[Maija]

Nauhuri päälle ja aletaan hommiin. [musiikki loppuu] Kuuntelet podcastia huomisen hotellissa Ihminen vai kone? Moikka vaan moi ja tervetuloa! Antti Merilehto, tietokirjailija, tekoälyasiantuntija ja puhuja on semmoiset kolme viimeisintä tärppiä mitä susta katoin. Vuonna 2018 Tekoälymatkaopas johtajille -kirja julkaistiin, samana vuonna voitit Evento Awardsissa vuoden puhujapalkinnon. Muistan tämän äärimmäisen hyvin. Sä olet työskennellyt muun muassa Googlella. Sä olet opiskellut Helsingin kauppakorkeassa. Eikä siinä vielä kaikki lähellekään. Pääset ihan kohta kertomaan oman version. Sä olet ollut hyvin paljon liitoksissa tähän meidän kaikkien rakastamaan hospitality alaan. Ja tämä on se syy, miksi sä olet tänään täällä meidän kanssa pohtimassa näitä asioita. Ja pakko mainita 2007 Citylehden äänestyksessä Antti Merilehto valittiin kaupungin parhaaksi järjestyksenvalvojaksi.

[Antti]

Toi on edelleen yksi sellaisia mainintoja, mistä mä oon otettu, koska eteisvahtimestarin ihmisläheinen työ on tosi vaikeata. Siinä on monenlaisia asiakkaita palveltavana ja siinä joutuu mukautumaan. Se, että Citylehden lukijat äänesti mut, niin mä olen siitä edelleen tosi iloinen.

[Maija]

Mahtavaa! Antti, mitä muita nostoja sä haluaisit tuoda meidän kuulijoiden tietoon sun taustasta ja sun tästä hetkestä?

[Antti]

Mä menen sieltä taustasta Hospitality puolella, mitkä mun kosketuspinnat on. Mä oon ollut mukana. Mulla on ollut lounasravintola 2000-luvun alussa. Silloin kun asioiden pitää tapahtua, että se ei ole fiilispohjaista, että nouseeko lounas. Mä olen toiminut myös Fredmanilla, silloin heidän Chefstein älykeittiö, jossa ideana oli tuoda älyä sensoreita niin, että aika voidaan käyttää siihen, mikä kasvattaa arvoa fiksumpaan toimintaan. Mä olen saanut kaikki Suomen majoitus ja ravintola alan yhdistyksen ry:n jäsenyhdistykset ympäri Suomea kouluttaa tekoälyyn, tekoälyn perusteisiin. Hotelli-ravintola konfapuolen ihmisiä.

Nämä on oikeastaan se tausta ja tällä hetkellä meillä on ELEV niminen yritys. Me ollaan oltu yli kolmensadan organisaation muutosmatkalla mukana kanssakulkijoina ja se tiivistyy siihen, että millä tavalla ihmiset haluavat käyttää tekoälytyökaluja työssään. Tämä ei ole teknologinen asia. Tämä ei ole, että katsokaa video, että tuosta Copilotista paina F7:aa niin kauan kuin väli kun puhun johtajien kanssa, että mites teillä, joo meillä on tekoälytyökalut käytössä. Okei, mitä se tarkoittaa? Tosi monille se on vielä tarkoittanut, että intranetin oikeassa yläkulmassa on värikäs Copilot symboli, jota ihmiset ei uskalla painaa, kun ei sinne saa jakaa mitään.

Eli vanhaa tietoa. Tekoälystä on puhuttu niin paljon. Me puhutaan tänään lisää, mutta siellä on niin paljon vanhaa tietoa, uhkia, epätosia. Plus että kun kukaan meistä ei tiedä miten se menee, että meillä ELEVillä me aina avataan sitä ihmisten kautta. Kaikki äänet, kriittiset äänet mahtuu, jutellaan mitä miksi ja sen jälkeen löydetään miten se vaikuttaa omaan työhön.

Koska ehkä semmoinen, minkä minä haluan meidän kaikille kuulijoille jakaa on, että meillä, jotka olemme työssä tai meidän asiakkailla, ketä me palvelemme, ei ole tulevaisuutta tarjolla, missä tekoäly ei olisi mukana. Joten sieltä asiakkaan maailmasta käsin. Millä tavalla ne asiakkaan tarpeet, mitä te tällä hetkellä tyydytätte? Miten ne tarpeet muuttuu ja ketkä, mitkä organisaatiot niitä tarpeita tulee tyydyttämään? Millä tavalla? Eli sieltä asiakkaasta käsin.

Tämän parissa kukaan ei tiedä. Mä koen itse, että mä oon tutkimusmatkailija ja sen mä haluan sanoa, että mä tässä vaiheessa elän oman työurani mielenkiintoisinta aikaa. Innostavinta aikaa ja ihanaa olla täällä!

[Maija]

Ihanaa, että olet täällä!

[Joel]

Aivan huikea startti! Tosiaan, kiitos omasta puolestani myös, että pääsit tänne. Tekoäly on se kuuma peruna, ehkä vähän jäähtynyt jo osin, mutta kuumenee aina sieltä sun täältä.

[Antti]

Se on kuumaa laavaa.

[Joel]

Ja oikeastaan kun sinulla on sitä ymmärrystä ja olet tutkimusmatkalla jo siellä jossain ihmettelemässä näitä, niin mitkä ovat nyt ne suurimmat murrokset tai muutokset tekoälyssä? Puhutaan agenteista ja puhutaan siitä ja tästä. Sun näkemys tähän, mikä on se hot topic?

[Antti]

Tämä on aina hyvä, kun on tämmöinen kolmen tunnin podcast, että voi käyttää yhteen kysymykseen kolme tuntia.

Kun me mennään syksyyn 2025, se riippuu tosi paljon organisaatiosta, että meillä on ollut niin sanottua luonnollista kitkaa. Tietoturva. Miten nämä toimii? Eli niin sanottu peruskäyttö. Säästät aikaa, tehostat. Tämä on osa sitä, joka on tärkeä sieltä läpi organisaationa. Puhun isommasta organisaatiosta.

Toisena, joka on nyt tänä syksynä, on se, että meillä on tullut nämä niin sanotut päättelymallit eli kehittyneet kielimallit. Kielimalli, laaja tekoälyn, jonka on koulutettu avoimen internetin avulla, kuten ChatGPT. Mutta vuosi sitten syksyllä ollut ChatGPT:n paras malli oli yksi kielimalli, joka verkosta haki ja antoi parhaan vastauksen. Tänä vuonna 2025 keväällä tulleet mallit. Kun niille kysyy kysymyksen, ne tekeekin viisi hakua eri kielimalleilla, ne tekee viisi verkkohakua, palaa pohtimaan oliko tämä hyvä vastaus. Tekee uudet viisi verkkohakua, uusi viisi kielimallia ja palauttaa minuutin päästä sen tasoisena vastauksen, mikä vaikkapa ammattikorkeakoulusta juuri valmistunut tradenomi, joka on ensimmäisessä työpaikassaan, jos hänelle annetaan tämä sama tehtävä ja kaksi päivää aikaa ja palauttaa samantasoisena vastauksen viitteineen, niin kuka tahansa esihenkilö on silleen jumankauti, nyt on! Mutta tässä se kestää minuutin.

Joten peruskäyttö, asiantuntija-esihenkilötyön kehittynyt käyttö. Nämä ovat totta. Ja sitten me ei ehkä mennä sinne, mutta mä haluan sanoa sen ääneen.

Mä olen joutunut kääntämään takkini näiden kehittyneiden agenttien kanssa ja nyt te saatte paljon vihapostia ohjelmistokehittäjiltä tämän jälkeen. [naurua] Mutta kun mä esimerkiksi sijoitan varhaisen vaiheen teknologiayhtiöihin, niin mikä on muuttunut viimeisen vuoden aikana? Mulla ei ole hetkeäkään aikaa. Jos startup tulee niin, että meillä ei ole vielä tästä näyttää tuotetta, koska minä joka en ole ohjelmistokehittäjä, niin minä lomalla kehitin tein valmiin lääkärihakukoneen.

Mä olen kypsä siihen, että jos mä haluan etsiä olkapääspesialistin. Olen vanha ihminen ja en onneksi pelaa padelia, mutta silti olkapäät paukkuu. Tämä on ihan kuin menisin reilaamaan Kööpenhaminaan ysi ysi. Hei, onko teillä huoneita? Ei ole. Kun mä etsin Aava, Mehiläinen, Terveystalo, Olkapääspesialisti. Kun mulla on ihan sama onko se Lohja ja Porvoon välillä, kun mä tarviin nyt olkapääspesialistin. Mä en ole menossa vastaanotolle. Niin mistään mä en saa näitä kaikkia aikoja. Mä tein tästä tuotteen, jossa on valmiina tietokannat, frontti, kaikki siinä on, eihän ne ole ne oikeat tiedot. Mutta me voitaisiin kytkeä, jos Mehiläinen ja Terveystalo suostuu jakamaan tiedot, niin me voitaisiin tehdä tämä. Kolmessa tunnissa mä rakensin tämän.

Tämän mä kysyin tarjouksen mun kaverilta ja sanoi, että heillä on aika hyvin kaistaa ja toisinaan että se on kuusi tonnia menee pari viikkoa, että he tekee vähän siinä sivussa. Kolme tuntia. Tätä mä tarkoitan, että rakas kuuntelija. Tekoäly ei tule korvaamaan meidän töitä, ei tule tekemään sinne, siellä ei ole kaikkea tietoa mitä me tarvitaan päätöksiin. Ja samalla, niille jotka suostuu epämukavuuteen kun ei vielä tiedä. Esimerkiksi mä tein tän ohjelmiston niin, että mä koko ajan kysyin tekoälyltä, mitä mä teen seuraavaksi? Mitä mun pitää tehdä? Entäs tämä? Miksi tämä sanoo noin?

