Pro
Siirry sisältöön
Korkeakoulutus

6AMK-yhteistyö: oppivaa yhteisöä luomassa

Kirjoittajat:

Pia-Mariana Ahoranta

johtaja, jatkuva oppiminen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

Anne-Mari Karppinen

johtaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Anu Moisio

kehitysjohtaja
Humanistinen ammattikorkeakoulu, Humak

Krista Pahkin

liiketoimintajohtaja
Laurea-ammattikorkeakoulu

Outi Perhiö-Hunneman

jatkuvan oppimisen palvelujohtaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kati Rokala

jatkuvan oppimisen päällikkö
HAMK

Taru Ruotsalainen

jatkuvan oppimisen ja siihen kytkeytyvien palveluiden kehittäminen
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy (ad 31.12.2025)

Julkaistu : 16.03.2026

Opetus- ja kulttuuriministeriö (Valtionneuvoston julkaisuja 2020:38) on asettanut korkeat tavoitteet työikäisten osaamistason nostamiseksi ja osaamisen jatkuvalle uudistamiselle, jotta sekä yritysten ja Suomen kilpailukyky varmistetaan. Tämä OKM:n tavoite on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen tehtäväkenttää: antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin soveltuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea yksilön ammatillista kasvua (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).

Kuusi ammattikorkeakouluamme ovat päättäneet vastata OKM:n haasteeseen yhdessä. Toimijoina meitä yhdistää

  • strateginen panostaminen jatkuvaan oppimiseen ja työelämän uudistamiseen
  • näkemys siitä, että ihmiset – ja näin myös korkeakoulut – oppivat parhaiten osallistumalla yhteisöön, jossa jaetaan käytännön kokemuksia, rakennetaan yhteistä osaamista ja kehitetään toimintaa yhdessä (tutustu Communities of Practice – oppiva yhteisö, Kokkonen ja Clewer 2019).

6AMK-yhteistyön tavoitteena on löytää verkostomaisen kehittämisen kautta uudenlaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen entistä ketterämmin sekä ennakoivat ja palvelevat työelämän jatkuvasti muuttuvia tarpeita. Yhteisesti kehitettävillä toimintatavoilla on merkittävä vaikutus koko korkeakoulukentän toimintaan, sillä 6AMK vastaa Suomessa lähes puolesta kaikissa avoimessa ammattikorkeakouluissa suoritetuista opintopisteistä.

Oppivaa yhteisöä rakentamassa

6AMK:n yhteistyön taustalla oleva Communities of Practice, CoP –teoria rakentuu jaetusta osaamisalueesta tai kiinnostuksen kohteesta (domain), vuorovaikutteisesta yhteisöstä (community) ja yhteisissä käytännöissä tapahtuvasta oppimisesta (practice). Oppiminen nähdään sosiaalisena osallistumisena, jossa asiantuntijuus, luottamus ja identiteetti kehittyvät yhteisen toiminnan kautta. (Lave & Wenger 1991; Wenger 1998.)

Vaikka pohjaa 6AMK:n yhteiselle kehittämistyölle on jo vuosien takaa useammasta korkeakoulujen yhteisestä hankkeesta, halusimme nyt panostaa erityisesti yhteisön luomiseen. Tämän vuoksi pysähdyimme miettimään ja arvioimaan, mitä tuloksellinen yhteistyö vaatii ja edellyttää.

  • Mikä auttaa yhteisöllisyyden syntymiseen yli oppilaitosrajojen?
  • Miten vältetään tilanne, jossa organisaatioiden välinen yhteistyö muodostuu näennäiseksi, rahoittajan minimivaatimusten täyttämiseksi, ja jossa kukin tahoillaan pitää omana tietonaan liikesalaisuutensa ja hyviä käytänteitä raotetaan vain tarpeellinen osuus?
  • Mikä saa ihmiset sitoutumaan toimintaan, joka on toisinaan haastavaa ja turhauttavaa?

Keskustelujemme tuloksena totesimme, että 6AMK-yhteistyömme nojaa kolmeen pilariin, jotka ovat luottamus, sitoutuminen ja vertaistuki. Kaikki nämä pilarit nivoutuvat yhteen muodostaen kehittämistyössä tarvittavan työskentelyilmapiirin oppivalle yhteisöille.

Luottamus rakentuu avoimen ja säännöllisen vuorovaikutuksen kautta

Luottamuksen vaikutuksesta verkostotyöhön on tehty runsaasti tutkimuksia eri tieteenaloilla, kuten sosiaalipsykologiassa, organisaatiotutkimuksessa, johtamisessa ja sosiaalityössä. Yleinen johtopäätös on, että luottamus on yksi verkostotyön keskeisimmistä menestystekijöistä. Luottamus rakentuu asteittain kokemusten ja toistuvan vuorovaikutuksen kautta. (esim. Lewicki & Bunker 1996.)

