Strateginen verkostoituminen on TKI-työn voimavara

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI on ammattikorkeakoulujen päätehtävä tutkintokoulutuksen ohella. Arjen TKI-toiminta tapahtuu tavallisesti hankkeissa, joiden onnistunut toteuttaminen edellyttää monen toimijan yhteistyötä – ja siinä verkostoilla on keskeinen rooli. Verkostot tarjoavat resursseja, osaamista ja tietoa.

Verkostojen hyödyt TKI-toiminnassa

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on yksi ammattikorkeakoulun perustehtävistä opetuksen rinnalla. Lailla on säädetty, että ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa TKI-toimintaa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n mukaan vuonna 2023 ammattikorkeakouluissa tehtiinkin TKI-toimintaa lähes 273 miljoonalla eurolla.

Ammattikorkeakouluissa aluekehitystehtävä painottuu vahvasti, ja siksi olemme verkottuneet vahvasti. Myös Työ- ja elinkeinoministeriössä korostetaan, että TKI-toiminnan vaikuttavuus syntyy arjen yhteistyöstä, uuden tiedon hyödyntämisestä ja ihmisten kyvystä rakentaa luottamusta (Länsipuro 18.6.2025).

Verkostot tuovat ammattikorkeakoulujen hanketoimintaan useita hyötyjä. Ensinnäkin yhteistyöyrityksillä ja hankekumppaneilla saattaa olla sellaisia resursseja tai osaamista, joita korkeakoululla ei ole omassa organisaatiossa. Parhaimmillaan kaikki osapuolet kehittävät ja jakavat resursseja ja osaamistaan.

Toiseksi verkostot helpottavat rahoituksen saamista, sillä osa rahoittajista edellyttää tai suosii konsortiomuotoisia hankkeita, joissa on mukana monien alojen toimijoita. Rahoituksen saamista tukee myös huolellinen esiselvitys ja tarpeiden kartoitusvaihe, jonka toteuttamista edistävät sekä ammattikorkeakoulujen laajat verkostot että hanketta valmistelevien asiantuntijoiden henkilökohtaiset verkostot.

Kolmanneksi verkostot nopeuttavat sekä innovaatioiden syntymistä että tulosten jakamista, kun edustajat eri aloilta ja organisaatioista kohtaavat ja osallistuvat yhteiskehittämiseen. Verkostoituminen lisää ammattikorkeakoulun näkyvyyttä ja vahvistaa sen asemaa alueellisena toimijana.

Verkostotyön konkreettiset hyödyt

Haaga-Helian vetämissä ImpAct– ja KESTÄ-hankkeissa verkostojen hyödyt konkretisoituivat nopeasti, sillä kestävyyslainsäädäntö on muuttanut yritysten kestävyysraportointivaatimuksia ennennäkemättömällä tavalla – ja vielä moneen kertaan viime vuosien aikana. Jatkuvasti muuttuneessa tilanteessa kehittämisestä vastaavat ja kehittämiseen osallistuneet asiantuntijat, koulutusten ja tilaisuuksien osallistujat, konsultit ja yritykset ovat oppineet ja kehittäneet yhdessä ymmärrystä, uutta tietoa ja yritysten toimintaa ja raportointia tukevia ratkaisuja (ks. Nyberg & Vehkaperä 2025).

Verkostomainen työskentely heijastuu suoraan hankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Monialainen yhteistyö voi tuottaa innovatiivisempia ratkaisuja kuin yksittäisen organisaation sisäinen kehitystyö, kun erilaiset näkökulmat haastavat vakiintuneet ajattelumallit ja synnyttävät uudenlaisia ideoita.

Hankkeiden tulokset ovat paremmin sovellettavissa käytäntöön, kun mukana on työelämän edustajia suunnittelusta toteutukseen. Esimerkiksi Kestä – kestävyysraportointiosaamisen kehittäminen -hankkeessa yhteistyöyritysten kestävyystyön asiantuntijat osallistuivat osaamistarpeiden tunnistamisesta alkaen koulutusten muotoiluun useamman kerran. Näin varmistettiin, että hankkeessa toteutettavien koulutusten sisällöt vastasivat parhaiten alan osaamistarpeita. Kymmeneen koulutusmoduuliin onkin osallistunut jo yli 120 kestävyysraportoinnin ammattilaista tai sellaiseksi opiskelevaa.

Hankkeille tehdyillä verkkosivuilla on oma paikkansa ja aikansa esimerkiksi vaikkapa koulutuksiin ilmoittautumiskanavana, mutta markkinointikanaviksi niistä harvoin on. Hankekumppanin vakiintuneessa kanavassa julkaistu ilmoitus koulutuksista voi sen sijaan tavoittaa moninkertaisen määrän oikeaa kohdeyleisöä. Lisäksi hanketyöntekijöiden omissa LinkedIn-profiileissa jaettu tieto koulutuksista osoittautui toimivaksi viestintäkanavaksi – maksetusta LinkedIn-markkinoinnista puhumattakaan.