Jokainen meistä joilla on tietokone, verkkoyhteys, niin me pystytään tekemään asioita, jotka ei ole ollut mahdollisia. Ja tämä ei ole kovin monen arkea, koska meidän arki on tukossa ja boksattu. Siihen kuuluu nämä ykkösvaihetyökalut, kakkosvaiheagentit, mutta tämäkin on totta. Tämä mä haluan tuoda, että tämä ei ole scifiä, vaan tämä on tänään.

[Maija]

Ja tämä on yksi pointti mitä me tietysti Haaga-Heliassa mietimme koko ajan opetuksen kannalta. Mutta mennään siihen opetukseen myöhemmin.

[Antti]

Joo ja mä sanon tuohon taas, me ollaan Lapin ammattikorkeakoulun kanssa tehty, meillä on pitkäaikainen yhteistyö, missä nimenomaan tutkitaan sitä, että millä tavalla tämä näkyy ammattikorkeakoulun opetuksessa. Se on tuttua.

[Maija]

[nauraa]

[Joel]

Olisi kyllä mielenkiintoista myös tuohon aiheeseen jossain vaiheessa koskettaa, että miten, millaista yhteistyötä ja miten Lapin ammattikorkeakoulu on sitten lähtenyt tätä työstämään, mutta jätetään se toiselle kertaa. Ja tosiaan kun meidän opiskelijat ja juuri mitä minä ja Maija ketä opetamme eli restonomipuolen opiskelijoita, tulevaisuuden ammattilaisia hospitality alalle, niin heitä varmasti kiinnostaa juurikin se, että mihin kaikkeen tekoäly, mitä kaikkea se mahdollistaa ja mitä asioita se voi viedä niin sanotusti tausta automaatioon. Mitkä asiat on edelleen sitten relevantteja siinä kun kohdataan ihminen. Kohdataanko ihmistä? Onko se kone vai ihminen sitten siinä joka kohtaa? Mutta miten sinä Antti näet tekoälyn roolin hotellialalla? Juurikin koska suurin osa kuulijoista toivon mukaan on myös hospitality alan ammattilaisia kautta opiskelijoita, niin heitä varmasti kiinnostaa, että miten sinä näet sitten tämän tekoälyn. Millaisia funktioita sinne voisi löytyä?

[Antti]

Mä tuun esimerkin kautta. Voin emme olla yhtä mieltä, että emme elä täydellisessä maailmassa, semmoisessa kuin piirretään organisaatiota. Tupakkia. Joo ja sitten meillä on tässä hotellinjohtaja. Hänellä on assistentti ja tämä ei ole ihan totta.

MRN-koulutus Lapissa ollaan Rovaniemellä. Siinä istuu U-muotoinen pöytä. Toisena istuu yhden ison hotellin johtaja. Suulas kaveri, mukava ja näin ja noin. Ja sitten mennään harjoituksiin ja ollaan vähän harjoiteltu miten promptataan ja tästä jo tovi. Sitten yhtäkkiä tämä kaveri menee valkoiseksi. Mä sanoin, että onko kaikki hyvin? No on tai ei ole. Meille tulee nyt alkavalle kaudelle seitsemän eri kieltä puhuvaa kausityöntekijää ja heille viime kaudella he kokeilivat, että on yhteiskäyttöauto näillä ihmisillä, niin eilen kun hän totesi, että se pitää tehdä, niin hän kolme tuntia kirjoittelee yhteiskäyttöauton käyttöohjeet, missä tankataan ja miten tehdään ja missä on nämä. Ja englanniksi. Et kun ei sitä kukaan muukaan tee.

Ja nyt hän antoi tälle rakkineelle sen saman ohjeen, mitä Verkkala teki kahdessa minuutissa paremmat. [naurua] Eli ei se tiedä että mikä bensa, se ei tiedä koodia, mutta se ottaa huomioon eri asioita, koska eihän hän, se ei ole hänen rutiini. Hän joutuu sulkea kaikki muut pois puhelin pois. PAM PAM PAM tekee, kone teki nää.

Plus sitten kun mä sanon, että tänä päivänä me ei tarvita promptikirjastoja, vaan me sanotaan, että olen hotellinjohtaja tässä hotellissa. Kausityöntekijät, kausiauto. Haluan tällaisen ohjeistuksen. Kirjoita tästä hyvä prompt. Make my prompt better. Tämä on se mitä mä haluan. Kirjoita tästä hyvä prompt, niin se tekoäly kirjoittaa sen ohjeen tekoälylle. Sitten mä kopioin sen. Avaan uuden keskustelun, jolloin siellä on otettu nämä eri huomioon. Sieltä tulee se valmis, jonka jälkeen- Jos oletetaan nyt vaikka, että nämä puhutut kielet on ukraina, puola, ehkä takalogi, filippiinilä… Nämä. Sen jälkeen mä sanon, että meille tulee näitä eri kielialuetta olevia ihmisiä. Käännä se suoraan valmiiksi.

Mutta tässä tulee nyt sitten se… Järjen ääni tulee. Mutta entä jos siinä on virheitä? No kaikella rakkaudella tätä rovaniemeläistä hotellinjohtajaa. Mitäpä luulet, onko sinne kolmessa tunnissa tullut pari pikku virhettä jo valmiiksi? Tavallaan me vaaditaan tekoälyltä jotain tasoa, missä me ei olla. Ja tämä on nyt eri asia kuin silloin kun se on Nordean luottopäätöksiä tekemässä, että kenelle nämä on, EU-lainsäädäntö ottaa kantaa.

Mut mä huomaan, että mä oon tänään tosi pitkäsanainen, niin mä oon vähemmän pitkäsanainen. Mut missä ne on? Ne on arjen töissä. Joo, toistuvissa, mutta myöskin satunnaisissa. Sitten kun pitää reklamoida se videotykki. Hei! Tilasimme videotykin Maijan verkkokaupasta. Se ei toimi ja tässä on kuva siitä kolhuusta mikä siinä laatikossa oli. Tee reklamaatio. Tavallaan, että kun tässä ei ole. Tää ei oo asia missä ihmiskohtaamisella on mitään arvoa. Tää on joko tehty tai ei oo. Tai mikä meillä kullakin on. Jotkut on parempia ottaa konfrontoimaan. Hei! Minulle kuuluu meidän kausilomat näin ja näin. Nämä kuuluu. Kirjoita sähköposti, joka on ystävällinen. Mut sit taas jos mun on vaikee sanoa, niin kirjoita sähköposti mun esihenkilölle, jossa viittaat että ota ne lain kohdat ja TESin kohdat ja kysy että oonko mä ymmärtänyt oikein. Tavallaan me käytetään sitä eri tavalla myös kommunikaatiossa.

[Maija]

Ja kaikkien ja etenkin johtavassa asemassa olevien ihmisten työpöydälle, luulisin, että etenkin hospitalityalalla, varmasti muuallakin, tulee näitä tämmöisiä muita tehtäviä, mitkä ei välttämättä liity millään tavalla toimitusjohtajana olemiseen, mutta kun jonkun pitää hoitaa. Ja varsinkin kun meillä hospitalityalalla yhdeksänkymmentäviisi prosenttia ish on niitä alle kymmenen hengen organisaatioita.

[Antti]

Tämä. Ja sieltä tulee, kun mä otin jo tuon että mitä kannattaa ja mitä ei, niin sopimuksia ei kannata tehdä. Yksi brittijuristi sanoi kun kysyttiin, että loppuuko homma, se sano et ei. Että hän tekee startupien kanssa ja nyt ne on kaksi vuotta tehnyt ChatGPT:llä sopimuksia, jotka sitten kun ne on kasvanut, ne on miljoonien arvoisia. Nyt niitä riidellään niin paljon, että heille ei riitä ihmiset. [naurua]

Mutta toisaalta kun mä otan tän toimarin työpöydän. Me ollaan nyt ottamassa meille yhtä varausbottia avuksi toiseen kanavaan. Sitten sieltä lähetetään Saksasta tulee sieltä SaaSilta kahdeksansivuinen sopimuspaperi. Mikä mun vanha tapa oli? Varmaan se on ihan hyvä, kun se on sataviisikymppiä kuussa, niin olkoot, hyväksyn. Nykyinen tapa. Kahdeksan sivua tekstiä englanniksi. Mä otan sen, painan Copilotia, ChatGPT:hen. Tää on SaaSi, mikä me otetaan. Sitoudutaan vuodeksi. Tän hintainen. Onko tässä jotakin red flaggeja mitkä mun pitää huomioida? Onks tässä jotain, miksi meidän datankäytön kannalta, miksi minun ei kannata ottaa tätä? Sit se lukee sen läpi ja kysyy, että nää on kolme asiaa. Okei, edelleen hyvä ja painan play.

Mutta mä tarkoitan sitä, että välillä mä kuulen sitä, että joo joo, mutta kun se ei lue sitten niin hyvin kuin juristi. Ei siinä alle kymmenen hengen organisaatiossa, se on unennäköä, että meillä olisi juristi. Me vaan toivotaan, play and pray, toivotaan ettei tule ongelmia. Ja nyt mulla on edes joku apu. Ja sitten jos sieltä tulee, että annatte kaiken datanne, niin sitten mä voin pyöräyttää sen juristin kautta ja tehdä sen, jos se on niin olennainen. Eli tavallaan auttaa mua arvioimaan hyvin arkisia asioita.

[Joel]

Joo, siis tässä mitä mä oikeastaan kuulen, niin muuttuva tekoäly koko ajan kehittyy, mutta sitten ne käyttöfunktiot nekin muuttuu. Että on se sitten sähköpostin kirjoittaminen tai sitten tämmöistä oikolukemista, mutta edelleen se ihmisen rooli pysyy siellä ja se on varmaan se mistä suurin osa on peloissaan, että poistuuko tosiaan omat tehtävät. Ei se poistu ainakaan vielä tässä vaiheessa.

