Joel Pakalén, Maija Niemelä ja Harri Hahkala (Metropolia).

[Maija]

Se on kuulkaa nyt nauhotus päällä meillä täällä.

[Maija]

Hei tervetuloa! Metropolian teknologiajohtaja Harri Hahkala.

[Harri]

Korjaus Teknologiapäällikkö.

[Maija]

Aha, se on teknologiapäällikkö. No niin, kato tää on just internetistä kaivettu nää tittelit. Niin on sekin väärin. Teknologiapäällikkö Metropoliassa kuitenkin. Hei, kertoisitko sä alkuun vähän tästä sun roolista Metropoliassa? Mitä kaikkea sun työ pitää sisällään?

[Harri]

No siis tällä hetkellä aika tämmöistä tutkimus ja kehitys projektipainotteista. Eli että toimin tuossa meidän älykäs ja luova kaupunki innovaatiokeskittymässä ja siellä tosiaan näitä erinäköisiä hankkeita liittyen älykkäisiin rakennuksiin tai energiatehokkuuteen tai

[Harri]

niin edespäin, että

[Harri]

se on se oikeastaan pää.

[Maija]

Joo ja mahtavaa, että sä mainitsit jo noista kaupungeista. Eli kun sun työhistoriaan liittyy älykkäät rakennukset ja älykkäät kaupungit, niin avaisitko vähän tätä?

[Harri]

No siis sanotaan niin, että jos ajatellaan kaikkia energiaverkkoja tai muita vastaavia, niin yksittäinen kiinteistö ei ratkaise mitään, vaan että sitten jos halutaan todellista vaikuttavuutta, niin silloin tarvitaan monta monta kiinteistöä siihen ryhmäksi. Eli että pystytään vastaamaan esimerkiksi kysyntäjoustoon tai yleensä ottaen vaikuttamaan asioihin. Tai että mitä saadaan

[Harri]

kiinteistöt keskustelemaan keskenään.

[Maija]

Joo, älykkään kaupungin rakentaminen vois olla. Olisiko se helpompaa, jos sen pääsisi aloittamaan nollasta johonkin?

[Harri]

No mutta valitettavasti

[Harri]

uusia kiinteistöjä tulee noin yksi prosentti viiva kaksi prosenttia vuodessa lisää.

[Maija]

Niin ja ne tulee lähtökohtaisesti jo olemassa oleviin kaupunkeihin, eiks niin? No hei, siitä kun sä oot aloittanut tällä alalla, niin mitkä ovat olleet isoimmat muutokset rakentamiseen ja teknologiaan liittyen?

[Harri]

No kyllä se älykkyys on lähtenyt kasvamaan eli että teknologia on tullut. Ja oikeastaan mikä suurin vaikutus varmaan ollut, että

[Harri]

elektroniikka tai anturit ja tämmöinen IOT eli Internet of Things on lisääntynyt huomattavasti ja tullut halvemmaksi ja sitä kautta kiinteistöt pystyy

[Harri]

paremmin hyödyntämään ja se on edullisempaa. Oli sitten kyse sitten hotellista tai mistä tahansa, niin tämmöiset järjestelmät laittaa pystyyn.

[Maija]

No sitten meillä ei varmaan rakentamisen ammattilaisia ihan kaikki kuulijat oo, niin avaatko ihan pikkasen, että mitä sun mielestä on älykäs rakentaminen?

[Harri]

No se on sanotaan määrittelemätön [naurahtaa] asia mitä mekin Metropoliassa puntaroidaan, eli että mikä on älykäs rakennus tai mitä se pitää sisällään. Kerta se voi olla, että joku ajattelee, että jos on älykäs talotekniikka tai sanotaan vaikka älykäs ilmanvaihto, että on muutama anturi ja sillä ohjataan sitten tarpeenmukaisesti ilmanvaihtoa, niin se on jo joidenkin kriteerien mukaan joku pitää sitä älykkäänä rakennuksena, mutta laajemmin ajateltuna niin sehän koostuu sitten siitä

[Harri]

hyvin laajasta kokonaisuudesta, että se ei ole pelkästään sitä teknologiaa, vaan kaikki palvelut siinä ympärillä. Miten sitä dataa hyödynnetään eri, eri vaikka hyvinvoinnin varmistamiseen tai

[Harri]

että se, se on. Mitenkähän sen nyt sitten yksinkertaisesti määrittelisi, mutta että se on.

[Harri]

Sanoisin, että miten se käyttäjä siellä on keskiössä ja miten hänet huomioidaan. Eli että kaikki muuhan pitää palvella sitä käyttäjää. Ja miten sitten, oli sitten teknologiaa tai sitten palvelut tai muut, niin miten ne tulee siihen hänen ympärilleen.

[Maija]

Ihanaa, että mainitsit heti tuon käyttäjän. Eli älykäs rakentaminen kiteytetysti olisi sitä, että keskiössä on se rakennuksen käyttäjä tai käyttäjät ja kaikki ratkaisut mitä tehdään, tehdään palvelemaan heitä ja helpottamaan heidän.

[Harri]

Kyllä.

[Maija]

Voisiko? Voisiko olla about näin?

[Harri]

Joo ilman muuta, että kerta eiköhän se rakennuksen tarkoitus ole luoda ne puitteet ihmiselle ja.

[Maija]

Ja talotekniikka ja tämmöinen kiinteistöautomaatio. Niin, nehän kuuluu siihen älykkääseen rakentamiseen. Eli siellä on jotain tekniikkaa silloin, eikö niin? Antureita mainitsit jo.

[Harri]

Joo siis no tietysti tämä perinteinen talotekniikka, eli että puhutaan sitten

[Harri]

lämpö, vesi, ilmanvaihto, sähkö ja niin edespäin. Eli tällaiset tekniset

[Harri]

palvelut eli että on resursseja käytettävissä. Mutta sitten tietysti se älykkyys tulee siitä sitten, että miten niitä ohjataan ja miten ne nivoutuu yhteen sitten tähän käyttäjäkokemukseen. Eli että

[Harri]

tietysti sanotaan insinöörimäisesti ajatellaan monesti vaan, että katsotaan niitä anturidatoja ja onko olosuhteet niin sanotusti jossain rajoissa, mutta sitten välttämättä ei muisteta sitä käyttäjää, että mikä hänen tarpeet oli.

[Joel]

Tämähän on yksi tärkeimmistä syistä, miksi juuri Metropolia ja Haaga-Helia on yhdessä tässä Finnish Hotel of Tomorrow 2.0 hankkeessa. Eli te tuotte sen niin kuin sen ymmärryksen sinne tekniselle puolelle, kun taas Haaga-Heliassa tarkastellaan juurikin niitä palvelupolkuja ja palvelukokemuksia ja hyvin ihmisläheisen läheisesti

[Joel]

tätä aihetta käsitellään. Kyllä tämän mielestäni on ollut tosi hauskaa olla teidän kanssa tekemässä tätä, kun itsekin oppii.Asioista, kuten älykäs rakentaminen tai automaatio tai miten joku vesihana toimii esimerkkinä niin kuin fiksulla tavalla.

[Harri]

Kyllä.

[Maija]

Joo ja sä mainitsitkin jo,

[Maija]

lämmitystä, jäähdytystä, ilmanvaihtoa. Niin, miten ne sitten tehdään nykyaikaisesti ja älykkäästi? Niin mitä siellä taustalla on?