Tulokset leviävät laajemmalle, kun verkostokumppanit jakavat tuloksia ja vievät oppeja omaan organisaatioonsa, omiin verkostoihinsa. Hankkeen vaikuttavuutta voi lisätä huomattavasti, jos ammattikorkeakoulun julkaisukanavassa julkaistu blogikirjoitus hankkeen tuloksista jaetaan myös hankekumppanien verkkosivuilla. Joka tapauksessa julkaisuista kannattaa viestiä myös muissa kanavissa.

TKI-yhteistyön keskeiset haasteet

EU:n PSF:n asiantuntijapaneeli on arvioinut suomalaista yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä ja tunnistanut useita haasteita ja kehityksen esteitä. Ensinnäkin tutkimusorganisaatioilla ja korkeakouluilla on varsin vähän kannustimia edistää yhteistyötä yritysten kanssa yksilö- ja organisaatiotasolla. Julkisen sektorin ja yksityisen sektorin kulttuurierot saattavat lisäksi heikentää yhteistyön sujuvuutta. (European Comission s.a.)

Osaajat myös liikkuvat liian vähän akateemisen ja yksityisen sektorin välillä, ja korkeakouluilla ei ole riittäviä rakenteita tai ohjelmia esimerkiksi tutkijoiden siirtymisen helpottamiseksi. Raportin perusteella korkeakoulujen TKI-työ on organisoitu hajanaisesti, prosessit ovat hitaita ja päätöksenteko usein epäselvää. Korkeakouluilta puuttuu lisäksi taloudellisia ja osaamisresursseja kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäämiseksi työelämän suuntaan. (European Comission s.a.)

Henkilökohtaiset ja ammatilliset verkostot – toisiaan täydentävät voimavarat

Hanketyössä korostuvat sekä henkilökohtaiset että ammatilliset verkostot, ja ne täydentävät usein toisiaan. Henkilökohtaiset verkostot perustuvat luottamukseen ja aiempiin yhteistyökokemuksiin. Ne mahdollistavat nopean yhteydenoton, epävirallisen tiedonvaihdon ja joustavat toimintatavat. Kaverille on helppoa kilauttaa – tai laittaa WhatsApp-viesti.

Ammatilliset verkostot, kuten toimialajärjestöt, tutkimusverkostot tai alueelliset kehittämisfoorumit ovat muodollisempia ja organisaatiolähtöisempiä. Tällaiset verkostot tarjoavat pysyvyyttä ja laajemman kentän tavoitettavuutta. KESTÄ-hankkeessakin muiden muassa sekä Taloushallintoliitto ja Kaupan liitto ovat osallistuneet hankkeeseen aktiivisesti.

Menestyvässä hanketyössä tarvitaan molempia verkostoja: henkilökohtaiset verkostot luovat pohjan sujuvalle yhteistyölle, kun ammatilliset verkostot varmistavat rakenteellisen tuen ja jatkuvuuden vaikkapa henkilövaihdoksista huolimatta. Parhaimmillaan henkilökohtaisista verkostoista muodostuu ammatillisia – ja jopa strategisia verkostoja. Haasteena on henkilökohtaisten kontaktien institutionalisointi, jotta verkostojen hyödyt eivät ole riippuvaisia yksittäisistä henkilöistä.

Verkostotyö vaatii aikaa

Verkostot ovat tärkeitä ammattikorkeakoulujen hanketoiminnalle, ja niiden rakentaminen vaatii jatkuvaa panostusta. Pelkkä verkostojen olemassaolo ei riitä – niitä on ylläpidettävä, ja verkostotyöhön on varattava aikaa ja resursseja.

Verkostotyön strateginen merkitys kannattaakin tunnistaa ja pyrkiä luomaan tekemiseen sellaiset toimintamallit, jotka tukevat sekä henkilökohtaisten että ammatillisten verkostojen kehittymistä. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa olemassa olevien verkostojen ylläpitämistä: kysytään entiseltä työkaverilta, mitä nykyään kuuluu, kerrotaan foorumeissa missä itse mennään. Organisaatiotasolla sidosryhmäviestintä ja -tapahtumat ovat tärkeitä kohtaamisten mahdollistajia.

Sellaiset ammattikorkeakoulut, jotka osaavat rakentaa ja hyödyntää verkostojaan strategisesti, tuottavat yhä vaikuttavampaa kehittämistyötä ja voivat erottua hankerahoituskilpailussakin.

Kuva: Shutterstock