[Antti]

Kyllä. Ihminen keneltä Suomessa olen hospitalitysta oppinut eniten on Kalle Ruuskanen ja oon saanut Kallen kanssa tehdä töitä. Kyllä mä komppaan sitä, sekään tuskin on Kallen keksimä, mutta hän sitä usein käyttää. Kun me olemme hospitalitypuolella johtajina, meidän ensimmäinen tavoite on saada jono takaovelle. Me halutaan, että meillä on niin kivaa olla töissä, että ihmiset haluaa tulla. Vasta sen jälkeen tämä on edellytys sille, että me saadaan jono etuovelle. Joten tämä on sitä ihmisten johtamista.

Ja sitten ne tavat muuttuu, en mä nyt jos joku on hankkinut aikanaan Pepper-robotin siihen hotellin vastaanottoon. Tosi okei, mutta tämä ei ole ja erottakaa aina muuten kuulijat, robotiikka ja tekoäly. Ne on kaksi eri asiaa. Ja robotissa voi olla tekoälyä, siinä S-marketin pyörässä. Mikä se boksi mikä pilvilili tulee vastaan. Siinähän on tekoälyä kun se tutkii maastoa.

Tavallaan se, että tämä ei ole robotteja ja bokseja ja kyselyitä. Kun mä itse näen, että tapahtumien ja kohtaamisten renessanssi tulee siitä, että kun nyt näillä kielimalleilla ChatGPT, Copilot, Claude Anthropilta, Gemini Googlelta kaikki me pystytään tuottamaan, me pystytään tukottaa internet, niin yhtäkkiä tuleekin se, että jos me Maijan kanssa kätellään, me ollaan messuilla. Ja nyt mä haluan alkaa ymmärtämään, että hei, mulla on tämmöinen tarve, että miten te ratkositte tämän? Nyt tässä ei olekaan mitään, tämä on oikea kohtaaminen. Mutta miten me pidetään huoli, että mä olen messuilla kiinnostunut teistä ja mä tiedän, että Maija on olemassa. Ja jotta sitten ne arvokkaat päätökset tehdään edelleen tässä luottamuksessa, kun kuka tahansa voi laittaa videon, jossa ava-ai-avatar kertoo millä tavalla hospitaali. Ymmärrettiin sitä, niin tämä on mikä mun mielestäni on supermielenkiintoinen.

[Joel]

Hyvä. Ehkä voisi melkein siirtyä tuohon tekoäly mahdollistajana. Puhutaan just näistä hirveistä mahdollisuuksista ja skenaarioista sun muista. Ja tekoäly tapahtuu nyt ja sitä ei oikeastaan voi kieltää. Monet saattaa laittaa pään puskaan ja toivoa, että palataan entisaikoihin, mutta sitähän ei tapahdu, että tämä juna on mennyt ja sulla on kokemusta näistä eri tekoälysovelluksista. Ja taas kerran, jos pidetään siinä hotellimatkailukontekstissa, niin mitkä, sanotaan vaikka pari kolme tällaista tekoälysovellusta tai työkalua, mitkä on jäänyt mieleen tässä hotelli- ja matkailukontekstissa? Että varmaan kuulijoita kiinnostaa juurikin se, että millä tavoin ehkä hotelli voi hyötyä jostain tai sitten ehkä matkaajan näkökulmasta.

[Antti]

Mä otan kaksi kulmaa siitä mitä kielimallityökalua käyttää. Sillä ei ole niinkään väliä, mutta jos se on Copilot, ehdottomasti ammattilainen käyttää aina maksullisia työkaluja. Siellä on tietoturva ja se voi olla ChatGPT. ChatGPT on edelleen mun työjuhta. Käytän Cloudia kirjoittamiseen, käytän Geminiä, mutta mikä tahansa siinä arjen työssä mitä valitsee käyttää, koska vain käyttämällä ymmärrät miten se muutos tapahtuu.

Se mikä ei ollut mahdollista helmikuussa, todennäköisesti on nyt mahdollista. Se mikä ei ole mahdollista tänään, on jouluna mahdollista eli vain käyttämällä. Ja sen takia tämä on vaikeaa. Kun tämä ei ole staattinen, se liikkuu koko ajan. Eli tämä ei ole nyt hotellispesifi, mutta. Käytä, valitse yksi, käytä sitä, ja ammattilainen käyttää aina maksullisia työkaluja. Ja sitten sieltä löytyy niitä eri tapoja käyttää.

Mutta otetaan nyt hotelli ja matkailijakohtaaminen. Millä tavalla? Kun meillä on, me tehdään jotain markkinointia. Meillä on tietyt segmentit ja segmentit pohjautuvat siihen, miten ihmisten ostokäyttäytyminen eroaa toisistaan. Tämä. Siksi meillä on segmentit. Ja sen takia demografia on tosi huono. Asuu Joensuussa +55, niin me emme tiedä onko hän tarjoushaukka. Ostaako hän aina black fridaysta sen kylpyläviikonlopun? Onko hän henkilö, joka tulee, saattaisi tulla jopa kalleimpaan aikaan Helsingin hiihtolomakaudella ruskaretkelle.

Mutta kun meillä alkaa olla asiakasdataa, niin miten me hyödynnetään sitä asiakasdataa niin, että vaikka meillä olisi sama tarjous, siis meidän tuote on Helsingin hiihtolomaviikon paketit, niin onko joku ne ketkä on ihan tarjoushaukkoja, jotka tulee sitten silloin lokakuussa vielä ottaa jälkihöyryt, niin he tuskin tulee kalleimmalla, mutta nämä muut jotka vois ostaa, niin mulla on se yksi teksti mikä on meidän tekemä, niin mä annan sen ChatGPT:lle. Meillä on kolme segmenttiä, keille me halutaan markkinoida. Kirjoita tämä sama tarjous. Pidä huoli, ettet muuta mitään faktoja. Kirjoita tämä sama niin, että se ei ole hei tarjoushaukka, hei kalliiden lomien ostaja! Mutta tavallaan huomioi tämä ja muokkaa se teksti. Niin yhtäkkiä me ollaan käsityönä personoitu kolmelle tai viidelle tai kahdeksalle ryhmälle. Kun teillä on jo se data.

Ja sen vastapuoli siellä kuluttajalla on se, että tämä on jo olemassaoleva asiakas, joka me tunnetaan, jolle meillä on markkinointilupa. Mutta entä kun se on asiakas, jota me ei tunneta, niin millä tavalla me tehdään meidän verkkosivuille sellaista sisältöä, joka on, puhutaan kaksi termiä Search Engine Marketing SEM. Tarkoittaa sitä, että minä maksan Googlelle, että meidän mainos on siellä. Antin hotelli Ruskaretket. Siinä lukee add mainos. Search engine optimization. Hakukoneoptimointi tarkoittaa sitä, että minä en maksa Googlelle, että me näytään, vaan minä maksan Maijan hakukonemarketin hakukoneoptimointitoimistolle, että meidän sivun tekstit ja lataus ja kaikki on niin nopeaa, että Google suosii meitä ja siellä ekalla sivulla on Antin hotellin mainos tai ei mainos, vaan nimenomaan orgaaninen sisältö.

Nyt jos et ota mitään muuta tästä podista mukaan, tänään on semmoinen päivä, että on vähän ahdasta. Tosin okei, ota tämä. Kun menet ensimmäiseen työpaikkaan, niin jos pystyt auttamaan tätä kymmenen hengen organisaatiota niin, että sä olet opetellut käyttämään tekoälytyökaluja ja sinulla on, sä haluat ymmärtää, millä tavalla Antin hotelli voisi löytyä parhaiten, kun ihminen hakee ChatGPT:stä, että Hei, I’m looking for a hotel in Lapland during foliage, I want to see the colours.

Millä tavalla, mitkä asiat on semmoisia? Ne on hyvin paljon samanlaisia kuin aikaisemmin. Runsaasti sisältöä, uniikkia sisältöä. Mutta sitten on myöskin Wikipedian rooli kasvaa ja me halutaan näkyä arvostelussa niin, että meidän nimi mainitaan. Eli ei pelkästään se, että meillä on Google arvostelu, vaan me halutaan oikeasti, että se lukee, meidän valinta oli Antin hotelli, koska tästä oli lyhyt matka ja he käyttävät ekologisia. Eli siinä Google-arvostelussa lukee meidän brändi esimerkiksi. Nämä ovat nyt tämän hetken työkaluja mitä on, eli meidän oma tekeminen, segmentointi, tekoälyn käyttö ja vastaavasti ne asiakkaat, jotka ei vielä tunne meitä.

Miten kun he hakee ChatGPT, Perplexcity, Gemini, Copilot. Haluan löytää Ruska-hotellin. Jos meidän restonomilla, valmistuvalla restonomilla, hän on käyttänyt tähän kolme kertaa kolme tuntia, että hän ymmärtää tämän ja pystyy siinä, että jos hän hakee positiota, missä tehdään myös markkinointia ja hän pystyy näyttää, että hän osaa tämän, niin sitten vaan pitää olla valmis muuttaa sinne Antin hotellin liepeille nopeasti, että pitää olla hommat siinä. Mutta joo.

[Maija]

Vai pitääkö edes olla valmis muuttamaan? Pitääkö hänen olla fyysisesti läsnä?

[Antti]

Näimmehän me, mutta tavallaan, taas tullaan tähän, että mikä on se rooli sillon kun meillä on, jos meillä on Duolingo-kielen opetteluäppi, mikä muuten meni tämmöiseen täysin tekoäly-ensin-malliin, koska heidän ainoa kauppa, heidän auton käyttöliittymä löytyy puhelimesta. He on AI first company. Kaikki tehdään ensin tekoälyllä. Mutta kun me ollaan siellä ihmisten kohtaamisessa. Jos mulla olis Antin hotelli ja mulla on ihminen, joka on töissä, joka on yks rooli on markkinointi. Mä haluaisin, että hän olisi siellä todennäköisesti meidän kanssa, koska se mitä me tehdään, mikä muuttuu? Hei, ihmiset kysyykin jatkuvasti siitä, että onks meillä tätä. Ja on, tavalla, että siinä pitää olla siinä arjessa, tuntemassa että miten me näytään, että se viesti meistä on sellainen kuin mitä me ollaan.