[Harri]

No siis taustalla tietysti on se ohjaus tai kiinteistöautomaatiojärjestelmä, joka sitten ohjaa tätä kokonaisuutta ja niit– eli,

[Harri]

se, että

[Harri]

oikeastaan kynnyskysymys on se, että miten se on sitten nivottu muihin muihin järjestelmiin. Eli että muuten se on se itsenäinen itsenäinen järjestelmä, joka tapahtuu siellä jossain kiinteistöhuoltomiehen omassa [naurahtaa] omassa tietokoneessa tai hänen näkymässään. Mutta se, että miten, miten se nivoutuu sitten yhteen siihen esimerkiksi, että hotellipuolella, että

[Harri]

kun käyttäjä varaa

[Harri]

ho-hotellihuoneen jonkun järjestelmän kautta, niin miten se sitten ehkä sitten toivottavasti adaptoituu se hotellihuone hänen tarpeisiinsa, kun hän saapuu sinne hotellihuoneeseen.

[Maija]

Niin eli toisin sanoen, jos puhutaan hotellikontekstista, niin

[Maija]

meillä on vaikka seitsemänkymmenen prosentin käyttöaste tällä hetkellä, niin

[Maija]

huomio kiinnittyy niihin hotellihuoneisiin, mis-missä on se varaus käynnissä?

[Harri]

Joo no kyllä. Eli että miksi esimerkiksi jos käyttöaste on low season ja on vaikka viiskyt prosenttia, niin miksi koko koko hotelli hotellia pitää miten nyt sanois–

[Maija]

Lämmittää tai jäähdyttää tai-

[Harri]

Niin unelmaolosuhteissa vaan että voi vaikka sitten tiputtaa lämpötilaa yläkerroksissa ja käyttää sitten vaan alakerroksia. Ja niissä pitää sitten sitä suotuisaa olosuhdetta. Mutta et tietysti just tää hotellimielessä just se, että miten se ohjaa sitten, lämmitystä ja ilmanvaihtoa, että ei turhaan tehdä olosuhteita siellä missä ei ole vielä käyttöä. Ja sitten taas siellä missä on, niin pyritään sitten

[Harri]

varmistamaan se, että se on käyttäjän mukainen mahdollisimman hyvin. Riippuen sitten tietysti siitä, että mikä se on se älykkyysaste tai kuinka paljon on sensoreita ja miten paljon sitä oikeasti pystytään ohjaamaan.

[Maija]

Ja sitten toki myös esimerkiksi valaistus. Siitähän me nähdään jo ratkaisuita

[Maija]

tämmöisissä julkisissa kiinteistöissä, että valot on poissa paitsi sitten kun avaat oven ja kävelet johonkin, niin sitten ne valot syttyy.

[Harri]

Kyllä.

[Maija]

Eiks tää on sa-samantyyppistä ajatusta kuin tässä ilmanvaihdossa?

[Harri]

On on, on on, mutta että tietysti valaistus nykyisin sitten ledien kautta, niin se alkaa olemaan aika marginaalinen se taas sitten itse energiankulutus siinä, mutta että ja sitten tietysti siellä tulee monesti sitten taas turvallisuus ja se puoli että tai turvallisuuden tunne, että jos siellä on sitten pimeitä käytäviä, että koska se syttyy vaan syttyykö siellä valot tai jotain, mutta…

[Joel]

Toi on itse asiassa aika hauskaa. Siis näin hotelliasiakkaan näkökulmasta. Varsinkin jos perheen voimin mennään majoittumaan johonkin vähän tämmöiseen tuoreempaan hotelliin, missä on ehkä sitten enemmän tätä älyä käytössä. Ja yöllä kun pitää käydä vaikka kylpyhuoneessa, niin sitten sinne tulee automaattisesti semmoiset himmeämmät valot, jolloin sä et ite herää ehkä siihen yölliseen kylpyhuonevierailuun

[Joel]

ja et herätä myöskään muita, jolloin ettei tarvitse laittaa niitä kaikkia valoja päälle. Niin siinä on semmoista käyttäjäläheistä suunnittelua varmasti mietitty, että ei pidetään se yö seesteisenä aikana, vai mitä?

[Harri]

Kyllä ja elävä kokemus oli juuri kun palasin sieltä Pohjois-Italiasta, niin siellä ei ole [naurahtaa] vaikka oli yksinkertaiset niin sanotusti kytkimät vaan seinässä ja siellä oli ilmeisesti tämmöinen kolmen kytkimen konsepti, joka kaupungissa niin

[Harri]

en, en ole kolmessa päivässä oppinut käyttämään niitä, että mistä meni mikäkin valo päälle. Ja se tietysti, että kun menee yöllä vessaan ja rävä-tää kaikki täysiä päälle, niin se

[Harri]

vaikuttaa vähän yön unen laatuun sitten.

[Joel]

Kyllä.

[Maija]

Ihan mahtavaa! Ja sitten tavallaan jos aletaan puhumaan, mennään niin syvälle, että aletaan puhumaan siitä unenlaadusta. Ja näitä asioitahan me suomalaiset innoissaan mittaamme kaikilla ouralla ja suunnolla ja

[Maija]

muuta. Niin eikö tätä,

[Maija]

tätä älyähän voi viedä tänä päivänä jo ihan siis tyyliin vaikka siihen hotellin sänkyyn. Eikö tämmösiäkin oo jo olemassa?

[Harri]

Niin siis

[Harri]

on varmasti näitä erinnäköisiä teknologioita siinä itse sängyssä, mutta että oikeastaan ehkä sitten lähtisi siitä, että miten se mitä nyt sanoisi omat preferenssit tai my data tuodaan sinne annetaan hotellin käyttöön tai muuta, että se

[Harri]

olosuhteet, että se yölämpötila ja juuri tällaiset valaistukselliset asiat tai väriasiat niin toteutus siinä, että esimerkiksi että illalla, illalla kun alkaa aurinko laskemaan, niin sitten samalla valaistus ehkä mukailee sitä, että alkaa tulemaan semmoista vaikka ora-oranssi iltaväriä ja niin edespäin, että se valmistaa sut siihen hyvään yöuneen ja muuta. Mutta että tietysti sitten en tunne noita taas sitä sänkytekniologiata niin hyvin, että miten tämmöiset sitten, että tietysti on kaikennäköisiä viilentäviä ja hierovia ja muita. Mutta..

[Maija]

Niin ja tietyllä lailla se on sitten menee jo irtokalusteisiin, mutta jotenkin vaan mielenkiintoista. Ja sitten just mitä säkin sanoit, että se my data eli sitten se yksilöllinen käyttäjäkokemus. Että mitä minä haluan, että keskusteleeko tää?-Sänkyny tän mun Ouran kans tai, tai muuta. Ja jos mä painan että jes ok niin mihin tämä data menee?

[Harri]

Niin.

[Maija]

Ja kaikki nää, sithän mennään jo tietosuoja-asioihin ja muuta. Mut ei mennä siihen tänään. Mut puhutaan sen sijaan siitä, että

[Maija]

hotellityöntekijät tekevät töitä siellä hotellissa eri, eri toiminnoissa, on siivoojaa, on keittiöhenkilökuntaa, tarjoilijoita, respatyöntekijöitä. Niin, millä tavalla tää älykäs rakentaminen sitte saatas mahdollisuus mahdollisimman paljon palvelemaan

[Maija]

näitten eri työntekijöitten toimintaa?

