Tiedon ja informaation määrät ovat kasvaneet huomattavasti ja voimakas teknologinen kehitys lisää kasvuvauhtia. Niiden rooli on entistä merkityksellisempi monimutkaistuvassa yhteiskunnassa, jonka toiminta perustuu tietoon sekä sen käsittelyyn ja hallintaan. Myös tietoon liittyvän osaamisen tarve kasvaa.
Tässä kirjoituksessa käymme tiiviisti läpi, mitä informaatio-oikeus tarkoittaa ja miksi siihen kannattaa perehtyä.
Työelämä edellyttää informaatio-oikeuden perusosaamista
Tiedosta on tullut yhteiskunnallisen toiminnan peruselementti ja liike-elämässä tärkeä pääoma. Tietoa kerätään, käsitellään ja hyödynnetään monin tavoin kaikilla toimialoilla. Samalla tiedon hallinta, käyttö ja suojaaminen edellyttävät entistä kattavampaa ymmärrystä niihin liittyvistä vastuista. Keskeiseksi nousevat informaatio-oikeuden ydinkysymykset: Kenellä on oikeus tietoon ja missä tilanteissa? Miten tietoa saa käsitellä?
Informaatio-oikeus on kehittyvä oikeudenala, jossa muun muassa määritellään, kenellä on oikeus tietoon ja miten sen käsittelyä ohjataan ja rajoitetaan. Voutilaisen (2019) mukaan informaatio-oikeus on tiedonhallinnan ja tietojen käsittelyn oikeutta, jossa tutkimuskohteena ovat tieto, informaatio sekä niiden hallinnan ja käsittelyn oikeudelliset kysymykset.
Oikeus tietoon on yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä oikeuksista. Se voidaan jakaa informaatiovapauteen ja yksilön oikeuteen omiin tietoihinsa. Tiedollisten oikeuksien sääntely on luonteeltaan melko monimutkaista, nopeasti muuttuvaa ja lisääntyvää (Voutilainen 2019).
Informaatio-oikeus on myös osa laajempaa organisaatioiden tietojohtamista ja kulttuuria sekä auttaa henkilöstön osaamisen kehittämisessä digitalisaation aikakaudella. Kun henkilöstö ymmärtää, miten tietoa saa käyttää ja millaisia oikeuksia siihen liittyy, organisaatiolla on edellytykset toimia vastuullisesti, tehokkaasti ja lainmukaisesti. Informaatio-oikeus tukee riskienhallintaa, kun vältytään väärinkäsityksiltä, virheiltä ja sanktioilta. Lisäksi sen avulla voidaan rakentaa luottamusta asiakassuhteissa ja sidosryhmien kanssa, esimerkiksi noudattamalla huolellisesti tietoturva- ja saavutettavuusvaatimuksia.
Esimerkiksi tradenomit työskentelevät laajasti tiedon, informaation ja datan parissa – esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnossa, myynnissä ja markkinoinnissa, tietojenkäsittelyssä, asiakkuuksien hallinnassa ja julkisessa hallinnossa. Näissä tehtävissä syntyy usein tietoon liittyviä kysymyksiä, kuten mitä tietoja yhteistyökumppanille saa luovuttaa, saako asiakastiedon tai muita henkilötietoja tallentaa pilvipalveluun tai voiko sopimusluonnoksen syöttää tekoälyjärjestelmään.
Informaatio-oikeuden opiskelu antaa valmiuksia ymmärtää, miksi ja miten tiedon hallintaa säännellään ja miten toimia ennakoivasti. Sen hallinta on kilpailuetu työmarkkinoilla.
Käytännönläheinen ja ajankohtainen lähestymistapa
Informaatio-oikeuden opiskelua voi lähestyä niin kuin mitä tahansa muutakin juridiikan opiskelua ja uuden oppimista. Hyvä alku on kokonaiskuvan hahmottamiseksi tutustua johonkin informaatio-oikeuden perusteokseen, kuten Voutilaisen Oikeus tietoon (2019) tai Neuvosen Viestintä- ja informaatio-oikeuden perusteet (2019).
Haaga-Heliassa informaatio-oikeuden opintojaksolla syvennytään johdatuksen ja peruskäsitteiden jälkeen tietosuojaan ja tietoturvaan, tekoälyn sääntelyyn sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjinnän kieltoon liittyviin kysymyksiin. Keskeistä on oppia tunnistamaan tietoon ja tiedonkäsittelyyn liittyviä jännitteitä eri perusoikeuksien välillä. Uuden ja muuttuvan sääntelyn seuraamiseksi käydään läpi aihepiirille olennaisia oikeudellisia tiedon- ja informaatiolähteitä sekä oikeuskäytäntöä.
Teemoja lähestytään opintojaksolla käytännönläheisesti. Useammat alan perusoppikirjat ovat vuodelta 2019 ja sen jälkeen on tapahtunut paljon niin sääntelyn kuin teknologiankin kehityksessä. Tämän vuoksi oppimateriaalia ja tehtäviä on kehitetty huomioiden esimerkiksi EU:n uuteen datastrategiaan (Euroopan komissio 2020) liittyvä datasääntely sekä lukuisat liike-elämässä ilmenneet tapaukset esimerkiksi datan vinoumien aiheuttamista ongelmista. Opintojaksolla harjoitellaan myös tekoälyn käyttöä juridisen tiedonhaun tukena ja arvioidaan kriittisesti sen tuottaman juridisen tiedon merkitystä.
Oikeudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta perustuu tietoon
Nyky-yhteiskunnassa informaatio-oikeuden osaaminen on yhä tärkeämpää, sillä tiedosta itsestään on tullut markkinahyödyke. Tiedon merkityksen kasvaessa lisääntyvät myös tiedon käsittelyyn liittyvät oikeudelliset haasteet. Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, tulee jokaisen yhteiskunnan toimijan osaltaan huolehtia tiedon asianmukaisesta käsittelystä ja hallinnasta.
Tätä kirjoitettaessa Haaga-Helian ensimmäinen informaatio-oikeuden opintojakso on parhaillaan käynnissä. Opintokokonaisuuden toivotaan vastaavan työelämän tarpeisiin. Palautetta kerätään kiinnostuneena ja opiskelijoilta, opettajilta ja liike-elämältä tulevia kehitystoiveita kuunnellaan mielellään.
Informaatio-oikeus sopii osaksi jokaisen asiantuntijan työkalupakkia. Aiheen opiskelu tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää tiedon merkitystä, hallita riskejä ja toimia vastuullisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Kyse ei ole vain puhtaasta juridiikasta, vaan osasta nykypäivän työelämätaitoja. Jos haluat olla mukana rakentamassa oikeaan tietoon pohjautuvaa yhteiskuntaa, informaatio-oikeus on erinomainen valinta.
Haaga-Helian liiketalouden tradenomien koulutusohjelmassa käynnistettiin juridiikan suuntautuminen syksyllä 2025. Siinä yhteydessä juridiikan osaamisalue kehitti informaatio-oikeuden uudeksi asiantuntijaosaamisten opintojaksoksi. Opintojaksolle voi osallistua myös Haaga-Helian avoimen ammattikorkeakoulun kautta.
Lähteet
Euroopan komissio. 2020. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Euroopan datastrategia, COM/2020/66 lopullinen.
Neuvonen, R. 2019. Viestintä- ja informaatio-oikeuden perusteet. Helsingin Kamari Oy.
Voutilainen, T. 2019. Oikeus tietoon. Informaatio-oikeuden perusteet. Edita Publishing Oy.
Kuva: Shutterstock