Ja tästäpä tulikin vinkki. Seuraavan kerran kun haet töitä, Antin hotelli hakee nyt kausityöntekijöitä, niin laita siihen, että itse asiassa, mä annoin teidän verkkosivun ChatGPT:lle analysoitavaksi, että mitä asioita tää hotelli tarjoaa, niin sieltä tärkeimmät oli ruskaretket, e-bike ja vielä se köysirata. Mut siinä ei ollenkaan mainittu, että teillä on näitä ekoretkiä, mitä te kerroitte nyt tässä työ… Että tämä ei näy teillä. Tämä on varmaan semmonen, että vaikka mä en tulisi valituksi, niin teidän kannattaa varmaan nostaa tämä. Eli ChatGPT tai muu työkalu pystyy antamaan analyysin miten joku yrityshotelli näkyy verkossa suhteessa siihen, mitä he haluaa tuoda itse esiin. Ja me luullaan usein, että me ollaan erilaisia kuin mitä me näytään.

[Joel]

Mieletöntä.

[Antti]

Menee tosi käytännönläheiseksi, mutta tavallaan, mut löytää vaikkapa antti@merilehto.com tai antti at eleven.fi ja linkkarista, niin jos saatte työpaikan tällä niin mä haluan kuulla. Koska ihan oikeasti, kaikki ne jotka on nyt vielä opiskelijoita, nyt tulee aika väkevästi.

Tapa erottua tässä kohtaa on se, että otat nämä tekoälytyökalut haltuun. Ainoa tapa ottaa haltuun on käyttämällä. Kysy, hei, mä haluun tehdä tämän, mä haluun tehdä analyysin, miten mä teen sen? Tee näin, näin, se neuvoo sua. Sen jälkeen käyttää ja tuoda ilmi työhakemuksessa, että minä osaan käyttää näitä ja pystyn olemaan näiden taitojen avulla. Minä muutun nopeammin kulusta tuotoksi organisaatiolle, koska kukaan organisaatio ei ole kiinnostunut, tämä kuulostaa rajulta, sinusta, vaan organisaatio on kiinnostunut siitä, että kun sinä tulet meille töihin ja me haluamme pitää sinusta huolta, niin jotta meidän liiketoiminta kasvaa, meidän kate paranee.

Ja miten pystyt linkkaamaan oman osaamisen siihen että kun te palkkaatte mut kaikkien näiden muiden ohi, niin joo, te saatte nämä taidot, mutta mä erotun näin, joka on teidän bisnekselle tärkeetä, niin tämän viestiminen. Miten mä sparraan, että mä pystyn sanomaan tuon työhakemuksessa ChatGPT:n kanssa. Tavallaan ja tai mikä tahansa, mutta tavallaan että aina kun sä kysyisit joltain neuvoa, rakas ystävä, sulla on puhelimessa nyt joku, joka aina haluu antaa vinkkejä. Aina kun me halutaan, että minä haluan faktat nyt että polveen sattuu. Pitääkö mennä lääkäriin? En mä tiedä. Tai mä haluan tietää, että mitkä ovat nämä. Nämä on faktoja. Aina tsekkaa. Mutta miten voit auttaa minua tulemaan valituksi tähän työpaikkaan? Tämä on tämä työpaikka. Markkinatilanne Suomessa. Mun osaaminen, mun erityisosaaminen. Miten mä tuon tän ilmi?

[Maija]

Tämä on mahtavaa Antti, että sä annat täysin käytännönläheisiä esimerkkejä, koska tästä meidän kuulijat tulevat kiittämään meitä ja tämä on koko syy miksi me tätä podcastia teemme, että me yritetään saada tämä sinne arkeen ja käytäntöön ja kaik-

[Antti]

Kaikella rakkaudella, mutta se, että mä tuun tänne setämiespositiosta. Tekoälyn käyttö on tärkeää. Tekoäly mullistaa alan. [naurua] Niin, se on ihan kiva, mutta te tuutte saamaan nyt jotain vihapostia. Mutta-

[Joel]

Tekoäly suodattaa ne pois-

[Antti]

Mutta rakkaat opiskelijat, teillä on myöskin oikeus haastaa teidän opettajia ja kysyä, että miten sä käytät tekoälyä? Miten nämä on apuna tässä? Koska joo, kun jollei näitä käytä itse, näitä ei voi ymmärtää. Tämä on johtajille välillä, kun on silleen, joo no IT-osasto hoitaa. Sä et voi. Sä et voi enää tehdä sitä, että viet Coca-Colaa ja pizzaa IT-osastolle, ne hoitaa.

Koska nämä tulee kaikilla tasoilla, hallitus, johtoryhmä, management tiimit, eri divisioonat, esihenkilöt, kaikki. Se on erilaista se käyttö ja hyödyntäminen, mitä siellä tehdään ja vain käyttämällä tiedät. Sen takia myös opiskelijalla on oikeus, ei silleen että osaaksä sitä ja tota vaan että hei, miten, käytäksä? Osaaksä käyttää? Ooksä ottanu huomioon? Koska mä näen myös sitä, että siellä on semmoista epäluuloa näitä kohtaan. Kyllä minä tein tämän sähköpostin, mutta ei mennyt oikein. Okei, ne on myös työkaluja, joiden käyttäminen on taito.

[Maija]

Kyllä.

[Joel]

Ehkä jos kiteyttää, niin roolista riippumatta niin työkalut käyttöön eli-

[Antti]

Kyllä.

[Joel]

Lähtee kokeilemaan, oli se sitten hotellin johtajaa, vastaanottotyöntekijää, huolto. Ja sitten asiakkaan näkökulmasta toki, että miten löydän mahdollisesti sen kohteen mihin haluan perheen voimin lähteä silloin syksyllä. Antin ruskaretket tai mitä tahansa sitten, niin sitä kautta periaatteessa lähdetään kokeilemaan. Lähdetään testaamaan, ettei pelätä sitä, että mitä sieltä tulee. Kyllähän me Googlea käytetään yhtä lailla vaikka- Kyllä me tiedetään periaatteessa tää tai jotkut tietää jotkut ei että miten se toimii.

[Antti]

Joo. Mä voin sanoa tähän vielä. Mä oon itse ollut Googlen töissä. Kukaan yksi ihminen ei tiedä miten Google toimii. Siis nyt jos mennään sinne tasolle, koska Google tekee. Anteeks, nyt tämä on vanhaa tietoa, mutta kahdestasadasta viiteensataan testiä joka viikko, jolla muutetaan jotakin väriä. Jotakin Response timea, jotakin. Eli se Google mitä käytät tänään ja nyt joku voi sanoa, että no niin, onko nyt vähän hiustenhalkomista, mutta ei ole. Se Google mitä käytät tänään on eri kuin mitä käytät huomenna, joten meillä ei ole yhtään ihmistä maailmassa, joka tietää miten Google-haku toimii, joka pystyisi piirtämään sen tai jos pystyy, niin se on huomenna vanhentunut.

Ja tämä sama on tekoälyn kanssa, että älkää uskoko minua, vaan käyttäkää kokeilkaa. Se on arkinen. Niin sen mä vielä sanon. Niin kauan kuin me mennään käyttää tekoälyä, se pysyy etäisenä. Se kuuluu jollekin. Se tulee hyvin paljon. Mitä enemmän sun työ on Microsoft-työkalujen käyttöä, niin sen nopeammin tämä tulee. Jos ne on erillisiä varausjärjestelmiä muita, niin sinne tulee hitaammin, koska siellä on erilaisia tietoturva ja muita asioita mitä pitää huomioida.

[Joel]

Vau. Joo, mahtavaa! Mä väittäisin, että tekoälyn mahdollistamisesta sun muusta voisi puhua vaikka päiviä. Kyllä ehkä.

[Antti]

Minä teen sitä päiviä joka päivä.

[Joel]

Ja koska kumminkin podcastin aiheena on ihminen vai kone, niin voidaan siirtyä tälleen sulavasti kohti ihmisen roolia. Ja millaisia tulevaisuuden taitoja ja vastuullisuusnäkökulmia tarvitaan tässä kun puidaan kumminkin tekoälyä, teknologiaa, robotiikkaa sun muuta.

[Maija]

Ja hienosti Antti annoitkin tuossa jo ne vinkit sille opiskelijalle ja itse asiassa kelle tahansa, kun eihän me nykypäivän nelikymppisetkään. Kyllä meidänkin pitää koko ajan opiskella ja hakea. Ei oo semmoisia, että teen tätä loppuelämäni -tyyppisesti. Nuo vinkit hän on siis muillekin kuin opiskelijoille, mutta-

[Joel]

Opettajille myös.

[Maija]

Opettajille myös. Tulevaisuuden työtehtävät ja ne tarvittavat taidot. Sä kerroit jo tuon, että mitä kannattaa opetella käyttämään ja tehdä mitä tämmöiset vuorovaikutustaidot, tunneälytaidot. Mikä sun näkemys tähän on? Kuinka tärkeitä ne taidot tulee olemaan hospitality-alalla nyt ja tulevaisuudessa?

[Antti]

Entistä tärkeämpiä me odotetaan, kun me mennään. Riippumatta millaiseen hotelliin me mennään, niin me halutaan tulla kohdatuksi. Se on ihmisen perustarve on tulla kohdatuksi. Minkä takia vaikka mä olen ollut rauhanturvaajana ja me oltiin jenkkien kanssa samassa leirissä, niin aina kun menit tämmöiseen varusvarastolle, mikä oli jenkkileiri ja menet sinne, niin vaikka kaverilla on siinä laskenta kesken, se laskee jotain naruja. Moi! Miten mä voin auttaa? Ja suomalaisessa laske mennään loppuun asti tästä ja nyt se on tehty.

