Miten talousosaaminen näkyy ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa

Ammatilliset opettajakorkeakoulut tarjoavat ammatillisen opettajan, erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opintoja. Ammatillista opettajankoulutusta tarjoavat Suomessa Haaga-Helia, HAMK, TAMK, JAMK ja OAMK.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen, miten talousosaaminen määritellään ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa tällä hetkellä. Tarkastelu on osa Talousosaamisen edistäminen opettajankoulutuksessa -hanketta, jonka tavoite on vahvistaa ammatillisten opettajien talousosaamista Suomessa.

Nykyisten opetussuunnitelmien analyysi toimii lähtötilanteen kartoituksena myöhemmin hankkeen puitteissa tehtävälle ehdotukselle talousosaamisen opetussuunnitelman sisällöistä ammatilliseen opettajankoulutukseen. Tästä näkökulmasta on perusteltua tarkastella nykytilannetta tarkemmin.

Talousosaamisen keskeisiä käsitteitä

Raijas, Kalmi ja Ranta (2026) määrittelevät talousosaamisen keskeisiä käsitteitä julkaisussa Tutkimuksen rooli kansallisen talousosaamisen strategian toteutuksessa.

• Talousosaamisen määritelmässä yhdistyvät tietämys, taito, asenne ja käyttäytyminen, joka luo perustan taloudelliselle päätöksenteolle ja hyvinvoinnille.
• Talousosaamisen edistäminen (financial education) on esimerkiksi opetussektorilla koulutuksen järjestäjän tekemää tavoitteellista työtä talousosaamisen vahvistamiseksi (OECD 2020). Ammattikorkeakorkeakoulujen näkökulmasta opetuksen lisäksi talousosaamista voidaan edistää myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta. Tästä yhtenä esimerkkinä voidaan pitää Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoimaa Talousosaamisen edistäminen opettajankoulutuksessa hanketta.
• Talousopetus (financial education in schools) on puolestaan osa perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaa (Opetushallitus 2014; 2018; 2019).

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmien analyysin keskeinen tulos on se, että talousosaaminen ei tule yhdessäkään opetussuunnitelmassa selkeästi näkyväksi omana käsitteenä ja osaamistavoitteena. Kuitenkin opetussuunnitelmien sisällöistä voidaan tunnistaa useita näkökulmia, jotka liittyvät ymmärrykseen ammatillisen koulutuksen taloudesta ja talouden merkityksestä niin omassa työssä kuin laajemmin yhteiskunnassa.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmista on tunnistettavissa seuraavat talousosaamiseen yhdistyvät teemat:

• Talous opettajaopintojen poikkileikkaavana teemana
• Talous osana yhteiskuntaa ja työelämää
• Talous ja kestävä kehitys
• Yrittäjyyskasvatus

Seuraavaksi käyn läpi tarkemmin näitä yhdistäviä teemoja.

Talous opettajaopintojen poikkileikkaava teema

Osassa opetussuunnitelmia taloudellinen ulottuvuus voidaan nähdä olevan koko opettajakoulutuksen pedagogisia opintoja poikkileikkaava teema. Esimerkiksi Haaga-Helian ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa (2026) mainitaan, että ammatillisen opettajan toiminta on kestävää ja vastuullista. Tarkemmin ammatilliseksi opettajaksi opiskeleva tunnistaa ja ottaa toiminnassaan huomioon työnsä ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.

TAMK:ssa (2026) puolestaan pedagogisia opintoja poikkileikkaava teema tulee näkyväksi opettajana kehittymiseen ja valmiuteen kuvata ja arvioida oman toimintansa taloudellisia ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Tässä yhteydessä taloudellisten vaikutusten ymmärretään olevan erityisesti oppilaitoksen kustannustehokkuuteen liittyviä näkökulmia.

Talous osana yhteiskuntaa ja työelämää

Talous osana yhteiskuntaa ja työelämää – teema liittyy ammatillisen opettajan työelämäläheisyyteen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja työn tulevaisuuden kysymyksiin. Tästä esimerkkinä HAMK:n opintojakso Opettaja tulevaisuuden tekijänä (2026), jonka osaamistavoitteet vaativat selkeästi myös taloudellista ymmärrystä. Opintojakso tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden syventyä yhteiskunnan ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden näkymiin, keskittyen erityisesti kansainvälisyyden, kestävän kehityksen, teknologian, yrittäjyyden ja innovaatioiden rooliin koulutuksen muutostekijöinä. Opintojakson aikana opiskelija analysoi tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia, käyttäen ennakointimenetelmiä koulutuksen suunnittelun tukena.

Sisällöllisesti samansuuntaisia opintojaksoja on kaikissa ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa. Esimerkiksi JAMK:n opintojakso Opettaja tulevaisuuden tekijänä käsittelee työelämän kestävän tulevaisuuden rakentamista oman alueen erityispiirteet huomioiden ja opintojakso Kasvatussosiologia puolestaan, miten yhteiskunnan rakenteet ja systeemit sekä poliittinen ohjaus ja lainsäädäntö vaikuttavat opettajan työhön ja opiskelijoiden oppimiseen (JAMK 2026).

Opetussuunnitelmissa ammatillista opettajuutta ja koulutusta lähetystään myös puhtaasti koulutuksen talouteen liittyvien sisältöjen kautta, joita ovat esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmä, tuloksellisuus ja rahoitus (Haaga-Helia 2025; OAMK 2026). Tämä otetaan toisinaan myös huomioon pedagogisiin opintoihin sisältyvän opetusharjoittelun tavoitteissa. Siinä opiskelija perehtyy ammatillista koulutusta ja opettajan työtä ohjaavaa lainsäädäntöön, määräyksiin ja ohjeistuksiin sekä ammatillisen koulutuksen rahoituslähteisiin ja laadunhallintaan (HAMK 2026).

