Strateginen johtaminen – kannattaa kokeilla kepillä jäätä

Vanha kansa sanoo, että kokeilematta ei voi tietää. Näin ajatellaan nykyisinkin, sillä erilaisia kokeiluja tehdään yrityksissä paljon. Niiden merkitys liiketoiminnan kehittämisessä on tänä päivänä itsestäänselvyys. Kokeilut paljastavat asioiden välisiä riippuvuuksia ja auttavat vähentämään epävarmuutta, joka liittyy esimerkiksi uusiin tuotteisiin, palveluihin ja toimintatapoihin.

Yllättävää kyllä, strategiatyössä kokeiluja tehdään varsin vähän. Bolinger ym. (2022) tarkastelivat strategisen johtamisen kokeiluja 20 vuoden ajalta ja löysivät vain 179 raportoitua kokeilua koko ajanjaksolta.

Strategisen johtamisen kokeilut – vähän hyödynnetty mahdollisuus

Strategisen johtamisen kokeiluja tarvittaisiin, sillä jalkauttamisen onnistumiseen liittyy epävarmuutta, eikä toteutunut strategia yleensä ole aivan sellainen kuin oli suunniteltu. Ympäristöön liittyvä tieto on aina jollain tavalla puutteellista, ja tulevaisuuden ennakointitieto voi olla hyvinkin epävarmaa. Vaikka käytössä on ennakointitietoa, historiadataa ja nykytilan analyysiä, suuri osa taustalla vaikuttavista mekanismeista ei ole strategiatyötä tekevien henkilöiden tiedossa (Ehring & Schmidt 2022).

Strategiatyö on luonteeltaan korkean riskin toimintaa, jossa yrityksen resursseihin liittyviä merkittäviä päätöksiä tehdään epätäydellisen tiedon ja valistuneiden arvausten pohjalta. Voisi siis luulla, että kokeiluja hyödynnettäisiin strategiatyössä laajasti.

Mihin kokeiluja voi hyödyntää strategisessa johtamisessa ?

Kokeiluja voidaan käyttää testaamaan esimerkiksi strategian taustalla olevia oletuksia tai selvittämään tiettyyn toimintaan tai toimintatapaan liittyviä syy-seuraussuhteita.

Bolinger ym. (2022) tunnistivat useita alueita, joilla strategisia kokeiluja voi hyödyntää. Strategiset kokeilut voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

Sidosryhmästrategiat 

Näissä kokeiluissa testataan, miten eri sidosryhmät reagoivat yrityksen päätöksiin, kuten ekologisiin valintoihin tai yhteiskuntavastuuseen liittyviin toimiin.

Voidaan muodostaa esimerkiksi sidosryhmää edustava paneeli, jonka reaktioita eri päätösvaihtoehtoihin testataan ennen varsinaisten valintojen tekemistä. Tilastollisen analyysin avulla saadaan esille syy-seuraussuhteita ja niiden taustalla olevia vaikutusmekanismeja.

Strategiaprosessin läpivienti

Tällä alueella kokeilut keskittyvät johtamiskäytäntöjen ja hallintomallien vaikutuksiin strategian toteutumisessa. Esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun MBA-opiskelija toteutti onnistuneen kokeilun, jossa yhden yksikön osalta strategian jalkauttaminen tehtiin totutusta poiketen epävirallisten kohtaamisten avulla. Näin saatiin uutta tietoa tehokkaasta strategian jalkauttamistavasta seuraavia strategiakierroksia varten.

Liiketoimintastrategia

Nämä kokeilut keskittyvät tarkastelemaan tavoitteiden asettamiseen, kilpailukykyyn ja päätöksentekoon liittyviä aiheita. Bardolet ym. (2011) tekivät kokeilun, jossa kokeneita johtajia pyydettiin jakamaan hypoteettisen yrityksen resursseja sen eri divisioonien kesken. Kokeilu toi esiin kognitiivisiin vinoumiin viittaavia kaavamaisia malleja yrityksen päätöksenteossa.

Kilpailustrategia

Tällaiset kokeilut koskevat kilpailukäyttäytymistä, markkinoille tuloa ja päätöksentekoa. Luoma ym. (2018) osoittivat testiryhmän avulla, että markkinoille tulevan yrityksen aggressiivinen asenne hillitsee markkinoilla jo olevien yritysten vastareaktiota.

Kokeilut parantavat strategista ketteryyttä

Strategista ketteryyttä on peräänkuulutettu jo pitkään, ja nyt jos koskaan sitä tarvitaan. Toimintaympäristön kasvava epävarmuus ja kompleksisuus edellyttävät sopeutuvia, oppimiseen keskittyviä strategioita, jotka ovat dynaamisia ja kestäviä. Hypoteesipohjaiset kokeilut auttavat kohtaamaan epävarmuutta, kyseenalaistamaan juurtuneita oletuksia ja tunnistamaan uusia mahdollisuuksia.

Strateginen ketteryys edellyttää ennen kaikkea kykyä nopeisiin tietoon perustuviin suunnanmuutoksiin liiketoiminnassa. Kokeilujen avulla nämä haastavat manööverit onnistuvat.