[Harri]

No siis… Siinä nyt ensinnäkin, jos mietitään, että miten se informaatio tuodaan esimerkiksi siivous- tai ylläpitohenkilökunnalle, että mitkä huoneet on tulossa käyttöön tai on käytössä tai miten se työ, miten nyt sanois, työputki rakennetaan eli että missä järjestyksessä tai mikä kerros tai miten lisää vähän se

[Harri]

siivouslogistiikka kautta sitte, et miten käyttäjä voi antaa sitä informaatiota mahdollisimman helpostikin itse. Ainakin mielellään jos on kaks yötä jossain, niin haluaa että siivotaan välissä. Niin se on välillä aika vaikeeta estää se, että, että kukaan ei tule taas vetämään kaikki tiukkaan eli tekee turhaa työtä käyttäjän näkökulmasta. Eli… Mut et no ainakin se on yks, mutta sitte tietysti tulee nää yllapidolliset asiat eli että miten sitte taas

[Harri]

kiinteistönhoito, hoito tietää sitte, että,

[Harri]

että sanotaan vesivuodot tai että onko lämm-lämmitys ja jäähdytys kunnossa tai jotain muuta vastaavaa, niin tietysti se informaatio on hyvin tärkeetä.

[Harri]

Miten esimerkkinä, tää oli mun mielest hyvä kuvaus, että miten tavallaan estää se, että kun on opastettu tekemään tiettyjä asioita, niin miten sä neuvoisit pienempiä hotelleja, jotka on ehkä tottunu siihen perinteiseen malliin, että tehään aina se välisiivous eikä mietitä sitä kokonaiskuvaa. Niin, oisko sulla antaa mitään sellast neuvoa, että miten nää hotellin omistajat kautta hotellinjohtajat pienissä kohteissa, niin miten he pystyis jalkauttamaan tämän niin kun ajatuksen, että kuunnellaan ehkä sitä asiakasta eikä tehä miten pelikirjassa sanotaan? No ehkä just että tässä jos otetaan esimerkkinä just tää hotelli tai huoneen siivous, välisiivous niin että käännettäis toistepäin eli että laita lappu jos haluat siivota tai [naurahtaa] . Tai sitten jos on sähköne järjestelmä, että siel on joku painike, että en halua siivosta tänään tai niin edespäin että… Kyllä. Et mun mielestä ei se pitäis olla mikään

[Harri]

kovin vaikea… toteuttaa, mutta… Aijaa. Mutta siis

[Harri]

tavallaan että

[Harri]

et mentäis asiakkaan tarpeiden mukaan. Ei se, että mikä näin on tehty ennenkin tai tää on… Just näin.

[Maija]

Eli jälleen kerran se käyttäjäkokemus täällä nousee. Ja tätähän näitten älykkäitten rau ää rakennusten ja kaupunkien pitäisi palvella. No hei, meillä on semmonen tilanne, että hyvin usein on kiinteistön omistaja ja sitte on joku hotellioperaattori, joka sitte vuokraa, vuokraa tän kiinteistön

[Maija]

tai, tai muuten alkaa siinä käyttäjäksi. Niin, mi-millä tavalla? Mitä hotellinjohtajan pitäisi tietää tästä älykkäästä rakentamisesta? Eli siinä vaiheessa kun se hotelli alkaa etsimään sitä kiinteistöä, niin mitkä on semmosia asioita mitä siinä pitäisi huomioida?

[Harri]

. No toi aika [rykäisee]…

[Maija]

Menee tunti.

[Harri]

La-laaja kysymys, mutta no tietysti se riippuu tietysti sen hotellikejun konseptista, että mit-mitä halutaan, että onks se ihan basic al basic juttu mitä tarjooo vai onks se sitte siitä sitten kuinka monen tähden hotellihotelliketju, että sit-sithän se vaatimukset kasvaa sen älykkyyden osalta tai se, että mitä pystytään sitte toteuttamaan. Mutta…

[Harri]

Mitenkähän tohon nyt sitte vastais että mihin? No mutta että vastaako sitten, että et tietysti siellä tulee kaikki, että tietysti kustannukset on tärkeä, mutta sitten se tulee sieltä, että mitkä on ne ylläpitokustannukset ja energiakustannukset ja niin poispäin. Mutta sitten kun mennään sinne, en tunne sit taas hotelli…

[Harri]

Mitä nyt sanois hotelliprosessien tai näitä erppejä tai näitä tuotannonohjausjärjestelmiä, että miten… Mut että se, että onko esimerkiksi minkälainen järjestelmä on hotellilla käytössä, että pystyväintegroimaan sit omat järjestelmät sinne kiinteistön järjestelmiin ja muuta. Että sehän oikeastaan mikä tässä nyt unohtu sanoa että siinä älykkyydessä on se tärkein pointti on se, että et

[Harri]

vaikka sulla olis sitte se viistoista taustajärjestelmää, mutta se että onko ne miten yhteensovitettavissa. Eli että kukaan ei halua, ei käyttäjä eikä sitten hotellinjohtaja halua käyttää miljoonaa järjestelmää, vaan että sulla on ne yks käyttöliittymä niihin sitten alan järjestelmiin.

[Maija]

Joo, tästä järjestelmien välisestä integraatiosta tässä podcastissa on puhuttu usein ja ehkä siinä, siinä sitten tietyllä lailla voi olla semmosta kehittämiskohtaa, et me saatas ne kaikki toimimaan sen yhden. Et myös nää valaistus,

[Maija]

energia, lämmitys, jäähdytysasiat olisi siellä samaisessa jollakin tavalla. Ja varmasti sitte hotellinjohtaja tai kun tietyllä lailla hotellinjohtajan koulutuksessa ei välttämättä ole tätä rakentamisen puolta ollut

[Maija]

juurikaan, niin tokihan meidän alan ihmiset on nopeita ottamaan haltuun uusia… Uusia asioita, mutta varmasti tähän on myös sitten ostettavissa palveluita, että joku kertoo sulle tarkasti näitä, et mitä tarvii tietää ja mitä pitäs olla. Ja totta kai, elin… Hotellin elinkaaressa nää kaikki käyttökustannukset on-

[Harri]

Et tietysti sillon jos puhutaan uudisrakennuksesta, niin silloin se on helpompi, jos yhdessä sitte hotellioperaattori ja kiinteistönomistaja

[Harri]

lähtee viemään sitä hankesuunnittelua eteenpäin. Ja siinä sitten on tärkeetä just miettiä se tietoarkkitehtuuri, eli että miten nää järjestelmät on sitte yhteensovitettavissa, että sa… Ettei laiteta sitten taas, miten sen sanois, pahimmillaan rinnakkaisia antureita samaan huoneeseen, että sul on hiilidioksidianturi ilmanvaihtoa varten ja sit on tätä läsnäoloa varten tai johonkin hotellin omaa järjestelmää varten ja niin eespäin, vaan että käytetään sitä samaa

[Harri]

yhden anturin kautta tulevaa dataa sitten useisiin järjestelmiin, joka toivottavasti on määritelty jo siellä alkuvaiheessa.

[Maija]

No tämähän juuri. Tiedetäänkö me välttämättä siinä vaiheessa, kun joku rakennushanke alkaa, et kuka se tulee olemaan se operaattori? Kuinka usein ne on mukana jo heti alussa?

[Harri]

No ainaki sitte pitäis olla joku tämmönen hotellikonsultti mukana. Sitte ainakin se kiinteistö… Kiinteistö rakennuttajan puolesta, joka sitten vähän konsultoi siinä, että mitä kaikkia järjestelmiä on tulossa. Mahdollisesti ottamatta kantaa siihen, et onko se jonkun hotelliketjun just specific. Mut että sieltä löytyy ne rajapinnat sitten näihin taustajärjestelmiin sitte.