Luottamuksen ylläpito edellyttää johdonmukaista toimintaa ja vastavuoroisuutta (Lewicki & Bunker 1996). Luottamuksellisissa verkostoissa tieto liikkuu vapaammin ja nopeammin. Luottamus tukee innovointia ja oppimista. (esim. Adler & Kwon 2002.) Tietoa luova vuorovaikutus vaatii aikaa ja sellaisia olosuhteita, joissa ihmisen on hyvä heittäytyä (Suorsa 2017), eli tarvitaan turvallinen ja salliva ilmapiiri jakaa ajatuksia ja ideoita, jotta rohkeat muutokset ovat mahdollisia.

6AMK-yhteisössä olemme tavoitteellisesti rakentaneet luottamuksellista ilmapiiriä asiantuntijoiden säännöllisillä tapaamisilla, sekä kampuksilla että virtuaalisesti. Tapaamisten itse toimintaan liittyvien tavoitteiden lisäksi tavoitteena on aina tutustuminen ja yhteiset keskustelut yhteisen ymmärryksen luomiseksi.

Sitoutuminen edellyttää johtamista ja merkityksellistä tekemistä

Sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen edistää se, että verkostotyössä on henkilöitä, jotka rakentavat luottamusta, koordinoivat toimintaa ja edistävät yhteisiä tavoitteita. Sitoutuminen verkostotyössä ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii selkeää johtamista ja koordinointia, ilman selkeitä rooleja ja koordinointia sitoutuminen jää helposti pinnalliseksi. Sitoutuminen perustuu positiiviseen mielialaan, mahdollisuuksien näkemiseen ei esteiden näkemiseen. (Varonen, Forss & Lönn 2025.)

6AMK-yhteistyöllä on strategiaryhmä, jonka tehtävänä on ohjata asiantuntijoista koostuvien ryhmien toimintaa sekä tukea oppivan yhteisön muodostumista. Strategiaryhmä koostuu korkeakoulujen jatkuvasta oppimisesta vastaavista henkilöistä. Vahvistamme sitoutumista myös ohjausryhmätoiminnalla. Korkeakoulujen rehtoreista muodostuvan ohjausryhmän tehtävänä on tukea asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Johdon sitoutumisen lisäksi tarvitaan asiantuntijoille vapausasteita toimia sekä avoimen keskustelun mahdollistamista. 6AMK-yhteisössä olemme toteuttaneet tämän teemakohtaisilla pienryhmillä. Niillä on nimetyt koordinaattorit, jotka ohjaavat ja kokoavat yhteen pienryhmien sisäistä työskentelyä ja yhteisön lähestymistavan rakentumista.

Se, että meillä mukana on pitkään yhteistyötä tehneitä avainhenkilöitä, mahdollistaa uusien asiantuntijoiden solahtamisen yhteisöön ja henkilöstön vaihtumisen ilman, että yhteisön toiminta vaarantuu. Sitoutumista vahvistaa myös työn merkityksellisyys – kuten muiden auttaminen ja vuorovaikutus (Ronkainen 2023).

Vertaistuki on kehittämisen moottori ja voima

Oppivan yhteisön avulla kehitämme ammattikorkeakoulujen jatkuvaa oppimista yhdessä, samalla se mahdollistaa vertaistuen. Jatkuvan oppimisen parissa työskenteleviä on määrällisesti korkeakouluissa suhteellisen vähän. Sen vuoksi vertaistuella yli korkeakoulurajojen on tärkeä merkitys jatkuvan oppimisen eri toimijoille heidän monialaisissa ja muuttuvissa tehtävissään.

6AMK-yhteisö on alusta lähtien panostanut erilaisten kohtaamisten mahdollistamiseen ja moninainen yhteistyö on käynnistynyt tehokkaasti maantieteellisistä välimatkoista huolimatta. Kehittämishaasteiden ja -ratkaisujen jakaminen kollegoiden kesken tuo tukea epävarmuuden sietämiseen ja voi rohkaista uudenlaisiin toimintatapoihin. Vertaistuella on kokemustemme pohjalta myös vaikutusta toimijoiden työssäjaksamiseen. Kun oppivan yhteisön jäsenillä on sama kiinnostuksen kohde, asioiden ja onnistumisten jakaminen voimaannuttaa, ja tukee verkoston jäsenten aktiivista osallistumista. Myötätuntoinen vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen ryhmässä lisäävät onnistumisen tunnetta ja vahvistavat ryhmän jäsenten sitoutumista yhteisöön. (Saviranta & Åhlberg 2010; Tiitinen ym. 2018)

Yhdessä luomme yhteisön, jossa oppiminen kukoistaa

Kuuden ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö rakentuu yhteisen kiinnostuksen kohteen ja jaettujen ammatillisten käytäntöjen ympärille, mikä vastaa Communities of Practice viitekehyksen keskeisiä periaatteita. Yhteistyö ei ole perustunut ensisijaisesti muodollisiin rakenteisiin, vaan säännölliseen vuorovaikutukseen, kokemusten jakamiseen ja yhteiseen kehittämiseen sekä vertaistukeen.