Eli tavallaan hyväksyy sen, että mä olen palvelemassa ja tämä ei ole valtasuhde eikä kukaan, ei se että joku öykkäröi, mutta kun ovi käy. Moi! Miten mä voin auttaa? Eli tän ymmärtäminen, että minkä takia asiakas valitsee tuoda rahansa meille. Uskaltakaa puhua asiakkaasta, uskaltakaa puhua rahasta. Uskaltakaa puhua siitä, miten voitetaan. Ja mä tuon tähän vielä vuorovaikutustaidot. Myös alainen on vanha nimi, mutta onko se alaistaidot, esihenkilötaidot-

[Maija]

Johtamistaidot?

[Antti]

Kaikki nämä. Nämä korostuu siinä, että mikä on se ihmisen kokemus, kun se meidän palvelu kuitenkin tapahtuu siellä paikan päällä.

[Maija]

Joo ja sitten kun puhutaan muutosjohtamisesta, muutosmatkasta, muuttuvasta, niin tarvitseeko siitä edes enää puhua, koska mikäänhän ei ole staattista eli ainoa varma, ainoa varmuus on muutos. Eikö tämä tavallaan jotenkin, että se olisi se, ne vuorovaikutustaidot? Se, että me ollaan tässä oikeasti aidosti läsnä. Mä ehkä havaitsen, että miten sä puhut, mä voin puhua samantyyppisesti yhtä nopeasti, yhtä hitaasti näitä asioita ja sitten se muutosvalmius.

[Antti]

Kun me valmennamme johtajia, johtoryhmiä, niin mä usein kuvaan tän näin. Ei teidän organisaatiossa, mutta muissa organisaatioissa. Jos teillä on sata ihmistä, niin kolme ihmistä on ostanut Google-lisenssin ja OpenAI ChatGPT-lisenssin ja Midjourney-kuvalisenssin silloin kun se oli ykkönen omalla rahalla ja kokeillut. Ei olla huolissaan heistä.

Sitten teillä on kymmenen, ehkä viisitoista ihmistä sadasta, voi olla viisi. En sano, joilla on vanhemmilla Alzheimer, homekoti, ero, joku muu tilanne, että he eivät ole nostamassa tasoaan. Ihan sama mikä aihe, he ei oo nostamassa tasoaan. Ei keskitytä heihin. Keskitytään siihen joukkoon keskellä, jotka vois. Osa on kiinnostuneempia. Osa on käynyt koulutuksen. Miten me nostetaan tän porukan halukkuutta ja sitten kyvykkyyttä.

Mutta kouluttaa voi vasta kun kanava on auki. Mä en voi kouluttaa mitään. Motivoitua on utu-verbi. Vain ihminen voi itse motivoitua. Joten mun näkemys on, että sitä muutosjohtamista, muutoksen johtamista eli ihmisten johtamista muutoksessa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Kelataan viisi vuotta taaksepäin. Korona, pandemia, kulkutauti. Kukaan ei tiennyt mitä meidän vanhemmille ja lapsille, mitä mulle käy. Pakotettu etätyö. Me kerrostaloasujat oltiin siellä pienessä vessassa ja vähän potkittiin labradorinnoutajaa pois ja syötiin sitä sinänsä oikein hyvää Saarioisen siskonmakkarasoppaa kolmatta päivää putkeen. Sen jälkeen korot vitoseen, kaksnumeroinen inflaatio, energian hinta, Suezin kanavaan laiva poikittain. Valitaan Trump, Ukrainan sota. Jos meillä olisi nappi missä on että lisää muutosta, kukaan ei painais. Ei kukaan.

Mutta kun me ei voida valita tätä. Tämä on se. Tämä on se ympäristö, missä me toimitaan. Tämä menee nyt siihen. Kun sä kysyit muutoksen johtamisesta, ihmisten johtamisesta muutoksessa, niin sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan, että ihmiset, kun me ollaan erilaisia persoonia, sama johtaminen kaikille on väkivaltaa. Vaikka meillä on yhteinen tavoite, niin millä tavalla me pystytään tuomaan sinne turvaa ja jotakin pysyvyyttä? Johtajan tehtävä on ihan todella karua duunia. Sä otat läpi asiakkaiden, toimittajien kaiken mitä sieltä tuleekaan shittiä, jotta ne ihmiset jotka on esihenkilöt jotka tekee sen työn, pystyy tekemään oman työnsä. Ja sitten suodatat mitkä on ne taistelut mitkä mä valitsen. Ja tämä on se muutoksen aika.

[Maija]

Se on, se on just näin. Sitten vastuullisuus, vastuullisuus, vastuullisuus ja vastuullisuus tulee tosi usein tosi monessa asiassa nykyään. Mutta, mikä on tän, millä tavoin meidän pitää kun tehdään nykyään vastuullisuusraportointia, niin pitääkö meidän jollakin tavalla ottaa tämä tekoälyn käyttö hospitalityalalla sinne vastuullisuusraportointiin, kun pitäähän se huomioida.

[Antti]

Sä voit valita edelleen, jos sä haluat kaivaa ojan, pitkä oja, niin sä voit edelleen valita kaivaa se lapiolla. Tulee hiki, selkään sattuu, menee aika pitkä aika. Tai sit sä voit Rami Rentistä hakea kaivurin. Ehkä otat vielä ihmisen, joka sen tekee. Sen nimi on yrittämistä ja sit sulla on se oja valmiina, saa valita.

Nyt tulee niin suoraa puhetta, että en tiedä jääkö pöydälle. Onko vastuullisuus semmonen pakollinen boksi, mikä meidän pitää tikata, että me saadaan raportit tehtyä? Jos on, niin suosittelen lämpimästi, että tekee ne vastuullisuusraportit ja hyödyntää todella paljon tekoälyä, varmistuu faktoista ja että se on done.

Jos vastuullisuus just teidän asiakkaille on tärkeää, kaikille ei oo. Tällä hetkellä meillä on niin iso työttömyys, että meillä on paljon ihmisiä, jotka ostaa halvimman leivän. On se ihan mikä tahansa se vastuullisuusnumero. Joten tämä riippuu asiakkaasta. Asiakas päättää, ei se miten me halutaan vaan asiakas päättää ja sitten me toimitaan silleen kuin on oikein. Totta kai me noudatetaan lakeja, se on selvä.

Mutta tässä, jos vastuullisuus on meillä asia, minkä takia asiakas päättää tulla meille, kuin Antin hotelleissa se on. Meille tulee paljon Englannista ihmisiä, joille nimenomaan se, että meillä on sähkö e-bike kit, meillä on sähkököysirata ja sähkömoottorikelkat tulee ensi kaudelle. Jos tämä on se, miksi ihmiset tulee meille ja me tehdään kauppaa sen avulla, niin tässä edelleen tekoälyllä on merkitys, että mä pystyn viestimään siitä. Jos se on tärkeää, niin kertokaa siitä ja sit tuokaa se raportointiin osaksi.

[Maija]

Mutta tarkoitan tällä myös sitä, että sinunhan täytyy näille sun asiakkaille siellä Antin Ruska hotellissa myös kertoa se, että me käytämme täällä tekoälyä. Pitääkö sun pystyä laskemaan hiilijalanjälki siitä, että paljonko joku datakeskus käyttää vettä? Tätä mä tarkoitan. Eikö sekin pidä avoimesti siinä sitten. Jos se vastuullisuus on sulle se arvo, niin tuoda myös nämä pointit sinne.

[Antti]

Joo, tätä mä huomaan. Mulla nousee tunnetta kun tämä on, ei kun tämä on turvallinen ympäristö.

Kaksi asiaa. Toinen on se, että sinne firman verkkosivun alasivulle missä on se copyright mitä kukaan ei lue, niin sinne voi laittaa, käytämme tekoälyä viestinnässä ja markkinoinnissa. Tämä riittää. Sitten ei tarvitse laittaa. Tämäkin blogi on tehty ChatGPT:n avulla. Et sä laita, jos sä lähetät Lontooseen jonkun mailin, niin et sä laita sitä. Käytin Microsoftin oikolukua, että tässä oli dear sir madam oikein, se on työkalu. Kun käytät sitä työkalua, saat käyttää sitä työkalua. Okei, hyvä. Tämä oli se, miten siitä viestiä.

Sitten tekoälyn hiilijalanjälki ja nyt kuulokkeet piukalle. [naurua] Nyt tulee hiukan dataa. Tekoäly on alunperin kehitetty Cornellin yliopistossa kesäyliopistossa 1950 tämä idea. Meillä on ollut tekoälyä kahdeksankymmentäluvulla Veijo Kohosen ryhmässä. Meillä on ollut koko kakstuhattaluvun alku on ollut koneoppimista. Kaksituhattakymmenen et ole voinut lukea mitään verkkolehteä ilman, että se seuraava juttu mitä ehdotetaan on suositusmoottori. Netflix, Yle Areena, Spotify, Facebook, LinkedIn, you name it. Tämä on koneoppimista.

Koneoppiminen on myöskin optimoinut kaiken tän datan datakeskusten, myöskin Fingridin sähköverkon toimintaa niin, että koneoppiminen, joka on tekoälyn alalaji, on säästänyt meiltä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tuommoisen hotelli Ammeellisen verran vettä. Siis se on se määrä. Se on näin paljon ollaan säästetty. Ja nyt kun meille on tullut generatiivinen tekoäly, joka vie suhteessa per haku melko paljon energiaa. Paljonko se on, the jury is still out there, että mikä se on, mutta se on tällä hetkellä pienempää ja pienempää. Kukaan tekoälytoimija ei halua käyttää paljon energiaa. Se on huono asia.

Joten nyt me ollaan alettu tuomaan siitä meidän koko tekoälyn säästämästä, niin meillä menee aina semmoinen desilitran mitalla otetaan useammin sieltä pois. Ei se näy missään. Eli tekoäly on ihmiskunnalta säästänyt valtavan määrän energiaa aiheessa, mikä ei liity tekoälyn tuottamiseen mitenkään.