[Joel]

Sehän ei oo mitenkään poikkeuksellista, että operaattori vaihtuu. Niistä… Niitäki tapauksia on tässä ihan lähimenneisyydessä täällä Helsingin päässä, että se tietenkin asettaa ne paineet, että miten sitten se valittu teknologia tai valittu rakennustyyli tai sisustustyyli stemmaa sitte sen uuden operaattorin, brändin kanssa tai heidän systeemien kanssa. Et se on tietenkin… Mut niitähän ei voi tietenkään aina koskaan kartottaa täysin, että muutoksia tulee.

[Joel]

Kaikkea mahdollista voi tapahtua, mutta se ehkä, et ois joku tämmönen

[Joel]

yksi yhdistävä tekijä, hotellikonsultti tai joku vastaava, joka sitte on alusta loppuun siinä, joka sitten kartottaa ja pitää vähän sen projektin hallussa. Se vois olla ihan hyvä ajatus-

[Maija]

Niin tai- Ajatellen. Et tiedetään jo rakennusvaiheen alussa, että tämä kiinteistö on tulossa hotellikäyttöön, vaikka meillä ei vielä ole operaattoria. Mut mulle nous taas sitte semmonen mielenkiintonen ajatus, ku sitten hotelleitahan on rakennettu

[Maija]

muunmuassa vankilaan.

[Joel]

.

[Maija]

Niinku…

[Joel]

Pariaki otteeseen suomeksi.

[Maija]

Niin, niin, mi… Tää on sitte varmaan rakentamisen näkökulmasta, kun lähetään muuttamaan jonkun rakennuksen käyttötarkoitusta aika erilaiseen, niin tää voi olla sitte varmaan myös aika mielenkiintoinen haaste älykkään rakentamisen näkökulmasta.

[Harri]

No totta kai. Totta kai kun lähdetään sitte vanhaa muuttamaan niin sanotusti uudeks tai älykkääks, niin… Mutta tietysti nää kaikki, miten sen sanois, langattomat järjestelmät ja muut mahdollistaa sen, että aina ei tarvi sitte porata tai vetää uraa seinään ja kaikkea, että saadaan järjestelmät toimimaan. Mutta että tietysti sieltä tulee sitten, jos mennään ihan tähän perinteiseen tekniikkaan, niin tietysti kaikki ilmanvaihto ja muut talotekniset ratkasut tulee myös haasteelliseks, että varsinki jos joku tämmönen vankila muutetaan sitte hotelliksi, että ehkä se viemäröinti ja kaikki muu talotekniikka ei oo ihan viimesen päälle ollu sitte siellä. Mutta, joo.

[Joel]

Hyvä. Tota, vankiloista tulevaisuuteen. Eli, eli tota rakentaminenhan muuttuu. Se on jo muuttunut tässä viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana ja siihen on tullu paljon osaksi teknologiaa. Materiaalit on muuttunu, tekniikat on muuttunu. Tekoäly, varmasti ihan mielenkiintosta kuulla sulta, että millainen rooli tekoälyllä sitte mahollisesti on tässä kokonaisuudessa,.

[Joel]

Puhutaan tälleen helppoja kysymyksiä oikeestaan. Tai no, helppoja lainausmerkeissä. Tiedätkö mikä on semmonen uusin keksintö, mikä tullaan näkemään rakennuksissa

[Joel]

ja kaupungeissa mahollisesti tulevaisuudessa? Onkse näit tämmöset tunnist… Näit antureita, tunnistimiahan on jo, mutta onko joku semmonen uusi keksintö, mitä itse ehkä odotat näkeväsi sitte hotelleissa tai kaupunkikuvassa?

[Harri]

No siis kyl se ton tekoälyn myötä mun mielestä lisääntyy tämmönen ennustettavuus eli ennuste… Datan hyödyntäminen, oli sitten kyse

[Harri]

vaikka spotti sähkön hinta… Ennusteesta tai sääennusteesta tai johonkin muuhun. Jos ajatellaan taloteknisessä mielessä, eli että miten se ennakolta kiinteistö reagoi näihin asioihin. Mutta sitte ko tietysti sitten tekoäly varmasti täs alkaa ja varmaan tälläkin hetkellä rouhii sitte taas asiakasvirtoja ja kaikkea muuta sitten. Eli että miten sitte yhdistetään se kiinteistön ja hotellioperaattorin järjestelmät ja muut siihen, että saadaan sitä ennustettavuutta paljon enemmän aikaseksi. Eli et kyl mä näkisin sen, että se on se just se data ja sen hyödyntäminen. Ja tietysti se pitää saada sinne mahdollisimman yhteen paikkaan, että pystytään näitä ennusteita tekemään. Eli että ei enää pysty excelillä siirtämään paikasta A paikkaan B ja ottaa toisesta järjestelmästä toisen exceli ja alkaa ihmettelee, vaan että jonnekin alustalle se data pitää saada ja sitä kautta ko opetetaan sitä

[Harri]

tekoälyä sitte sen datan mukaan, niin se alkaa tekemään sitte tiettyjä ennusteita sitte päivän tai…Viikon päähän.

[Joel]

Joo, eli tekoäly käytännössä

[Joel]

on enemmän sellaisessa roolissa, että se auttaa sen datan pureskelussa ja ehkä tuottaa sitten henkilöille, jotka ei ehkä tiedä ihan kaikkea näistä numeroista, niin muokkaa sen siten, että myös hotellin johtaja, jolla on paljon asioita työpöydällä, niin hän pystyy sitten tekoälyn avustuksella ymmärtämään ehkä paremmin sitten näitä muutostekijöitä ja reagoimaan niihin.

[Harri]

Kyllä.

[Joel]

Ehkä siinähän on se ne rajapinnat sanoit, niin ne on aika oleellisessa osassa, että

[Joel]

teköäly on tällä hetkellä ihan

[Joel]

hyvällä tasolla, mutta sanoisin, että se ei kummiskaan ole se, että se autonomisesti pystyisi hakemaan niitä asioita, että kyllä siellä ne rajapinnat edelleen määrittää pitkälti sen miten se data liikkuu.

[Harri]

Kyllä se on vähän, että ne data. Onko ne nyt sitten datapisteitä tai datavirtojen mitä käsitellään, niin sehän on se ratkaiseva tekijä, että ei se keksi se tekoäly sitä dataa mistään, vaan ne liitetään niin monta taustajärjestelmää kun sä pystyt kytkemään siihen mitä se rouhii, niin sitten pystytään

[Harri]

että mitä, että tulevaisuudessa että mitä sitten esimerkiksi jossain hotellissa.

[Harri]

Huomenna tai siis tän viikon perjantaina kello viistoista. Niin, miltä se näyttää? Tai perjantain? Tavallaan asiakasvirta perustuen siihen, että mikä kuukausi, mikä päivä, mikä vuodenaika, mitä tapahtumia on esimerkiksi Helsingissä tai jotain muuta vastaavaa, niin sitten sä saat jo semmoisen ennakkoimpulssin. Tietysti siinä aina tarvitaan se ihminen, joka sitten analysoi sen lopputuleman, mutta että sieltä tulee että tältä näyttää perustuen viimeiseen viiteen vuoteen, että.

[Joel]

Kyllä. Toi on itseasiassa hyvä, hyvä maininta

[Joel]

tää et se ihmisen tarve edelleen siinä datan tulkinnassa et niiden päätösten teossa. Mutta voiko olla semmonen skenaario, että se ihmisen rooli kummiskin muuttuu vielä kauemmaksi siitä päätöksenteosta? Mikä on sun ajatus tähän näin?

[Harri]

No se riippuu tietysti miten kriittinen kriittisestä asiasta on kyse. Että jos se on nyt vähän silleen, että näyttää taululla, että onko se vihreä, oranssi vai tai keltainen punainen joku asia, niin siinä ehkä se on, mutta sitten jos on nyt ihan joku kriittinen taloudellinen, talouteen vaikuttava asia tai joku muu vastaava, niin kyllä se on aika

[Harri]

uhkarohkeata, jos se tekoäly sitten tekee päätöksiä siellä.

