Samasta vai erikseen – Voiko kieltä ja ammattitaitoa opettaa rinnakkain?

Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (Kyntäjä 22.09.2025) todetaan, että työelämälähtöinen kielikoulutus ei kehitä vain osaamista, vaan se on samalla olennainen osa yhteiskuntaan kiinnittymistä. Kirjoituksen mukaan Suomeen tarvitaan strategia, jolla edistetään työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutusta. Me Haaga-Heliassa onnistuimme luomaan kokonaisuuden, jolla on aidosti mitattavaa ja pysyvää vaikuttavuutta.

Tällä kirjoituksella kannustamme kaikkia koulutuksen asiantuntijoita, jotka jo opettavat tai haluaisivat opettaa ammattiaineita suomeksi kansainvälisille opiskelijoille. Ammattitaidon ja kielitaidon opettaminen samaan aikaan on tehokas ja toimiva tapa, josta Haaga Helian loppuvuodesta 2025 päättynyt kaksi- ja puolivuotinen SuoMa-hanke on loistava esimerkki.

Mitä saisi olla?

SuoMa-hankkeessa yhdistimme koulutuksen, kielen ja työelämän tulokselliseksi ja opiskelijalähtöiseksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnaksi. Hankkeessa opetettiin suomen kieltä ja ravintola-alan taitoja epätyypillisessä työsuhteessa oleville ravintola-alan työntekijöille. Koulutus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä ravintola-alan henkilöstöpalveluyritysten kanssa.

Alusta asti oli selvää, että opetamme kieltä ja työtaitoa käytännön tasolla ja autenttisissa tilanteissa: työpäivän toistuvia fraaseja ja konkreettisia työtaitoja. Me opettajat jouduimme kuitenkin kysymään ravintolan tärkeän fraasin ’Samasta vai erikseen?’ itseltämme monta kertaa – jo suunnitteluvaiheessa ja vielä pitkin kurssiviikkojakin.

Tiesimme, että opiskelijaryhmät tulevat olemaan hyvin heterogeenisiä sekä suomen kielen lähtötaidoiltaan, että käytännön työtaidoiltaan. Mietimme, miltä osin koulutus voidaan suunnitella samanlaiseksi koko ryhmälle ja miltä osin opetus täytyy eriyttää yksilökohtaiseksi. Pohdimme myös, missä määrin on järkevää irrottaa kielen opetus varsinaisesta ravintolatyön taitojen opetuksesta. Päädyimme molemmissa kysymyksissä ratkaisuun: opetetaan samasta JA erikseen.

Sanaston opetus oli useimmiten vaivatonta järjestää koko ryhmälle samaan aikaan: astiat, raaka-aineet, puhekielen numerot, työkoneet, mitat, määrät ja työskentelyvälineet olivat melkein kaikille yhtä uusia suomeksi ja niiden opettelu ei vaatinut ennakko-osaamista. Toistuvat tilannefraasit ja niiden oletetut reaktiot opittiin myös yhdessä harjoitellen.

Tietyt tarpeelliset kielen perusrakenteet tai vaativammat kirjalliset ilmaukset opiskeltiin tasoryhmissä. Kun alkeisryhmä opetteli ymmärtämään reseptien käskymuotoisia verbejä tai kertomaan liikkeen aukioloajat suomeksi, pidemmälle ehtineet opiskelijat harjoittelivat tilausmääräysten tulkintaa, keskustelivat ravintola-alan inklusiivisuudesta tai etsivät työpaikkailmoituksia ja tutustuivat suomenkielisiin mallityöhakemuksiin.

Näin, olkaa hyvä

SuoMa-hankkeen koulutus perustui toiminnalliseen kielenoppimiseen, jossa kieli opitaan käytännön työtehtävien yhteydessä. Oman toimialansa tunteva ammatillinen opettaja toimii osaltaan tärkeänä kielitaidon kehittäjänä (Arola & Seppä 2019). Siksi hankkeen koulutuksessa toimi opettajapari, joista toinen oli suomen kielen asiantuntija ja toinen MaRa-alan substanssiosaaja.

Opetusmetodeina käytimme vaihtelevasti kaikkea laminoiduista muistipelikorteista ja itsetehtävistä tilannevidoista todellisiin ravintola-alan tilannetehtäviin. Opettajajohtoiset opetustuokiot pidimme minimissä ja kieltä ja kädentaitoja harjoiteltiin aina kontekstissa. Opetuksessa hyödynsimme myös opiskelijoiden omaa työkokemusta: kokki neuvoi muulle ryhmälle tehokasta ja turvallista veitsenkäsittelyä, baarimestari näytti kaikille, miten drinkkejä sekoitetaan, ja tarjoilija vinkkasi kurssikavereilleen parhaat otteet painavankin tarjottimen vakauttamiseen.

Yleisesti ohjaus toimii koulutuksessa vahvana tukena, jolloin oppija muun muassa tunnistaa paremmin omia vahvuuksiaan ja asettaa ja saavuttaa omia tavoitteitaan (Kärkkäinen, Taipale & Vartiainen 2023). Työnhakutaitojen vahvistamiseksi opiskelijoille tarjottiin SuoMa-hankkeessa myös ohjaus- ja tukitoimia. He saivat tehdä ammattilaisen ohjauksessa omat hissipuheensa suomeksi ja miettiä koulutuksen jälkeisiä urapolkujaan opinto-ohjaajien avustuksella.

Maistuiko?

Yritykset hyötyivät hankkeesta saamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Koulutuksen aikana kaikkien opiskelijoiden kielitaito ja muu ammattitaito todistetusti kehittyivät. Työllistymismahdollisuudet paranivat suurelta osin myös vahvistuneen itseluottamuksen ansiosta. Jokaisen toteutuksen ryhmähenki muodostui hämmästyttävän nopeasti niin vahvaksi, että vertaistuki ja kurssilla viihtyminen saivat aikaan elämässä ja Suomessa viihtymistä. Naurua, halauksia, yhteisten WA-listojen luomista ja tykkäämistä ei jätetty vain viimeiseen tapaamiskertaan. Jokainen toteutus sai erinomaiset opiskelijapalautteet.

SuoMa-hankkeen koulutusmalli, jossa kieli ja ammattitaito opittiin rinnakkain tekemisen kautta, osoittautui toimivaksi. Mallia voidaan soveltaa myös muille aloille, joissa kielitaito on keskeinen osa työelämää.

Kuva: Shutterstock