Nyt kun me aletaan kattoa tekoälyä, niin kyllä mä sit haluun kattoo, että meille tulee kaikille työntekijöille pierumittarit [naurua] että katotaan paljonko, paljonko nyt, paljo sä oot rupsutellut tänään. Me ei voida enää per torstaisin hernerokkaa, koska meidän metaanipäästöt, metaanihan on todella iso kasvihuonepäästöjen aiheuttaja, niin tämä on tärkee. Sit mä haluun nää molemmat. Jos me ruvettaisiin, kuinka paljon käytit tekoälyä? Paljonko me säästettiin siinä, että me pystyttiin markkinoimaan meidän e-bike palveluita, jotka on paljon, erityisesti kun meillä tulee nyt Antin Ruska -hotelliin ne i-moottorikelkat [naurua] ja mä tuotteistan tän ChatGPT:tä muista kukaan pois [naurua], niin tavallaan paljoks se säästää?

Tavallaan joku suhde tähän, ja please jos tuut haastaa, että kyllä tekoäly vie paljon, niin tuo lukuja, tuo tuoreita lukuja. Ei mennä enää sillä ravistamisella. Tää on se tunne mikä nousee, koska tämä on turvallinen ja mä en ole nyt asiakkaalla, niin mä voin sanoa, että tuokaa niitä lukuja, se, että lyö paljon energiaa. Give me some numbers baby! Give me some numbers! [naurua]

[Maija]

Eli tää on siis kysymyksenä tämmöinen kumpi oli ensin muna vai kana -tyyppinen.

[Antti]

Ja se on hirveän helppo. Tekoäly oli ensin ja se on, mähän lähdin kirjoittamaan sitä kirjaa sen takia, että Googlen DeepMind pystyi säästämään datakeskuksessa kolmen päivän aikana neljäkymmentä prosenttia absoluuttisesti energiaa. Aikaisempi malli oli se, että sinne vietiin kahdeksi viikoksi maailman parhaat datakeskus tekoälyhahmot ja sit kun ne pysty säästää yhden prosentin, niin se oli niin valtava säästö, että siellä avattiin pienpanimo-oluet tommosille. Ei tätä pysty, koska ne on systeemisiä järjestelmiä. Säädät numeroo kasi seiska, se vaikuttaa kaheksaan muuhun, joita säädät vaikuttaa viiteen muuhun, se on sairaan vaikeeta.

Ehkä tämä on sen takia, että kun tän mä ymmärrän aika hyvin, niin sit ne löysät Instagram-heitot, että ei meidän kannata käyttää tekoälyä. Sit mä vaan, mä en tupakoi, mutta mä voisin sytyttää Camelia. Mä oon silleen, näinhän se on. [naurua] Otetaan seuraava aihe tänään, tänään yöradiossa Pekka Sauri ja otetaan seuraava aihe. Kiitos edelliselle soittajalle.

[Maija]

Voi että! No tämä on kyllä, tää on kyllä mahtavaa, että Antti tuli tänne meidän-

[Antti]

Kyllä, kyllä.

[Maija]

Meidän kanssa, koska mä en voinut kuvitellakaan, että tästä tulee näin hauskaakin vielä.

[Antti]

Elämä olis tosi tärkeetä, siis tehään tosissaan ja tehään kunnolla, mutta elämän olis tosi tärkeetä olla hauskaa.

[Maija]

Se on muuten fakta. Ihanaa, täällä on myös faktoja esitetty tänään. Vielä personoinnista. Sä itseasiassa puhuit jo segmentointi, personointi, tästä. Mitä sitten nämä, miten meidän tän päivän asiakkaiden odotukset on muuttunu? Jos ajatellaan, että mä lähden nyt sitten hotelliin. On se sitten Antin hotelli, niin onko mun odotukset erilaiset vai vaadinko mä jo siellä enemmän personointia, kun mitä mä olisin vaatinut vaikka kaksikymmentäviisi vuotta sitten?

[Antti]

Ihan varmasti, eiks niin? Elikkä tavallaan silloin meillä oli Sokos Hotelli ja sitten tuolla jossain oli Ritz-Carlton.

[Maija]

Kuinka pitkälle tämä personointi ois mahdollista? Totta kai riippuu varmasti hotellin konseptista, mutta kuinka pitkälle se on mahdollista viedä? Päästäänkö me joskus siihen tyyppiseen, että kun Netflix nyt suosittelee mulle sitä jotain sarjaa ja musta se sit sattuukin olemaan hyvä, niin ollaanko me jo siellä? Vai-

[Antti]

Ne on kaksi eri asiaa. Mikä on mahdollista ja mitä tehdään. Mutta jos ja kun tämä on taas se, että ei tehdä sitä segmentin kaventamista sen takia, että on magiaa tehdä segmentin kaventamista, jos se on teidän bisneksen kannalta. Mutta mä sanon tän näin: tänä päivänä me voimme putiikkihotellissa rakentaa segment of one.

Jokaiselle asiakkaalle lähtee hänen aiemman toiminnan perusteella oleva personoitu maili, jossa on niitä kaupallisia triggereitä mitä me tiedetään. Milloin sä tulit? Kauan sä olit? Käytitsä paljon minibaaria? Käytitsä ravintolaa? Söitsä pelkkää kasvista? Käytitsä niitä e-bikeja? Jos meillä on tämä niin sanottu masterdata kunnossa, niin tänä päivänä, hihanravistus, anna kolkyt tonnii, niin sulla lähtee rullaamaan niin, että jokaiselle asiakkaalle lähtee viesti, joka on näiden kahdeksan asi- kahdeksan eri muuttujan mukaan personoitu jokainen viesti, koska se tekstin tuottamisen kustannus lähentelee nollaa. Tämä on mahdollista tehdä tänään ja only for you, niin mä lupaan sen kiinteän kolkyt tonnii plus alvi.

[Maija]

Joo.

[Antti]

Mutta kun vaihtoehtoiskustannus, onks tämä se paras käyttö sille kolmellekymmenelle tonnille? Mikä on siinä bisneksessä, kun me aina lähdetään sieltä bisneksen kautta. Mutta mahdollista se on tänään. S-ryhmä on tuossa naapurissa. Menkää niille kysymään. Suomi on täysin mystinen maa. Meillä oli pitkään ennen Lidea, meillä oli niin sanottu duopoli, K ja Ässä. Ei missään länsimaassa oo tämmösiä markkinaosuuksia, päivittäistavarakaupan eli S-kortin ja K-plussakortin kautta meidät tunnetaan paremmin Suomessa kuin oikeastaan missään länsimaassa. Ja sit tulee lainsäädäntöä ja GDPR:n erilaisii näitä, mutta se personointi on mahdollista, mutta kannattaako se tehdä? Kaikkea mikä voidaan tehdä, ei kannata tehdä.

[Maija]

Niin juuri näin. Ja tuossahan mitä sä sanoit, että ne demografiset tekijät, niin ne ei ihan totta kerro-

[Antti]

Pitää mennä syvemmälle.

[Maija]

Riittävästi. Koska se, että onko nainen, opettaja, nelkyt kolme vee, niin- Voitko sä näitten perusteella päätellä, että sitä kiinnostaakin lähteä surffaamaan?

[Antti]

Nimenomaan niin sanottu use base eli käytönpohjainen. Se, että ei ole niin kiinnostavaa mikä on ikä tai mistä mä tuun. Ja se minkä mä vielä haluan sanoa, että huomioikaa tämä ero. Se mikä maksaa nyt vaikka kolkyt tonnia niin kymmenen vuotta takaisin, niin puoli miljoonaa. Suhdelukuna tämä.

[Maija]

Niin kyllä. Hyvä. Joel pääsee seuraavaan teemaan.

[Joel]

Jes! Tässä on tullut semmoisia ahaa-elämyksiä ja tajunnanräjäyttäviä toteamuksia sun muita hienoja letkautuksia, että lähdetään tämmöiselle suomalaiselle linjalle, koska mehän ollaan vaatimatonta insinöörikansaa. Antilla on siihen varmasti mielipide.

[Antti]

Lyhyellä tuntemisella jo.

[Joel]

Kyllä lyhyesti. Lyhyesti kun ollaan tässä hetken aikaa rupateltu. Ennen sinua meillä oli alalla toiminut henkilö, joka edustaa tämmöistä ehkä erilaista majoitusalan konseptia, joka on toki yleisesti jo ollut käytössä milloin Omena hotelli nyt on perustettu. Ei Omena hotellilla töissä, mutta vastaavanlainen automaatiohotelli.

[Antti]

Joo, kyllä.

[Joel]

Ja puhuttiin personoinnista ja asiakaskäyttäytymisestä, odotuksista. Ja kun mainitsit, että hotelli on paikka missä kohdataan, niin miten automaatiohotelli, kun se on yleistyvä konsepti. Siinä säästetään henkilöstökuluissa sun muissa. Ja ties mitä. Miten sä näet automaatiohotelli ja tämän ihmisten välisen kohtaamisen, kun siellä ei ole sitä ihmistä? Siellä on todennäköisesti WhatsApp numero tai sitten siellä on se hölmö robotti, joka piippaa, kun joku kävelee ovesta sisään.

[Antti]

Mä sanoisin, että mun mielipiteillä ei ole väliä.

[Joel]

Hyvä. [nauraa]

[Antti]

Koska kun mä menen Sysmään, niin siellä on täysautomaatiohotelli. Siellä on valtavat vaihtelut. Mä oon joskus ollut siinä. Mä en muista sen hotellin nimeä. Mä oon ollut yksin ainoa siellä. On vähän semmoinen Bates Motel kun sä meet isossa hotellissa yksin. Mutta tässähän on kysymys ainoastaan siitä, että mikä on mun preferenssi. Mitä mä valitsen? Menenkö mä hinta edellä? Sitten mennään aika vaikeisiin. Oonko mä introvertti? Mä en halua kohdata. Mun suvusta löytyy näitä.