[Joel]

Kyllä. Voidaanko, jos mietitään rakennustekniseltä puolelta et tekoälyä, niin voisin kuvitella. En tiedä, tää on ihan vaan omaa veikkausta, koska en ole aiheeseen niin

[Joel]

niin syvä ammattilainen siinä. Mutta siis tekoäly ja sitten tämmöiset

[Joel]

huoltotoimiin pureutuvat asiat esimerkiksi semmonen yleiskattava seuranta, missä tekoäly pystyy sitten jo ennakkoon, niin kuin mainitsit havaitsemaan sitte, että okei, tuolla

[Joel]

hotellissa A on käytännössä kerroksessa viisi, niin siellä on sen verran kuluneita jo nämä valaistus

[Joel]

teknologia niin että pystytäänkö me reagoimaan sitä kautta ennaltaehkäisevästi siihen, että käyttäjäkokemus ei mene pilalle, kun siellä on lamput mennyt rikki tai vesi tai hana alkaa vuotamaan, että pystyisikö tekoälyä hyödyntämään tämmöisessä kontekstissa?

[Harri]

No siis tottakai, jos se data on saatavissa esimerkiksi että mitkä lamput siellä on ja koska ne on laitettu. Ja sitten todennäköisyys siitä, että mikä se elinikä on. Tai ja jos saadaan dataa siitä, että miten paljon se valaistus on tai käyttötunteja ollut missäkin kerroksessa tai jotain muuta vastaavaa, niin kyllähän sitä kautta saadaan sinne jo ennakoitavuutta, että okei, että nyt alkaa lähestyä 10 000 tuntia tai jotain muuta vastaavaa tässä kerroksessa, niin

[Harri]

että kyllä, kyllä se on siis mahdollista, mutta se on juuri se, että mitä dataa on käytettävissä, että että miten yksilöidysti, että voihan esimerkiksi ilmanvaihtokoneisiin laittaa vaikka

[Harri]

kiihtyvyysanturi, joka sitten

[Harri]

kertoo siitä, että kun alkaa puhaltimet resonoimaan tietyllä

[Harri]

enemmän, niin tietää nyt että joku hihna tai joku laakeri on menossa niin voidaan ennakolta tehdä tämä huoltotoimenpide. Ei sitten vasta kun huomataan, että viikkoon ei oo ilma vaihtunut.

[Joel]

. Kyllä.

[Maija]

Joo ja siis kun meille käyttäjän näkökulmastahan esimerkiksi mä tiedän, että on tämmösiä suihkuja, missä näkyy

[Maija]

vaikka joku vihreä signaali niin kauan kun se suihku on riittävän lyhyt ja muuta ja sitten se muuttuu oranssiksi tai punaiseksi. Niin tietyllä lailla jos ajatellaan, että nämähän on meille käyttäjille uusia asioita, että oh wau, tämmönen teknologia voi olla täällä hotellissa, että se ohjaa sitä asiakkaan käyttäytymistä, että hei, pese se hius, pese ne hiukset vähän nopeampaa tyyppisesti. Niin sitten kun miettii tota mitä Joel sanoi, että se huoltoasia eli se lukee jo et paljonko sitä vettä käytetään. Sit kun se pääsisi lukemaan, että mitkä kaikki huoneet on käytössä ja jos se huomaa, että tuo huone ei ole käytössä, mutta siellä menee koko ajan vähän vettä, niin eiks se ole silloin selkeä hälytysmerkki, että hei, siellä varmaan hana vähän vuotaa? Mikä mikä, jos tämmöinen tieto menisi sinne huoltoon, että hei, tuo huone ei ole käytössä, mutta vedenkulutusta on. Niin, eikös tämä olisi

[Joel]

[puhuu päälle] Onko tähän ratkaisuja olemassa tällä hetkellä?

[Harri]

Joo siis kyllä kyllä. Esimerkiksi suomalainen Oras [nauraa] toimittaa myös tämmösiä

[Harri]

älykkäitä hanoja hotelleihin ja sairaaloihin ja muuta, jossa sitten on nää vuotovahdit jo sinänsä ja saa periaatteessa jokaisesta vesipisteestä energiankulutuksen ja virtausmäärät. Plus sitten vielä, että esimerkiksi hotellissa, jossa on pitkään esimerkiksi joku kerros kokonaan käyttämättä, niin siellä on automaattihuuhtelua, että että esimerkiksi legionellabakteerin takia, niin siellä sitten vesilinja huuhtoutuu, että sieltä päästetään aika ajoin vettä virtaamaan läpi ja kaikkea muuta, että.

[Joel]

Just näin.

[Joel]

Ennen ku hypätään seuraavaan, tota, teemaan, niin haluu vielä sun mielipiteen, ni miten pitkälle, vähän tota, raapastiin tätä aihetta tossa aikaisemmin, mutta miten pitkälle me voidaan viedä tää vierailun optimointi, eli miten paljon me puhuttiin tästä jo silloin meijän Vaasan reissulla, että miten paljon minä

[Joel]

haluaisin antaa tietoa, jotta sitten tavallaan nämä älykkäät ratkaisut voitais niin kuin [rykäisy] valjastaa käyttöön. Ja se, että Joel vierailee Vaasassa hotellissa, niin tämä hotelli tietää jo Joelin tämmöset nukkumistottumukset miten lämpösessä tai viileässä huoneessa, millainen äänimaailma, millainen valaistus sun muuta. Niin millainen sun mielipide siihen on, että missä menee se raja, että miten paljon vieraana haluan kautta uskallan antaa tietoa itsestäni, jotta saan parhaan mahdollisen majoituskokemuksen.

[Harri]

Niin no.

[Joel]

Helppo kysymys. [nauraa]

[Harri]

Niin no, toi haasteelliseksi tekee se uskallus [nauraa] niin tota. En voi vastata kaikkien puolesta, mutta tietysti onhan siinä tietysti nää tietyt kriteerit ainakin helppoa, että mitkä ei ole nyt niin personoivia, että sitten onko just värisävy, valaistus, lämpötilat ja niin pois päin, niin tämmöset yksinkertaiset asiat että sitten tietysti et mitä spesifisempään mennään, että sit kun mennään ihan henkilökohtaiselle tasolle, että mitä sitten haluaa-

[Joel]

.

[Harri]

-antaa, että en osaa yksilöidä sitä, mutta että kyllä mä nään eli ja sit kun me ollaan tässä just tän tulevaisuuden hotellihankkeen piirissä just päivittämässä tätä meidän älyasuntoa tuolla Metropoliassakin tämmöseksi hotellihuoneistoiksi, niin tavoitteenahan siinä on se, että, että voi kännykässä sitten

[Harri]

järjestelmällä luoda oman sen toive, toive tai mitä nyt sanois preferenssilistan sinne, että mitkä nää tietyt komponentit on kun sä tuut hotellihuoneeseen ja, ja sitten se aktivoitu. Kun sä tuut hotellihuoneeseen, niin siellä on se sun lämpötila ja siellä on se värisävy ja siellä on ne ehkä painikkeet, että mitkä on ilta– iltavalaistus ja mikä on aamuvalaistus ja muut tämmöset. Plus sitten oikeastaan ehkä sitten yhtä tärkeänä näkisin sen, että minkälaisia syötteitä sulle tulee sitten esimerkiksi sinne, että se ei ole vain semmoinen perusrullaus siinä

[Harri]

info-TV:ssä siellä hotellissa, että, että tässä nyt on ravintolapalveluita tässä hotellissa, mutta että mitä, että jos olet määritellyt että olet kiinnostunut näistä ja näistä asioista tässä yleensä ottaen tai tässä kaupungissa, niin sitten sinulle tulee syötteitä, että okei, että tämmöinen ooppera on huomenna ja lippuja vielä saatavissa tai mitä tahansa sitten-

[Joel]

Joo.

