Ammattikorkeakoulujen tärkeä rooli kannattavalle kiertotalousliiketoiminnalle

On selvää, että maailmassa tarvitaan konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kiertotalouteen siirtyminen on esitetty yhtenä keskeisenä asiana, kun pyritään toteuttamaan tätä tavoitetta. Kiertotalouteen siirtymisessä onnistuminen edellyttää, että yritykset alkavat muuttaa toimintaansa lineaarisesta liiketoiminnasta kiertotalousliiketoiminnaksi. Jotta tämä muutos voisi tapahtua, tarvitaan esimerkkejä erilaisista kiertotalousliiketoimintamalleista sekä kiertotalousliiketoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta.

Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli sekä osaajien kouluttajina että alueellisina vaikuttajina. Siksi ne ovat keskeisessä asemassa myös siirtymisessä kohti kestävää ja vastuullista liiketaloutta. Jotta kiertotalouteen ja vihreään siirtymään liittyvät toimintamallit ja ajatukset saadaan jalkautettua yrityksiin, on tärkeää kiinnittää huomiota näihin teemoihin kaikessa koulutuksessa – ei ainoastaan kestävään kehitykseen tai kestävyysraportointiin keskittyvillä opintojaksoilla. Kyse on koko talouden läpileikkaavasta murroksesta, joka vaatii monialaista ja laajaa huomiointia.

Velvoitteiden tunteminen auttaa liiketoiminnan kehittämisessä

Kiertotalous on taloudellinen toimintamalli, jossa materiaaleja ja tuotteita hyödynnetään arvonluonnissa mahdollisimman pitkään. Perinteisen lineaarisen ’hanki-kuluta-hävitä’ -mallin sijaan tavoitteena on pitää tuotteet pidempään kierrossa korjausten ja kunnostamisen, materiaalien uusiokäytön tai palvelupohjaisten ratkaisujen avulla.

Kiertotalouteen siirtyminen on merkittävä askel ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen estämisessä. (Sitra & Deloitte 2022; Ympäristöministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö 2021.) Koronapandemia ja nykyinen globaali turvallisuuspoliittinen tilanne ovat myös näyttäneet, että riippuvuus tiettyjen raaka-aineiden tuottajista saattaa aiheuttaa taloudelle haitallisia hinta- ja saatavuusriskejä (Euroopan Parlamentti 30.6.2023).

Kiertotalouteen siirtymistä ei ole jätetty pelkästään vapaaehtoisten tavoitteiden varaan, vaan sitä tukemaan on säädetty erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä. Kun mietitään kiertotaloutta erityisesti liiketalouden ja sen opettamisen näkökulmasta, ei voida jättää huomioimatta aiheeseen liittyvää sääntelyä. Nämä ovat sellaisia asioita, joita jokaisen yrityksen on omassa toiminnassaan noudatettava, joten niiden tunteminen on yhtä olennaista kuin muidenkin liiketoimintaan vaikuttavien lakien ja asetusten tunteminen.

Esimerkkeinä tällaisista kiertotaloussiirtymään liittyvistä säädöksistä voidaan mainita jätelaki (646/2011), jossa kiertotaloustoiminta on käytännössä kirjoitettu sisään, sekä EU:n ekosuunnitteluasetus. Jätelaissa velvoitettaan toimijat noudattamaan niin sanottua etusijajärjestystä, jossa jätteen syntymisen ehkäiseminen on aina ensisijainen tavoite. Ekosuunnitteluasetus puolestaan edellyttää huomion kiinnittämistä tuotteiden koko elinkaaren aikaiseen energian ja luonnonvarojen käyttöön, korjattavuuteen, kierrätettävyyteen sekä mahdollisimman pitkään käyttöikään (Energiavirasto s.a.).

Kiertotalouteen liittyvät toiminnat sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet kuuluva eurooppalaisen kestävyysraportointistandardin (ESRS) raportointivaatimuksiin, jolloin nämä saavat merkitystä myös sitä kautta. Huomattava toki on, että standardin mukainen raportointi koskee vain kaikkein suurimpia yrityksiä, ja niitäkin vain siinä tapauksessa, että ne arvioivat kiertotalouteen liittyvät asiat oman toimintansa kannalta oleellisiksi. (Leppänen 31.12.2024.) Kiertotalous kuuluu osana myös pienille ja keskisuurille yrityksille annettuun vapaaehtoiseen kestävyysraportointistandardiin (VSME).

Säädösten noudattamatta jättäminen saattaa aiheuttaa riskin sanktioihin tai muihin, esimerkiksi mainehaitan myötä syntyviin, taloudellisiin menetyksiin. Ymmärtämällä kiertotalouteen liittyvän sääntelyn, on kenties myös helpompi nähdä kiertotalousliiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja menetyksellisesti toteuttaa näitä omassa toiminnassaan.

Kiertotalouden hyödyt mukaan liiketoiminnan opetukseen

Kiertotalouteen siirtyminen merkitsee usein siirtymää ainakin osittain tuotannosta palveluiden tarjoamiseen. Uusien tuotteiden valmistamisen sijaan kiertotalousliiketoiminnassa keskeisiä ovat esimerkiksi vuokraus-, korjaus- ja huoltopalvelut. Lisäksi olemassa olevia tuotteita voidaan valmistella ja tarjota käytettäväksi uusissa käyttötarkoituksissa. Nämä mahdollisuudet luovat edellytykset sekä kokonaan uusien yritysten syntymiselle että nykyisen liiketoiminnan laajentamiselle kiertotalousliiketoiminnan avulla.