Mutta nyt tullaan siihen vaikeeseen. Mä en ole sama ostaja eri aikoina vuotta. Kun mä menen Sysmään, mä en yleensä muutenkaan vaikka mä menisin Tampereelle tai Tukholmaan, niin en mä spräidää hotellissa vaikka asiakas sen maksaa. Mä katson sijainnin ja sit välillä toi on kiva tai jotain. Mulla on hyvä fiilis, mutta näin. Mutta tuossa mä meen, että toi on edullinen hotelli. Mä tunnen ton tavat, Tampereella Omena hotelli toimii hyvin.

Sit taas keräänks mä pisteitä? Oonks mä jossakin ketjun takia? Miten mä toimin? Meneeko mun maksu suoraan S-hotellista, vaikka se onkin vähän kalliimpi suhteessa laatuun tuossa kohtaa? Mutta kun se menee suoraan, mun ei tarvitse kirjanpitäjälle. Eli pitäisi ymmärtää sen asiakkaan valintaperusteita.

Mutta itseni helppous duunimatkoilla. Sitten jos mennään puolison kanssa johonkin, niin sitten onkin kiva. Sitten kun mä lähden ulkomaille, niin sitten ollaan siinä, että mulla on sijainti ja kulun helppous. Jos mä oon vetämässä keynotea, mä mielellään otan samasta konferenssikeskuksesta, vaikka se maksaisi kaksi kertaa enemmän. Mutta se, että mä tiedän, että mä pystyn toimittamaan mun parhaan puheenvuoron, kun mun ei tarvitse, kun mä herään sit samasta konferenssikeskuksesta. Silloin siinä hinnalla ei olekaan mitään väliä, vaikka mä maksaisin sen ite. Tai ei mitään väliä. Mutta että onko se kaks kaheksankyt vai kolme kaheksankyt? Jos se on samassa kiinteistössä, että mä pääsen kävelee ilman että mä oon ruuhkissa Uudessakaupungissa, niin kolme kaheksankyt mä mielellään ostan. Toisessa kaupungissa ei missään nimessä.

Eli tavallaan tämä mikä asiakkaalle on merkityksellistä ja miten saat tietää, että mikä sille asiakkaalle on merkityksellistä. Älkää uskoko kyselytutkimuksiin. Ihmiset, joilla on aikaa ja halua vastata kyselytutkimuksiin, edustavat vain sitä asiakassegmenttiä, jolla on aikaa ja halua vastata kyselytutkimuksiin. Menkää sen käytön pohjalta. Miten ihminen toimii? Tilaako se ruokaa hotellihuoneeseen? Kerätkää tämä data ja me ollaan hirveän varhaisessa vaiheessa tässä Suomessa.

[Joel]

Miten, miten just jos mietitään tämmösiä henkilöitä, potentiaalisia asiakkaita, joista ei ole tietoa, mutta osuisi sinne meidän oletuksen mukaisesti sinne segmenttiin, niin miten taas tämmöinen? Jos on joku käytännön vinkki, niin varmasti hieno juttu kuulijoille. Miten me löydetään nämä piilevät edustajat siitä segmentistä, johon me pyritään kumminkin kohtaamaan? Miten me saadaan näistä tietoa? Tosiaan kun on nämä GDPR:t ja lainsäädännöt.

[Antti]

Superhelppo tai en tiedä toimiiko, mutta tässä tulee kolme. Mikrovaikuttajat, look alike. Kuin aikaisemmin me tehtiin tämmösiä niistä asiakkaista keitä meillä on, me tiedetään heistä jotain, miten he hakee Google hakuun. Jos me mainostetaan LinkedInissä, jos on bisnesmatkailijoita, niin me voidaan muodostaa niin sanottuja Look alike -yleisöjä. Samankaltaisia, mutta laajempi joukko. Tämä on yksi helpoin.

Tähän menee kaksi tuntia, kun markkinoija opettelee tämän. Miten luon look alike -yleisön Metaan eli Facebook, Instagram? Miten teen sen LinkedIniin, Googleen? Tämä on helpoin tavoittaa samankaltaisia ihmisiä kuin me nyt jo tavoitetaan.

Seuraava vaihe: mikrovaikuttajat. Joku ihminen, jolle ekologisuus on tosi tärkeää ja hänen seuraajat on semmoisia, kenellä on riittävästi rahaa. ”If you got the money, honey, I got the time. If you ain’t got the money, honey, I ain’t got the time.” Eli tavallaan, haluaa ja on rahaa. Tämä on kuluttamisen perusteet, kuten professori Paul Liljeroth hienosti aikanaan sanoi. Niin mikrovaikuttajat.

Ja sitten tullaan siihen- Kun me ei tiedetä, meidän on pakko kokeilla tehdä tutkimusmatkaa ja testata, tuoda se data ja kattoa mikä toimii ja ei toimi. Tämä on se, mitä mä välillä juuri työelämään tulleelle, että se meni ihan huonosti se pilotti, se ei toiminut. Ei, se meni hyvin kun me kerättiin dataa ja me tiedetään, että tämä ei toimi.

Mä oon itse yrittäjänä tänä vuonna, me lähettiin myymään meidän tekoälylukutaitovalmennus. Meillä on tekoälylukutaito.fi niin kuin paketoidut tarjoukset ja mä otin siihen ulkopuolisen myyjän testaan, että lähteekö se sen avulla. Ei lähde. Meillä on liikaa — meillä on liian tukkoinen markkina tekoälykoulutuksiin, mutta kun se tulee ensi vuonna pakolliseksi. Siis jokainen organisaatio joutuu kouluttamaan. Ei siihen, että näin promptaa ChatGPT:llä vaan tekoälylukutaito per EU Act velvoittaa kaikki organisaatiot, missä on Copilot, ChatGPT. Vastuullisuus. Eettisyys. Miten tämä toimii?

Nyt mä tiedän, että tällä hetkellä aktiivinen ulospäinmyynti ei ole se, joten nyt meillä on seuraava kokeilu. Nyt meille tulee blogeja sinne. Me julkaistaan tasaisesti, levitetään niitä, tehdään niistä juttuja. Eli mä koko ajan kokeilen. Tätä on yrittäminen. Tätä on liiketoiminta.

[Joel]

Eli uskallus epäonnistua. Niin se periaatteessa on, koska sitä kuullaan paljon opiskelijoilta, kun he eivät uskalla kokeilla, kun he pelkää sitä epäonnistumista. Ja siinä on varmaan meille työnsarkaa, että saadaan heidät uskomaan siihen, että siinä- sehän on onnistuminen, kun epäonnistuu, kun siitä oppii jotain.

[Antti]

Joo kyllä. Ja kun se data tuodaan käyttöön, että mitä tehtiin-

[Joel]

Niin. Eikä haudata.

[Antti]

Ja sitten ehkä hyvä niille ihmisille, jotka pyrkii johtajan asemaan. Johtaminen on päätösten tekemistä epävarmassa koko ajan muuttuvassa ympäristössä. Mitä enemmän me tehdään oikeita päätöksiä, jotka me itseasiassa tiedetään vasta jälkikäteen, oliko ne oikeita. Yli viiskyt pinnaa ajasta niin alkaa mennä todella hyvin.

Jos joku päätös on ilmiselvä, mä oon vetäny YT:t, mä oon ollut sijoittajana firmassa, joka menee konkurssiin. Mä oon tehnyt todella vääriä ratkaisuita. Mä oon ajoittanut väärin. Jos johtaminen olisi vaan se, että me kerätään tiedot ja sitten päätös on tämä, niin se ei ole johtamista. Silloin sen pystyisi tekemään ihan perinteinen tietokone. Meillä ei ole tietoa. Meillä on joku se perstuntuma. Hetkinen, miten toi menee? Ja sitten me tehdään päätös ja seurataan sitä.

Ja mä haluan aina johtajana, että meidän johtoryhmä, me käydään todella raakarehellistä keskustelua kun päätöstä tehdään ja varsinkin kasvuyrityksissä se päätös joutuu tekemään aika nopeasti. Mutta sen jälkeen kun me ollaan väännetty tästä ja se voi olla välillä aina kunnioittavaa, mutta että silloin kun me tehtiin, tapahtui näin. Ja no kyllä, mutta entäs toi? Mä haluan kuulla sun. Okei, selvä. Me avataan Ruotsin markkina 2025, niin tän jälkeen me kaikki ollaan siinä, että me avataan Ruotsin markkina. Sitten ei tule käytäväkeskusteluja, että en mä kyllä sitä Ruotsin markkinat, se mitä mä en sanonut niin mä en — tämmöistä ei voi olla silloin kun meillä on yritys joka pyrkii kasvamaan. Ja me ei ikinä tiedetä.

Mä oon ollut yrityksessä johtoryhmässä korona-aikaan. Jos minä tietäisin sen mitä minä tiedän nyt. Voi hyvät hyssykät, miten erilaisia päätöksiä mä olisin mukana tekemässä.

[Maija]

Mutta niitä piti tehdä. Ne oli pakko tehdä perustuen täysin epävarmaan tietoon ja vielä kaiken lisäksi aika nopeasti tai siis-

[Antti]

Rajalliseen tietoon, suureen epävarmuuteen ja pakkoon tehdä päätös.

[Maija]

Kyllä, se on hienoa se.

[Antti]

Eikä liity, tähän liittyy tekoäly apuna, mutta se on sitä päätöksenteon tukemista. Ja ehkä skenaarioanalyysit on tällä hetkellä sellainen, mitä me eniten hallituksissa tehdään eli tuotetaan, että entä jos nämä on totta, mitä tapahtuu? Niin sieltä saa, ei ne ole yhtä hyviä kuin jonkun konsulttifirman tekemät välttämättä useinkaan, mutta ne ovat paljon nopeampia ja se on arvovälillä.