[Harri]

Että tota, mutta en osaa nyt suoraan sanoa, että mikä on sitten se

[Harri]

mitä uskaltaa antaa, että se on jokaisen vähän henkilökohtainen asia että-

[Joel]

Kyllä, kyllä.

[Harri]

Ja mutta sitten tietysti, että jos siinä on täppä, että hotellivierailun ajaksi ja sitten sen jälkeen, jos hotelli tavallaan on velvollinen tuhoamaan ne, että ne säilyy korkeintaan sun sitten siellä kännykässä ja kyllähän me nyt aika paljon laitetaan tonne sitten ihan mihin tahansa järjestelmiin jo tällä hetkellä.

[Joel]

Sepä se. Joo, sitä harvoin miettii, että mitä kaikkea sinne näihin kännyköihin ja palveluihin sitten tuuttaa sitä tietoa itsestään ja sitten me kummiskin mietitään, että voinko paljastaa, että haluan nukkua viileässä.

[Harri]

Niin niin näin.

[Joel]

Että se on vähän silleen ristiriita.

[Harri]

On on.

[Joel]

Mutta näin.

[Maija]

Hei sitten, koska puhutaan hotelleista, niin kestävyysaiheet puhututtavat tietysti ja kaikki tämä kulutus, kulutusasia ja muu. Ja sitten vähän mennään myös tuommoiseen designiin ja käyttäjäkokemukseen. Mut nyt kun puhutaan rakennuksesta ja rakentamisesta ja siinä kontekstissa kestävyydestä, niin mistä kaikista osa-alueista se kestävä rakentaminen koostuu?

[Harri]

Tietysti nyt, että lähdetäänkö olemassa olevasta rakennuksesta vai sitten ihan, että rakennetaan hotelli. Että tietysti tää nyt vähän

[Harri]

painottuu, että miten paljon pystytään vaikuttamaan siihen. Mutta tietysti nyt yleensä ottaen niinkun ne rakennusmateriaalit ja muut ja sitten kun puhuttiin tästä, että voi olla että hotellioperaattori muuttuu tai sitten se rakennus muuttuu jossain vaiheessa sitten, et se ei olekaan enää hotelli että se muunneltavuus on tietysti se yksi ja tietysti just että konsepti voi muuttua, että jollain on sit enemmän koppeja ja jotkut haluu sitten että on enemmän avotilaa tai jotain muuta vastaavaa, että se olisi mahdollisimman muunneltava. Mutta tietysti nykypäivänä ne rakennusmateriaalit ja miten hyvin ne on kierrätettäviä ja muuta niin vaikuttaa siihen. Mutta mutta sitten tullaan tietysti tähän energiatehokkuuteen eli että

[Harri]

et se nyt on jo peruslähtökohtaisesti vähäkuluttava rakennus eli että järjestelmät ja

[Harri]

seinät on ja ikkunat ja muut on sit energiatehokkaita. Mutta että mutta sitten se loppusilaus eli että

[Harri]

jos se

[Harri]

miten nyt sanois se kiinteistönohjaus on retuperällä, niin sitten voidaan pilata hyväkin suunnittelu sitten sillä, että järjestelmät ei toimi tai jäähdytetään ja lämmitetään samanaikaisesti tai jotain muuta vastaavaa että, että se on sitten tärkeä just se, että mietitään just se, että miten sitä ohjataan ja miten se sitten nivoutuu siihen prosesseihin, että ei turhaan pidetä lämpimänä ja-

[Maija]

Viileinä tiloja ja kaikkea muuta. Että ja toi muunneltavuus ja monikäyttöisyyshän on semmonen kun mietitään tästä vaikka sadan vuoden päähän, niin sehän itse asiassa on tosi tärkeä asia, että tämän tyyppisiä juttuja siellä

[Maija]

pohditaan jo vaikka rakentamisvaiheessa, että entä jos? Mitä jos? Koska me kuitenkin haluttaisiin, että näillä rakennuksilla, koska ne rakennusmateriaalitkin ja niiden hiilijalanjälki tai tai miten se lasketaankaan, niin että niitä voisi. Ja sitten tämä uusiokäyttö, niin nämä on kaikki ihan tätä päivää ja mahtavaa, että niitä siellä.

[Harri]

Niin ja luulisin, että kiinteistön omistajaa nyt kiinnostaa sitten just se, että se on sitten helposti taas vuokrattavissa jollekin toiselle käyttäjälle tai jotain muuta vastaavaa. Se tila, että riippuu tietysti kiinteistön omistajasta, että onko vaan kiinnostunut pitämään viisi vuotta ja sitten taas

[Harri]

myyntiin. Mutta näitä sitten.

[Maija]

No hei, sitten design ja käyttäjäkokemus yhdessä. Tietyllä lailla muotoilu. Design voi olla monta eri asiaa ja ja sitten se asiakkaan käyttäjäkokemus. Niin, miten sun mielestä nää nivoutuu yhteen, että että voiko? Tai näkyy hotelleissa, että lähteekö se

[Maija]

vaikka jonkun hotellioperaattorin, että hei me halutaan kaikki pitää olla Alvar Aalto maista asiaa. Niin näkyykö tämmöinen hotelleissa ja vaikuttaako se itse asiassa jos puhutaan rakentamisesta, niin sen käyttäjäkokemukseen se design tyyppinen asia.

[Harri]

No tottakai. En ole miten nyt sanois designin asiantuntija sinänsä, mutta

[Harri]

tottakai se niinkuin

[Harri]

miten nyt sanois ensivaikutelma. Kun saavut hotelliin, niin totta kai vaikuttaa, että minkälaiset ne aulatilat tai onko niitä. Se riippuu tietysti, että mitä haet, että onko se vaan että se huone jossain luolassa ja mahdollisimman pimeä, äänetön ja hajuton ja mauton. Että mä haluan vaan nukkua nyt 8 tuntia ilman mitään katkoja vai sitten että minkälaista elämyksellisyyttä hakee, että sehän tulee sitä kautta. Mutta tottakai sen design kaikki materiaalit, värit ja muut niin tottakai ne vaikuttaa hyvin paljon siihen kokemukseen. Mutta sitten tavallaan jos puhutaan niistä älyrakennuksista, niin se, että miten se

[Harri]

tulee

[Harri]

sitten se äly mukaan siinä, että miten vaikuttaa sitten kerta ei välttämättä sun ei tarvitse aina vaihtaa seinän väriä. Sä voit sitten valaistuksella tai jollain muulla tehdä sen sitten tunnelmaan. Tai sitten, että onko sulla sitten esimerkiksi erilaisia kuin jossain hotelleissa on, että sä painat, että haluat tämmöisen

[Harri]

tota.

[Harri]

Rauhoittumisjutun, niin sitten sulla alkaa tulla TV:stä semmoista rauhoittavaa, vähän niin kuin jooga joogamusiikkia taustalle ja valaistus muuttuu tietynlaiseksi. Ja kaikkea muuta, että että mun mielestä se teknologiakin mahdollistaa hyvin paljon siinä, että se ei tarvitse olla aina ne Aalto kalusteet tai jotkut muut. Ne on tietysti siinä. Riippuu siitä, että mikä on se miten sanotaan hotellin centre.

