtori Haaga-Heliasta. Mulle on kertynyt työkokemusta parikymmentä vuotta ravintoloista ja tapahtumista. Minulle henkilökohtainen palvelukokemus on arjen luksusta, ja mä nautin tosi paljon onnistuneista kohtaamisista ihmisten kanssa sekä itse asiakaspalvelijan roolissa että palveltavana.

[Speaker 3]

[musiikki]