Mitä voimme todeta vuoden 6AMK-yhteistyön pohjalta? Kokemuksemme ja reflektointimme mukaan oppiva yhteisö tarvitsee:

  • säännöllistä yhteydenpitoa
  • tukea kehittämiseen ammattikorkeakoulun ylimmältä johdolta
  • selkeät roolit ja vastuut, jotta vältetään päällekkäisyyksiä ja epäselvyyksiä roolijaossa
  • yhteisen ymmärryksen siitä, miksi oppiva yhteisö on olemassa
  • konkreettisia ja mitattavia tavoitteita, johon kaikki voivat sitoutua
  • avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa jokainen voi tuoda esiin näkemyksensä
  • oppivan yhteisön jäsenten / ammattikorkeakoulujen erityisosaamisen tunnistamista ja sen hyödyntämistä tavoitteiden saavuttamisessa
  • toiminnan vaikuttavuuden ja osapuolten sitoutumisen seurantaa
  • rakentavaa palautteenantokulttuuria ja kiitosta

Hankkeen ensimmäisen vuoden perusteella voimme todeta, että jaettu ymmärrys yhteistyömme tavoitteista ja toimintatavoista on vahvistanut keskinäistä luottamusta ja sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Yhteistyömme etenee toistuvien kohtaamisten, avoimen dialogin ja konkreettisen yhteistyön kautta. Jatkamme oppivan yhteisön tavoitteiden kirkastamista ja rakentamista mahdollistaen asiantuntijuuden jakamisen, vertaistuen sekä uusien yhteisten käytäntöjen syntymisen ammattikorkeakoulujen rajat ylittäen.

6AMK-yhteistyö – Jatkuvan oppimisen kehittäminen hyödyntämällä TKI-toiminnassa tuotettua osaamista ja tuloksia -hanke tuo hyötyä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti jatkuvan oppimisen kehittämiseen, joustavaan osaamisen kehittämiseen ja korkeakouluopintojen saavutettavuuteen. 6AMK-yhteistyöverkostoon kuuluvat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (XAMK), Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet

Adler, P. S. & Kwon, S.-W. 2002. Social Capital: Prospects for a New Concept. The Academy of Management Review, 27(1), 17–40. Internet Archives. Viitattu 14.1.26.

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. Viitattu 7.1.2026.

Kalenius, A., & Hyvönen, I. 2024. Korkeakouluopintojen aloittaminen 2010–2023 (OKM politiikka analyysejä 2024:1). Viitattu 7.1.2026.

Kokkonen, M & Clewer, P. 2020. Community of practice – oppiva yhteisö. Valmentaja 5/2019, 30-31. Viitattu 7.1.2026

Lave, J. & Wenger, E. 1991. Situated Learning: Legitimate Peripheral Participation. Cambridge University Press.

Lewicki, R. J., & Bunker, B. B. 1996. Developing and maintaining trust in work relationships. In R. M. Kramer & T. R. Tyler (Eds.), Trust in organizations: Frontiers of theory and research (pp. 114–139). Sage Publications.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Korkeakoulujen maksuasetuksia muutetaan. Valtioneuvosto. Viitattu 7.1.2026.

Ronkainen, A. 2023. Työn merkityksellisyyden vaikutus työntekijöiden sitoutumiseen. LUTPub. Viitattu 8.1.2026.

Saviranta, A. & Åhlberg, K. 2010. Vertaistuen kokemukset ja merkitys eri asiakasryhmissä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.1.2026.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:11). Valtioneuvosto. Viitattu 8.1.2026.

Suorsa, A. 2017. Fenomenologia ja tiedon luominen työyhteisöissä. Informaatiotutkimus, 36(1). Oulun yliopisto.

Tiitinen, S., Weiste, E., Ruusuvuori, J. & Laitinen, J. 2018. Ryhmäohjauksen vuorovaikutusmekanismit vertaistuen kokemusten taustalla. Psykologia, 53(5–6), 345–363. Viitattu 7.1.2026.

Työllisyysrahasto. 2024. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Viitattu 8.1.2026.

Valtionneuvoston julkaisuja 2020:38. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Viitattu 14.1.2026.

Varonen, P., Forss. S., & Lönn, N. 2025. Tavoitteellinen verkostotyö kansallisen kehittämisen edistäjänä: Esimerkkinä Sote-kirjaamisen kansallinen verkosto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.2.2026.

Wenger, E. 1998. Communities of Practice: Learning, Meaning, and Identity. Cambridge University Press.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. 2024. Lausunto avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksujen korottamisesta. Viitattu 7.1.2026.

Kuva: Shutterstock

Kirjoittajat:

Pia-Mariana Ahoranta

johtaja, jatkuva oppiminen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

Anne-Mari Karppinen

johtaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Anu Moisio

kehitysjohtaja
Humanistinen ammattikorkeakoulu, Humak

Krista Pahkin

liiketoimintajohtaja
Laurea-ammattikorkeakoulu

Outi Perhiö-Hunneman

jatkuvan oppimisen palvelujohtaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kati Rokala

jatkuvan oppimisen päällikkö
HAMK

Taru Ruotsalainen

jatkuvan oppimisen ja siihen kytkeytyvien palveluiden kehittäminen
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy (ad 31.12.2025)