[Maija]

Niin niin kuin aiemminkin puhuit konsepteista, että ne konseptit totta kai vaikuttaa siihen, niin tietyllä lailla tämä design vaikuttaa siihen myös. Hei sitten

[Maija]

me ollaan Joelin kanssa täällä ideoitu ja tässä hankkeessakin ideoitu näitä, että millä tavalla se hotellin asiakas eli se käyttäjä pystyisi vaikuttamaan tähän ekologisuuteen ja tähän hänen omaan käyttäjä käyttäjähiilijalanjälkeen. Että mitä ollaan muistaakseni siellä Metropolian labissäkin heitetty, että voinko mä polkea täällä kuntopyörää, mikä tuottaa sähköä tai tai muuta. Niin mitä sä luulet, voimmeko me vastuuttaa näitä käyttäjiä enemmän tämmöisistä asioista?

[Harri]

No siis ilman muuta, kun puhuttiin esimerkiksi tästä vedenkulutuksesta ja minkä seuranta on mahdollista niin helposti, niin voishan siinä nyt tulla sitten, että jos pysyy jonkun tietyn vesimäärän per vuorokausi alle, niin saa jonkun kahvilipun tai jonkun creditin. Sitten riippuen sitten mikä se hotellin

[Harri]

palkitsemismenetelmät on, jos sellaisia on. Ja tota– että niin kun. Ja sama on sitten se, että no nykyisinhän nyt on aika paljon, että sähköt tai valaistus lähtee pois kun lähtee hotellihuoneesta pois ja automaattisesti. Mutta sitten just se, että miten paljon kuluttaa mitäkin asioita, että haluatko sä sitä hotellisiivousta sitten joka joka päivä? Että se, että saa siitäkin sitten mun mielestä ainakin jossain oli palkinto. Palkinto siitä, että jos ei ota niin sitten sai just jonkun kahvilipun tai

[Harri]

muuta vastaavaa, että tämmöinen tarpeeton tarpeeton höösäys oli sitten kuinka monta tähteä tahansa. Jos et sä halua sitä niin, niin miksi sulle tuputetaan se että. Mutta mun mielestäni ainakin tämmöiset ihan käyttötottumuksiin vaikuttavat, että sulle informoidaan tai saat jotain

[Harri]

tietoa siitä, että miten sulla meni että

[Harri]

ottaa. Tai sitten että voihan sitten tietysti toista kautta olla sitten se, että toki että tähän

[Harri]

hintaan sisältyy sata litraa lämmintä vettä tai jotain muuta vastaavaa ja sitten sen jälkeen alkaa tulemaan lisämaksua, jossa sitten lorottelet siellä sitten joka hetki ammeessa ja muuta. Niin.

[Maija]

Mutta ihanaa Ari, että sä annoit meille tuommoisen täysin konkreettisen keinon, että esimerkiksi tuo vedenkulutus ja se tietoisuus siitä. Ja jos se

[Maija]

joku hana jo näyttää, että montako litraa mä oon käyttänyt ja kuinka vähällä pärjään tyyppisesti.

[Harri]

Niin tai voihan se olla joku ranking sitten, että tämän viikon parhaat.Maijataan kilpailee muita hotelliasukkaita vastaan.

[Joel]

Tässä itseasiassa semmonen konkreettinen ehdotus hotelleille, tuo tämmösiä pelillistämisen elementtejä eli just, että mitkä vieraat on sitten ekologisimpia, jolloin siellä on sitte tämmönen ranking taulu aulassa. Ja sitte tietenkin kilpailuhenkiset vieraat voi miettiä, että no hei, itse asiassa jos mä oon vähemmän aikaa siellä suihkussa tai ehkä kierrätän oikealla tavalla, niin saa siitä sitten pisteitä. Että täähän on ihan tämmönen mahdollisuus tälle alalle, mutta ei pelkästään hotellialalle, mutta miksei myös muille.

[Harri]

Niin ja jos siellä on muutama mittari, sitte tietysti jos et sä nyt käy ollenkaan suihkussa, niin tota [nauraa] se on vähän huono sitte kaikille. Mutta toi toi. Mut et jos siinä on sit tietyt mittarit ja sit tulee kaikkee kimmellustaa ja glitteriä niskaan kun sä tuut sinne ala-aulaan, et sä oot niin ku viikon paras.

[Joel]

No siinä.

[Harri]

Ekoktehokkain asiakas. Niin ja mieti jos tää ois vaikka joku konferenssi. Siis missä me ollaan, joku nykyajan rakentamisen konferenssi ja meitä ois siellä viissataa aiheesta kiinnostunutta, niin kyllähän se mun kilpailuvietti ainakin [nauraa] mä olisin heti sillee et hetkinen, hetkinen, rupeisin kyseleen teiltä et no paljon teidän vedenkulutus on tänään tähän mennessä? Ahaa. Okei, mennään seuraavaan teemaan sitten vielä.

[Joel]

Jes! Tota raapaistaan tämmöstä aihetta, joka oli ainakin al-alkupuheiden perusteella ni hyvin läh-lähellä sydäntä, nii et suomalaisen rakentamisen kyvykkyys kansainvälisesti ja, ja tota missä Suomi on jo edellä? Miten me erotutaan rakentamisessa kansainvälisiä markkinoita silmällä pitäen?

[Joel]

Oma mielipide ei tarvii enimmäimmin.

[Harri]

No tietysti on se rakentamisen laatu Suomessa tosi hyvällä tasolla. Ja tietysti se, et kun meille tulee vielä sitten ne

[Harri]

tän ilmaston takia myös niin ku hyvin, että nää eristävyys ja energiatehokkuus tulee hyvin keskeisesti, ettei voi vaan rakentaa ohkasta seinää ja toivoa, että yöllä ei tulis hirveen kylmä. Mutta tota– mutta sitte samaan ton älykkyyden osalta tai sitten ihan tän suunnittelun osalta, että Suomessa nyt on heti hyvin ennakolta käytetty noita näitä näitä. Esimerkiks tietomalleja suunnittelussa ja kaikkea muuta. Että se digitaalisuus on ollu jo hyvin läsnä täällä Suomessa, jo suunnittelupöydältä lähtien, että on helpompi sitte tehdä niitä toteutuksia. Mutta sitte tietysti tää älykkyys, että esimerkiks

[Harri]

monet kiinteistöt, niin kyllähän se kiinteistöautomaatio on jo niin hyvällä tasolla ja kaikki anturointi ja ohjaus, että, että välttämättä se ei muualla maailmassa. No tietysti on Indonesia tai Yhdysvaltoja, että siellä nyt varmasti löytyy sitte hyvin kyvykkäitä kiinteistöjä sielläkin, mutta siis yleisellä tasolla, että mitä ajattelee Suomessa, ni.

[Joel]

Oisko nää sit semmosia kilpailuvaltteja malsia vientituotteita, millä Suomi pystyisi sitte edistämään tätä alan kehitystä? Ei pelkästään kotimaisesti, mut myös sitten globaaleilla markkinoilla?

[Harri]

Joo siis ilman muuta, että se meiän kyvykkyys siinä yhdistää sitä

[Harri]

kiinteistöä, kiinteistöautomaatiota ja tietoa ja dataa ja muuta. Ni kyl mä näkisin, et siinä on sitte. Mutta tietysti sekin on semmonen vähän ekosysteemiasia, että yks yritys ei välttämättä pysty ratkasemaan koko, koko vyyhtiä, vaan että siinä ja sitten ku suomalaiset on vähän valitettavasti pieniä, pieniä tuolla globaalissa maailmassa, niin et mennään sitten semmoisena yht-yhteisenä.