Vastuullisuuteen kiinnitetään sekä kuluttajakaupassa että yritysten välisessä kaupassa myös enenevässä määrin huomiota, jolloin kiertotalouden periaatteita noudattava yritys saattaa ainakin alkuvaiheessa saada etua toimimalla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Kiertotaloudessa keskeistä on myös resurssien tehokas käyttö, etenkin tavaroiden, materiaalien ja raaka-aineiden osalta. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että mitä tehokkaammin resurssit saadaan hyödynnettyä, sitä kannattavampaa se yritykselle on. Kannattavuuden tarkasteluun perinteisten kirjanpidon raporttien kautta liittyy kuitenkin haasteita, sillä kirjanpitolainsäädäntö ja -käytäntö eivät vielä riittävästi tunnista kaikkia kiertotalousliiketoiminnalle ominaisia toimintamalleja, vaan ne soveltuvat paremmin lineaarisen talouden tarkasteluun.

Haasteita aiheuttavat esimerkiksi materiaalien arvostuskäytännöt, käytetyn tavaran arvonlisäverotukseen liittyvät kysymykset sekä erilaisten kiertotalousliiketoimintamallien verokohtelu (Lindblad & Kortesalmi 2024; Lindblad 2024). Kiertotalousliiketoiminta vaatii siksi toistaiseksi perinteisestä tuloslaskelman ja taseen seurannasta poikkeavia talouden seurannan ja suunnittelun menetelmiä.

Kiertotalouden liiketoimintahyödyistä puhuttaessa voidaan nostaa esiin vielä se, että rahoituksen saaminen on helpottunut kestävää kehitystä edistävien yritysten osalta. Koska kyseessä on kuitenkin vielä verrattain uusi kehityssuunta, ei tähänkään ole välttämättä kaikissa yrityksissä vakiintuneita toimintamalleja. Yrityksen kasvun ja investointien näkökulmasta on kuitenkin hyödyllistä, mikäli oman toiminnan kestävyys on mahdollista tavalla tai toisella rahoittajalle osoittaa.

Kiertotalouteen siirtyminen ei siis ole vain välttämättömyys ympäristökatastrofin estämiseksi, vaan siitä voidaan nähdä olevan myös suoria liiketoimintahyötyjä. Vaikka kestävän kehityksen osalta tyypillisesti korostetaan kenties muita, kuin taloudellisia arvoja, ei niiden esiin tuomista tulisi kuitenkaan vältellä. Kun asiat tuodaan konkreettisesti ja käytännönläheisesti osaksi liiketoiminnan suunnittelua ja seurantaa, saattavat ne jalkautua paremmin, kuin vain ylätason käsitteistä ja arvoista puhuttaessa.

Ammattikorkeakoulussa tätä voidaan viedä eteenpäin nimenomaan niin, että kannattava kiertotalousliiketoiminta otetaan mukaan luentojen esimerkkeihin, projektitöihin ja opetettaviin sisältöihin lineaaristen liiketoimintamallien ohjelle tai jopa tilalle.

Ammattikorkeakoulut kannattavan kiertotalousliiketoiminnan tukena

Haaga-Heliassa otetaan askeleita kohti tavoitetta, jossa kestävä kehitys integroidaan osaksi jokaista opintojaksoa soveltuvin osin. Tämä on mahdollista, koska kaikki Haaga-Helian opettajat ovat suorittaneet vastuullisuuden kädenjälkeen liittyvän opintokokonaisuuden. Lisäksi jokaisen liiketalouden opiskelijan opintoihin kuuluu erillinen vastuullisen liiketoiminnan opintojakso, jossa käsitellään yrityksen yhteiskuntavastuuta ja erilaisia vastuullisen liiketalouden liiketoimintamalleja. Halutessaan opiskelijoiden on mahdollista valita tutkintoonsa täydentäviksi asiantuntijaosaamisiksi enimmillään 25 opintopisteen laajuinen kiertotalouden opintokokonaisuus, ja näin kehittyä vahvemmiksi kiertotalouden osaajiksi tulevaisuutta varten. On erittäin tärkeää, että meiltä valmistuvat liiketalouden ammattilaiset ymmärtävät perusperiaatteet kestävästä liiketoiminnasta ja kiertotaloudesta.

Haaga-Heliassa tehdään lisäksi paljon hanketyötä liittyen kestävään liiketoimintaan ja kiertotalouteen. Osa hankkeista kytkeytyy kiertotaloudesta saatavan kilpailukyvyn parantamiseen keskittyvän oppimis- ja tutkimusympäristö VersoHUBin alle, mutta paljon hankkeita tehdään myös sen ulkopuolella ja eri osaamisalueilla. Tammikuussa 2026 käynnistynyt KIRKAS – Kiertotalous ja kannattavuus hanke täydentää kiertotalouteen liittyvää hankeportfoliota keskittymällä nimenomaan kiertotalouden kannattavuuden seurantaan ja suunnitteluun liittyvien työkalujen ja toimintamallien kehittämiseen.

On tärkeää, että esimerkiksi hankkeissa syntynyttä ymmärrystä kiertotalousliiketoiminnasta, vastuullisen liiketoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta sekä tulevaisuudessa kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa suosivasta rahoituksesta viedään laajasti osaksi liiketalouden opetusta. Näin kiertotalouteen ja kestävään liiketoimintaan liittyvät toimintamallit ja mahdollisuudet tulevat opiskelijoille tutuiksi ja niistä tulee luonteva osa toiminnan kehittämistä ja analysointia. Kiertotaloutta ei pidä jättää vain nimenomaisesti kestävään kehitykseen liittyville opintojaksoille, sillä kyseessä on asia, mikä pitäisi ottaa huomioon kaikessa liiketalouden opetuksessa.

Kuva: Shutterstock