Talouden ymmärtäminen osana yhteiskuntaa ja eri ammatti- ja toimialojen muutosta liittää näkökulman laveasti myös uraohjaukseen. Esimerkiksi JAMK:n opintojaksolla Opettaja urasuunnittelutaitojen kehittymisen tukijana (2026) huomioidaan työelämän muutokset ja niiden vaikutukset osaamiseen, ammatilliseen koulutukseen sekä yksilön elämän suunnitteluun ja päätöksentekoon. OAMK:n Opintojakson Koulutukselliset kehityssuunnat ja muuttuva opettajuus (2026) osaamistavoitteissa ja sisällöissä työelämän kehityssuunnat ja muuttuva opettajuus saa uuden tarkastelupinnan – kestävän kehityksen. Tästä nousee seuraava opetussuunnitelma-analyysin näkökulma, joka on talous ja kestävä kehitys.

Talous ja kestävä kehitys

Talouteen viitataan usein kestävän kehityksen käsitteen ja sen kolmen keskeisen ulottuvuuden – ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden kautta. Tästä esimerkkinä Haaga-Helian ammatillisen opettajankoulutuksen Kestävän kehityksen pedagogiikan opintojakso (2026), jossa opiskelija tutustuu kestävän kehityksen arvoperustaan sekä siihen linkittyvään ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden sekä oikeudenmukaisuuden ja demokratian kysymyksiin.  Opintojaksolla opiskelija sisällyttää opetusharjoitteluunsa kestävän kehityksen pedagogiikkaa, suunnittelee opetuskokonaisuuden ja ottaa siinä huomioon kestävän kehityksen mukaiset sisällöt.

HAMK:n opetussuunnitelmassa osaamistavoitteet kuvataan varsin samankaltaisina. Opintojaksolla Kestävä kehitys opettajan osaamisena (2026) opiskelija perehtyy kestävän kehityksen perusteisiin ja hän oppii soveltamaan kestävän kehityksen ulottuvuuksia oman ammattialasi opetuksen suunnittelussa. Tavoite on ymmärtää oman alan kestävän kehityksen taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehitystä laaja-alaisesti huomioiden kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmat.

Kestävä kehitys yhdistetään myös osaksi aiemmassa luvussa esitettyä yhteiskunnallista näkökulmaa. Siitä esimerkkinä TAMK:n opintojakso Opettaja yhteiskunnallisena tulevaisuuden toimijana (2026), jonka yhtenä osaamistavoitteena on ymmärtää kestävän kehityksen merkitys laajasti osana opettajan työtä ja arvioida omaa toimintaa kestävän kehityksen ja tulevaisuusosaamisen näkökulmista. Kestävä kehitys ja talous liittyy myös osaksi opetusharjoittelua. Opiskelija arvioi oman toimintansa taloudellisia, kestäviä ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia opetusharjoittelussaan.

Yrittäjyyskasvatus

Talousosaaminen on nostettu yrittäjyyskasvatuksen rinnalle. Tästä yhtenä esimerkkinä voidaan pitää OKM:n (2025) nimittämää työryhmää, joka valmistelee esitystä yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen vahvistamiseksi kaikilla koulutusasteilla. Kuitenkin tällä hetkellä ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa huomioidaan lähinnä yrittäjyyskasvatus ja -pedagogiikka. Yrittäjyyskasvatuksen opinnot ovat usein myös valinnaisia opintojaksoja, joten ne eivät koske kaikkia ammatilliseksi opettajaksi opiskelevia.

Tästä esimerkkinä Haaga-Helian Yrittäjyyspedagogiikan valinnainen pedagoginen painotus (2026), jossa opiskelija osoittaa osaamisen tutustumalla oppilaitoksen yrittäjyysstrategioihin ja kansallisiin yrittäjyyskasvatuksen linjauksiin sekä valitsemalla oppimistilanteen, jossa hän soveltaa yrittäjyyspedagogiikkaa. Opiskelija voi siis usein syventää pedagogista osaamistaan valitsemansa sisällön näkökulmasta ja näistä sisällöistä yrittäjyyskasvatus nousee yhtenä vaihtoehtona esille (OAMK 2026). Samalla lailla myös kestävän kehityksen pedagogiikka voi olla vastaavanlainen valinnainen pedagoginen painotus, ei kaikkia opiskelijoita koskeva kokonaisuus.

Viimeisenä esimerkkinä mainittakoon HAMK:n Yrittäjyyskasvatuksen opintojakso (2026), jonka osaamistavoitteena on tarjota opiskelijalle monipuolinen ymmärrys yrittäjyyskasvatuksen lähtökohdista. Opiskelija saa valmiuksia integroida yrittäjyyskasvatusosaaminen omaan työhönsä ja ymmärtää mikä merkitys sillä on jokaisen opettajan osaamisena. Opiskelija oppii tuntemaan yrittäjyyskasvatuksen taustat sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Lopuksi

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmien analyysi teki näkyväksi sen, että taloutta lähestytään eri teemojen kautta. Silti talousosaamisen edistäminen ja sen tarkemmat sisällöt puuttuvat opetussuunnitelmista tällä hetkellä. Tämä korostaa talousosaamisen edistämisen hankkeen puitteissa tehtävää ehdotusta talousosaamisen sisällöistä ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Kuva: Haaga-Helia