[Joel]

Joo. Nii ehkä se ehkä, ehkä se vaatiikin sitä ajatusmaailman muuttamista, ettei niinkään kilpailla paikallisesti kaupunkien välillä tai alueiden välillä, vaan ehkä enempi sitten Suomi versus Pohjoismaat tai miksi ehkä Pohjoismaat versus sitten muut. Että se vaatii kyllä ehkä niin ku sä sanoit, ni me ollaan pieniä tekijöitä, mutta se osaamisen määrä suhteessa luku tota asukaslukumäärä on kummiskin aika iso. Me pärjätään. Me ollaan teknologiakansaa, me ollaan insinöörikansaa. Meil on perinteet siällä ja pimeät talvet, jotka pakottaa meidät koneen ääreen sit suunnittelemaan asioita. Niin, niin tota siinä. Mutta mitä mielt sä oot sitten taas kun

[Joel]

puhutaan sääntelystä ja puhutaan paljon suojelusta ja ja. Pitäiskö olla enemmän kokeilua tai enemmän sääntelyä? Kumpi on sun ajatusmaailma tässä?

[Harri]

No sanotaan, että molempia tarvitaan. Eli että kerta sitte on [rykäisee] monesti tapana sitte, et mennään sieltä mistä aita on matalin. Ja sitte taas toista kautta sitte. Mut ilman muuta nopeita kokeiluja tarvitaan. Mutta sitte tietysti se, että

[Harri]

Suomessa tää on mun mielestä pilottien luvattu maa. Mutta että se, että siitä, siitä päästais sitte ihan vielä vientituotteeksi ja muuta, niin siinä aina vähän… Jotenki nää rahotusinstrumentitkin katkee just siinä kohtaa, ku sun pitäs ottaa tuulta siipien alle ja lähtee viemään sitä ideaa eteenpäin ja tehdä siitä liiketoimintaa ni.

[Joel]

Kyllä. Tota, täs Finnish Hotel of Tomorrow 2.0 hankkeessa, missä ollaan edelleen mukana ja vielä vuoden päivät tossa ens– ens vuoden puolella sitte, ni siellähän tehään paljon kokeiluja ja pilotointeja. Ni onks sulla jääny joku tietty pilotointi tai kokeilu mieleen tässä, tähän mennessä, kun edetään hankkeessa?

[Harri]

Nytten. No oikeastaan enemmän ehkä vierailumielessä, että mis ollaan käyty, että siellä ku käytiin Vaasassa täällä Royal -hotellissa, niin mun mielest siin on hyvä

[Joel]

Just näin. No siinä

[Joel]

on

[Joel]

ainaki kaks hyvää nostoo, nostoa meidän kuulijoille ja, ja toivottavasti siitä otetaan kiinni. Finnish Hotel of Tomorrow 2.0 hanke tuo alussa mainittiin, niin… Majoitus ja matkailualaa ja myös rakennusalaa hyvin yhteen. Ja, ja tota me ollaan tehty tiivistä yhteistyötä, niin, niin tota myös tulevaisuuden hankkeita silmällä pitäen ja varmasti tullaan tekemään Metropolian kanssa paljon, paljonkin erilaisia hankkeita. Niin, mikä sun mielestä on se konkreettisin hyöty tästä Haaga-Helia Metropolia yhteistyöstä? Ei pelkästään tämä podcast tietenkään, mutta siis.

[Maija]

No vähän mitä sä pohjustit siin alussa, eli että et me voidaan tuoda sitte just sitä rakentamispuolen osaamista ja tätä teknologista puolta ja teiltä tulee sitten se hotelli, hotelliprosessi ja se hospitality ja tää puoli sitten mitä te osaatte sitte paremmin. Ja täähän nyt ollu semmosta oppimista puolin ja toisin koko matkan ja

[Maija]

että, että molemmat varmasti oppinu paljon tässä jo matkan varrella ja toivottavasti vielä lisää tässä tulevan vuoden aikana tai jatkossakin.

[Joel]

Just näin. Kiitos!

[Maija]

Hei! Meillä on tota tässä meiän podcastissa tämmönen vakiokysymys ja nyt on aika esittää se sulle. Harri, mikä sinun mielestäsi on ihmisen ja koneen välinen suhde prosentteina asiakkaan palvelemisessa huomisen hotellissa?

[Joel]

No kun se on nyt irrotettu tosta kontekstista silleen. No mutta. Kyl mä näkisin, että jos mietitään mitä siellä taustalla tapahtuu, niin kyl se on seiskytviis kakskytviis.

[Maija]

Kone seitkytviis, ihminen kakskytviis. Hei mahtavaa! Kiitos ihan superpaljon, että tulit tänne meiän kans keskustelemaan tästä! Tää rakentaminen on mielenkiintoinen asia ja ihanaa kun saadaan kuulla sen alan asiantuntijaa eikä vaan arvailla täällä.

[Joel]

Joo kiitos tälleen! Tosi mukava, että pääsi keskustelemaan teidän kanssa. Kiitos Harri! Kiitos jälleen kerran Maija. Kiitos itselleni myös hyvistä kysymyksistä. Kiitos kuulijoille! Muistakaa tilata podcast, seurata meitä somessa, käykää kommentoimassa. Ainakin Spotifyssa voi kommentoida. YouTubessa pystyy ehkä myös kommentoimaan. Tällä kertaa ei tullu valitettavasti videota, mutta jatkossa taas yritetään ne hoitaa niin tota uusia jaksoja tulossa taas ensi vuoden puolella, että pysykää kuulolla.

[Maija]

Kiittavuus.

[Maija]

Kuuntelet tai katsot podcastia Huomisen hotellissa Ihminen vai kone? Tämä podcast pohtii ja luo keskustelua siitä, missä suhteessa meitä palvelee ihminen ja kone tulevaisuuden hotellissa. Miten teknologiset ratkaisut voivat mullistaa hospitalityalaa ja kuinka pitkälle ne kykenevät asiakaspalvelussa? Onko henkilökohtainen palvelu ihmiseltä ihmiselle tulevaisuudessa luksusta? Pyrimme löytämään käytännönläheisiä ideoita, inspiroivia esimerkkejä sekä strategista näkemystä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

[Joel]

Podcastin taustavoimana on hanke Finnish Hotel of Tomorrow 2.0. Hankkeessa toimivat Haaga-Helia ja Metropolia. Uusilla ja testatuilla palvelukonsepteilla sekä kiinteistöteknologisilla ratkaisuilla tuetaan majoitus ja rakennusalan liiketoimintaa. Hankkeen rahoittaa Uudenmaan liitto ja Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. Ja moikka! Mun nimi on Joel Pakalen. Opetan Haaga-Heliassa lehtorina palveluliiketoimintaa ja olen työskennellyt sekä hotelleissa että teknologia alustojen parissa. Minua kiinnostaa eniten se, miten teknologia voi itse asiassa auttaa ihmisiä kohtaamaan aidosti. Uskon, että teknologia ei vie inhimillisyyttä pois. Se vapauttaa sen, antaa meille enemmän aikaa keskittyä siihen, mikä vieraanvaraisuudessa todella merkitsee.

[Maija]

Ja moi! Mä oon Niemelän Maija, ravintolaliiketoiminnan lehtori Haaga-Heliasta. Mulle on kertynyt työkokemusta parikymmentä vuotta ravintoloista ja tapahtumista. Minulle henkilökohtainen palvelukokemus on arjen luksusta ja mä nautin tosi paljon onnistuneista kohtaamisista ihmisten kanssa, sekä itse asiakaspalvelijan roolissa että palveltavana.