Siirtymistä ammattikoulusta ammattikorkeakouluun on helpotettava

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että joka toinen nuori aikuinen on korkeasti koulutettu vuoteen 2030 mennessä. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, jatkumon toiselta asteelta korkeakouluopintoihin tulee olla mahdollisimman sujuva.

Ammattikorkeakouluilla on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä rooli koulutustason nostajina. Tällä hetkellä kaksi kolmesta uudesta korkeakouluopiskelijasta aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa.

Tie ammattikoulusta ammattikorkeakouluun on kuitenkin tukkoinen. Vuonna 2015 ammatillisiin oppilaitoksiin lähteneistä nuorista vain alle viidennes oli seitsemän vuotta myöhemmin korkeakoulussa. Lukioon lähteneistä osuus oli noin kaksi kolmasosaa.

Kuvio 1. Suurin osa vuonna 2015 lukiosta valmistuneista oli seitsemän vuotta myöhemmin joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Ammattikoulun suorittaneista korkeakouluissa oli vain noin viidennes. Yle 18.1.2026 

Arene on tuonut selkeästi esille, että reitit toisen asteen ammatillisesta tutkinnosta korkeakoulutukseen tulee varmistaa tavalla tai toisella (Mielityinen 18.9.2023).   

Ammattikorkeakoulujen vetovoima parikymppisten keskuudessa on kuitenkin laskenut. Ammattikorkeakoulutuksen aloittavista uusista opiskelijoista noin 40 prosenttia on alle 23-vuotiaita, kun yliopistossa heitä on noin 70 prosenttia. Ammatillisella tutkinnolla ammattikorkeakouluun tulevien opiskelijoiden ikärakenne painottuukin yli 24-vuotiaisiin. Ammattikoulutus ohjaa valmistuneita tehtävänsä mukaisesti työelämään, kun taas lukio on selkeämmin korkeakouluopintoihin valmistavaa koulutusta. (Maxenius 17.3.2025.) 

Ammatillisen koulutuksen profiili ei siis ohjaa valmistuneita jatko-opintoihin juuri niissä ikäluokissa, joissa korkeakoulutettujen määrän nostaminen on tavoitteena. Myös ammattikorkeakoulujen valintatavat ja hakujonot voivat olla yksi syy tähän ongelmaan.  

Ammattikorkeakoulujen valintatavat ovat sinänsä yhtenevät: opiskelijaksi voi päästä todistusvalinnan tai valintakokeen kautta. Lukiotaustaisille hakijoille on kuitenkin yleensä varattu huomattavasti enemmän aloituspaikkoja. Kevään 2026 toisessa yhteishaussa lukiotodistuksella hakeville on varattu 64 prosenttia ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan aloituspaikoista, kun taas ammatillisella todistuksella hakeville on varattu 36 prosenttia aloituspaikoista. 

Kuviossa 2 on eritelty, millä tavalla eri ammattikorkeakoulut jakavat todistuksella valittavien opiskelijoiden aloituspaikat lukiotodistuksen ja ammatillisen todistuksen välillä keväällä 2026. 

Kuvio 2. Lukion ja ammattikoulun todistuksella ammattikorkeakouluun valittavien opiskelijoiden suhteellinen osuus eri ammattikorkeakouluissa. Lähde: Ammattikorkeakouluun.fi.

Ammattikorkeakoulujen välillä painotukset ammatillisella todistuksella sisään otettavien osuudesta vaihtelevat Haaga-Helian 16,5 prosentista Lapin AMK:n 50,7 prosenttiin.  

Myös hakukohteiden välillä on selkeitä eroja. Esimerkiksi moni tekniikan ja sote-alan hakukohde jakaa todistusvalinnan aloituspaikat tasan, ja joissain kohteissa ammatillisella todistuksella valitaan enemmän aloittavia opiskelijoita. Toisaalta taas liiketalouden tutkinnoissa lukiotodistuksella valittavien osuus on huomattavan paljon isompi kuin ammatillisella todistuksella valittavien osuus.  

Taustalla on varmasti alakohtaisia eroja, ja joillekin aloille lukio-opinnot valmistavat paremmin kuin muut koulutuspolut. Toisaalta taas toisilla aloilla on eduksi, että on jo kokemusta työelämästä sekä alakohtaista osaamista toisen asteen opinnoista.  

Tarkasteltaessa tietä ammatilliselta tutkinnolta ammattikorkeakouluun, aloituspaikkojen jakautuminen osoittaa kuitenkin selkeän vinouman, joka suosii lukiotodistuksella hakevia. Ammatillinen todistus on haussa samanarvoinen kuin lukiotodistus, joten ammatillisella todistuksella hakevat kilpailevat eri ammatillisten alojen todistuksilla pienemmästä määrästä korkeakoulun aloituspaikkoja.  

Jos todistuvalinnalla ei saa korkeakoulupaikkaa, on vaihtoehtona valintakoe, joka sekin näyttäisi suosivan lukiotaustaisia. Tutkimusten mukaan ylioppilaat pärjäävät paremmin kaikissa AMK-valintakokeen osioissa kuin ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet (Borodavkin & Vierula 3.6.2022). Eli tätä taustaa vasten ammatilliset opinnot suorittanut saattaakin olla väliinputoajan asemassa korkeakouluhauissa. 

Miten avata tukkoinen tie? 

Ammattikoulutaustaisen ja lukiotaustaisen opintojen etenemisessä tai tavoiteaikaisessa valmistumisessa ei ole merkittäviä eroja. Joitain viitteitä on siitä, että ammatillisella tutkinnolla valittu saattaa tehdä enemmän opintosuorituksia, mutta heikommalla menestyksellä kuin lukiotaustainen. Tämä voi kuitenkin olla alakohtainen tendenssi.  

Olisi luontevaa, että ammattikorkeakouluihin otettaisiin keskimäärin enemmän opiskelijoita ammatillisella todistuksella ja nimenomaan suoraan toisen asteen jälkeen. Tällaista reittiä olisi hyvä kehittää alakohtaisesti niin, että etenemä ammatillisten alojen sisällä olisi mahdollisimman sujuvaa.  

Esimerkiksi liikunnanohjauksen perustutkinnolta olisi erittäin hyvät edellytykset jatkaa liikunnanohjaaja AMK-tutkinnolle, jos todistusvalinnassa painotettaisiin alakohtaisuutta. Nyt ammatilliset todistukset ovat keskenään samanarvoisia, ja paremmalla todistuksella on paremmassa asemassa riippumatta siitä, mitä alaa on ammatillisessa koulutuksessa opiskellut. Jos tätä asetelmaa muutettaisiin, olisi suhteellisen helppo päätös nostaa ammatillisen todistuksen aloituspaikkamäärää todistusvalinnassa.  

Muutos on oikeastaan kiinni ammattikorkeakoulujen tahtotilasta. Ammatillisella todistuksella hakeville tulisi olla enemmän aloituspaikkoja ja alakohtaisesta todistuksesta voisi saada lisäpisteitä. Lisäksi ammatillisen toisen asteen koulutuksen tulisi suuntautua vahvemmin korkeakouluvalmiuksien kehittämiseen ammatillisten osaamisten rinnalla.