[Joel]

Lähestytään podcastin paketointivaihetta tässä. Ja koska tämä on osa hanketta Finnish Hotel of Tomorrow eli Huomisen hotelli, niin sehän ei ole pelkkä tutkimusprojekti, vaan siinä oikeasti jalkautetaan sitten meidät opettajat, asiantuntijoina meidän opiskelijat, sitten toki mahtavia vieraita podcastissa ja sitten eri näissä keisseissä ja yritetään kurkistaa siihen, että miltä se huomisen hotelli näyttää, miltä se tuntuu, ketä siellä on, ketä siellä ei ole ja oikeastaan haluttaisiin just toimialalla toimiville kaksi-kolme vinkkiä sinulta. Kun nyt puhutaan tekoälystä ja siellä on paljon niitä, jotka, tosiaan me ollaan käyty aika monia asioita ja huomioita läpi, mutta jos pitäisi tehdä yksi liike ja nyt ollaan puhuttu jo muutoksesta. Mutta kun se muutos käynnistyy ja ollaan ottamassa nyt tekoäly isosti haltuun, se on osa päivittäistä tekemistä. Mistä hotellipäällikkönä? Jos sinä olisit nyt Antin Ruska hotellin hotellipäällikkö ja päättäisit, että tänään otamme tekoälyllä ison harppauksen eteenpäin meidän yrityksessä, mistä lähdet liikkeelle?

[Antti]

Miltä näyttää huomisen hotelli? Minä en tiedä. Minusta se näyttää samalta kun oliiviöljyt Lähi K-supermarketissa. Me tehdään, pyritään syömään paljon salaatteja puolison kanssa. Huomattiin, että tehtiin kreikkalaista salaattia ja nyt oliiviöljy on loppu. No mä käyn hakemassa. Ja mä olin just puhunut tästä kysynnän pirstoutumisesta ja mä otin kuvan siitä. Lähi K-supermarketista nelkyt kolme eri oliiviöljyä. Silloin kun Borgesin litra ja puolikas. Ne on eri SKU:ta, eri viivakoodi ja eri hinta. Nelkyt kolme eri oliiviöljyä. Ja mä luotan tässä tapauksessa Keskon osto-organisaatioon, niin siinä ei ole yhtään huonoa oliiviöljyä. Nelkyt kolme. Se vaatii sellaisen Jyrki Sukulan, joka on silleen no toi tossa ja… Valintojen määrä on täysin posketon, saati kun menet Prismaan.

Joten. Ja sit meil on tosi monta vaihtoehtoa majoittuu. Meil on Airbnb, Bookingin kautta, osa samoista. Sit meil on Bob W -versiot. Sitten meillä on kaikki eri hotellit, jotka sit päätyy Hotelli Mariaan, joka sit menee, eiks mee Ritz-Carltonille? Menee, ne rupeaa pyörittää sitä tavalla, että.

[Maija]

Isot ketjut taustalla.

[Antti]

Tai siis mä tarkoitan, että sieltä mun mielestä Omena-hotelli on halpis. Mun mielestä se on oikein hyvään price pointiin, mutta että sit meillä on ultraluksusta, kaikkea tältä väliltä. Ja sit ehkä jossain viel couch surfing ja Meri-Rastilan leirintäalue teltta… Miten haluat asua Helsingissä? Eli tämä pirstoutuu.

Joten. Merilehto oli ihan mukava kaveri, mut aika paljon sulla oli sanoja suussa, joten nyt mä vastaan sun kysymykseen. Antin Ruska -hotellin hotellipäällikkö niin, tekoälyä ei oteta käyttöön niin, että minä päätän, että se otetaan käyttöön.

Mä sanon tän vielä toisin. Joo, mä teen sen päätöksen, mutta mun on turha odottaa, että meidän ihmiset rupeaa käyttää. Sit me otetaan siihen aikaa. Voi olla, että me tarvitaan siihen joku, tämä on nyt häpeämätön mainos, Eleevin kaltainen toimija, joka ymmärtää ihmisiä, muutoksia, liiketoimintaa. Kyse ei oo siitä, miten tekoäly toimii, vaan miten ne meidän Ruska-hotellin jengi kokee tekoälyn. Mitä uskomuksia, harhoja, epäluuloja, tosia tietoja? Vedenkulutus. Yksityisyys. Mitä heillä on? Koska jos näitä ei pureta niin, että me käydään läpi mitä tämä on, miten tämä hyödyttää, sit otetaan esimerkit. Meillä on maksulliset työkalut, tietoturva, tehään esimerkkejä.

Sit kun mulla on kanava auki, että kyl mä voisin kokeilla. Sit me tullaan siihen rovaniemeläisen hotellin johtajan, että tämä teki mun kolmen tunnin työn. Jos mä oisin voinu tehä jotain aivan muuta kahdessa minuutissa ja sit mä lisäisin, että Neste ja koodit ja nää, sit meni jo kaksitoista minuuttia.

Eli kun se päätös tehdään, että tämä on liiketoiminnallisesti fiksua, jotta me pystytään palvelemaan meidän asiakkaita, ymmärtämään niitä asiakkaita. Ketkä niistä asiakkaista, jotka voi valita Meri-Rastilan campingin ja Ritz-Carltonin väliltä mitä tahansa. Ja yks ihminen ei voi valita kaikkea jo pelkästään talouden takia, mitä he haluaa, mikä on heille arvokasta, niin sit me ruvetaan hyödyntää sitä niin, että se ei ikinä, koska käytämme tekoälyä, vaan koska käyttämällä moderneja työkaluja me pystymme tekemään parempaa bisnestä niin, että meidän jengi haluaa palvella asiakkaita ja sen takia ne asiakkaat haluaa palata ja jotkut jopa muodostuu ambassadoreiksi ilman, että heille maksetaan mitään, vaan kun tulee kohtaaminen, how lovely!

Menimme Antin Ruska -hotelliin ja siellä ne muisti, että me ollaan käytetty, että meille tulee aina niitä kukkakaaligratiineja, niin se kertoo, että hei, me ollaan otettu kukkakaaligratiinit takas ruokalistalle kun tulit takas. Oh my god, menee kylmät väreet. Mä tuun kohdatuksi ja sit mulle riittää siellä Sysmän automaatiohotellissa, kunhan ne koodit on oikein, että perusasiat aina kuntoon. Ja jos teidän asiakassegmentti haluaa lisää, sit ruvetaan rakentaa. Mutta perusasiat aina kuntoon ja sitä kautta. Mutta aina se asiakas ensin ja että asiakas on ensin niin oma henksu. Semmonen valkohehku, että tämä on siistiä tehä. Ja miten se tehdään, se riippuu siitä ketä teillä on töissä.

Mutta tämä on ihanaa, pohtii näitä. Ja ehkä se, minkä mä haluan jättää kaikille, on se, että meillä ei oo tarjolla huomista, missä asiakkaat ei käyttäs tekoälyä eikä huomista missä kilpailijat ei käyttäs tekoälyä, niin sillon se valinta on melko selkeä. Mutta se valinta täytyy tehä.

[Maija]

Aivan mahtavaa! Tässä on nyt niin paljon vinkkejä ja pureksittavaa sekä meille että meidän kuulijoille. Mutta meillä on tässä meidän podcastissa vakiokysymys ja tämä on nyt. Tämä tulee Antille olemaan erityisen haastava, koska tähän on pakko vastata melkeinpä. Mikä Antti sinun mielestäsi on ihmisen ja koneen välinen suhde prosentteina asiakkaan palvelemisessa siellä huomisen hotellissa?

[Antti]

Ihminen seitkyt, kone kolmekyt.

[Maija]

Kiitos Antti! Tähän on hyvä päättää.

[Joel]

Kiitos! Kiitos suuresti vierailusta, Antti. Jaoit valloittavia näkemyksiä. Pistit kyllä itsekin miettimään, että mitä kaikkea on tulossa. Ja kiitos kaikille kuuntelijoille. Seuraavassa jaksossa jälleen puidaan, että mikä on tämä ihmisen vai koneen suhde. Mikä rooli ihmisellä on, mikä rooli sitten tällä koneella on? Ja muistakaa tilata podcasti. Seuratkaa meitä somessa ja pysytään kuulolla.

[Antti]

Ja mun pyyntö on vielä se kuulijoille, kaikki jotka haluu seurata näitä asioita, mä mielellään linkkaan LinkedInissä. Laittakaa rohkeesti kutsuu tulemaan! Mä jaan aika paljon selkeitä, nimenomaan liiketoimintaan liittyviä asioita. Miten tekoäly on arjessa mukana? Mielellään linkkaan siellä. Ja kiitos tosi paljon, että sain tulla!

[Maija]

Totta kai! [kaikki yhteen ääneen]

[Joel]

Kiitos!

[Maija]

Tämä podcast pohtii ajatuksia ja luo keskustelua siitä, missä suhteessa meitä palvelee ihminen ja kone tulevaisuuden hotellissa. Miten teknologiset ratkaisut voi mullistaa hospitalityalaa ja kuinka pitkälle ne kykenevät asiakaspalvelussa? Onko henkilökohtainen palvelu ihmiseltä ihmiselle tulevaisuudessa luksusta? Pyrimme löytämään käytännönläheisiä ideoita, inspiroivia esimerkkejä sekä strategista näkemystä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

[Joel]

Podcastin taustavoimana on hanke Finnish Hotel of Tomorrow kaks piste nolla, joka on Metropolian ja Haaga-Helian yhteinen hanke, joka kehittää ja innovoi tulevaisuuden hotellia. Uusilla ja testatuilla palvelukonsepteilla sekä kiinteistöteknologisilla ratkaisuilla tuetaan majoitus- ja rakennusalan liiketoimintaa. Hankkeen rahoitus tulee Uudenmaan liitolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta. Mun nimi on Joel Pakalén. Opetan Haaga-Heliassa palveluliiketoimintaa ja olen urani aikana työskennellyt sekä majoitusalalla että teknologia alustojen parissa.

[Maija]

Minä olen Niemelän Maija, ravintolaliiketoiminnan lehtori Haaga-Heliasta. Ennen Haaga-Heliaa parikymmentä vuotta löytyy kokemusta ravintola- ja tapahtuma-alalta. Minulle henkilökohtainen palvelukokemus on arjen luksusta ja mä nautin onnistuneista kohtaamisista ihmisten kanssa sekä asiakaspalvelijan roolissa että palveltavana.