Riskien tunnistaminen edistää opinnäytetyön valmistumista

Opinnäytetyö on usein opiskelijalle se viimeinen rutistus ennen valmistumista. Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyö on itsenäinen opintosuoritus, jonka tarkoituksena on ”soveltaa koulutuksessa hankittua osaamista, tietoa ja kriittistä ajattelua käytännössä” (Haaga-Helia s.a.). Prosessissa korostuvat lisäksi opiskelijan itsensä johtamisen taidot. Siksi ei ole yllättävää, että opinnäytetyö usein opiskelijan mielessä vaikuttaa vaikealta ja herättää monenlaista epävarmuutta liittyen osaamiseen, motivaatioon ja jaksamiseen. Opinnäytetyön ohjaajalla onkin suuri merkitys opinnäytetyöprosessin onnistumisessa.

Tarkastelin yhdeksän liiketalouden opiskelijan opinnäytetyösuunnitelmia ja analysoin niissä esitettyjä ”Ongelma-alueet ja riskit” -lukuja laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden huolet eivät ole satunnaisia vaan rakentuvat toistuvista ja tunnistettavista teemoista, joilla on suora yhteys opiskelumotivaation dynamiikkaan (ks. esim. Hakala 2024). Teemojen tunnistaminen on tärkeää, sillä ne kertovat paljon siitä, millaista ohjausta opiskelijat tarvitsevat opinnäytetyön eri vaiheissa

Opiskelijoiden tunnistamat riskit opinnäytetyöprosessissa

Halusin selvittää, millaisia haasteita opiskelijat näkevät opinnäytetyönsä toteuttamisessa ja miten nämä riskit kytkeytyvät aikaisempaan tutkimukseen opiskelumotivaatiosta. Tutkin viimeisimmän opiskelijaryhmäni palauttamia opinnäytetyösuunnitelmia syyskuulta 2025. Tarkastelin erityisesti epävarmuuksia, joita opiskelijat ovat kuvanneet opinnäytetyösuunnitelmien luvussa ”Ongelma-alueet ja riskit”.

Tutkimusotteeni oli laadullinen, sillä kuten Tuomi ja Sarajärvi (2018, luku 1.1.2) toteavat, laadullinen tutkimus tarkastelee havaintoaineistoa ja argumentoi sitä. Jyväskylän yliopiston mukaan (s.a.) laadullisessa tutkimuksessa ”pyritään ymmärtämään kohteen laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä kokonaisvaltaisesti”.

Menetelmäkseni valikoitui sisällönanalyysi, jolla Tuomen ja Sarajärven (2018, luku 4) mukaan tarkoitetaan ”kirjoitettujen, kuultujen tai nähtyjen sisältöjen analyysia”. Aineiston luokittelussa hyödynnettiin Haaga-Helian Microsoft Office Copilot -kielimallia. Syötteenä käytettiin: ”Luokittele seuraavat opiskelijoiden opinnäytetyösuunnitelmissaan tunnistamat ongelma-alueet ja riskit ja ehdota niille otsikoita.”

Aineistoni koostui yhdeksän opiskelijan opinnäytetyösuunnitelman luvusta ”Ongelma-alueet ja riskit”. Opiskelijat olivat opintojensa loppuvaiheessa olevia liiketalouden tradenomiopiskelijoita, joiden oli tarkoitus valmistua opinnäytetyön aloituksesta joko samana tai seuraavana lukukautena.

Opiskelijoiden läsnäololukukaudet vaihtelivat neljästä yhdeksään seuraavasti: yksi opiskeli neljättä lukukauttaan, neljä viidettä, kaksi kuudetta, yksi seitsemättä ja yksi yhdeksättä lukukauttaan. Opintopisteitä heillä oli kertynyt 165:stä 210:een. Kahdeksalla opiskelijalla suuntautumisena oli markkinointi ja viestintä, ja yhdellä asiantuntijapalvelut ja kielet. (Kuvio1.)

Kuvio 1. Opiskelijoiden läsnäolokuukaudet, opintopisteet ja suuntautumiset.

Suunnitelmista nousi esille neljä keskeistä riskikategoriaa: aikataulutukselliset ja ajanhallinnan haasteet, psyykkiset ja kognitiiviset kuormitustekijät, tutkimukselliset ja menetelmälliset riskit sekä motivaatioon ja työn jatkuvuuteen liittyvät epävarmuudet.

Aikataulutuksen ja ajanhallinnan haasteet

Aikatauluhaasteita nosti esiin lähes jokainen opiskelija. Työn, opiskelun ja harrastusten yhteensovittaminen on haastavaa, ja kalenterin täyttyminen voi johtaa väsymiseen ja opinnäytetyön lykkääntymiseen.

Lisäksi huolta aiheutti tutkimustyyppisten opinnäytetöiden tekijöissä sopivien haastatteluajankohtien löytyminen. Myös terveydelliset syyt tai muutokset elämäntilanteissa, kuten perhesuhteissa, voivat vaikuttaa aikataulussa pysymiseen.

”Aineistonkeruuseen, analyysiin ja pohdintaan kuluva aika voi olla enemmän, kuin mitä olen arvioinut. Kaiken kaikkiaan arvioin, että mahdolliset ongelmat liittyvät aineiston saamiseen ja ajanhallintaan.”

”Opinnäytetyön aikana voi tulla vastaan monenlaisia haasteita, ja haluan varautua niihin mahdollisimman hyvin. Itselleni mahdollisia haasteita voivat olla väsymys, ajanpuute tai terveydelliset syyt, jotka saattavat vaikuttaa työn aikataulussa pysymiseen.”

Pyrimme minimoimaan edellä mainittuja riskejä opinnäytetyöohjauksessa käymällä läpi ajanhallintakeinoja, kuten kalenterointia, Kanban-taulua (ks. esim. Microsoft 365 -tiimi 8.4.2021) ja Eisenhowerin priorisointimatriisia (ks. esim. Avaravalmennus 2.1.2024). Olen havainnut hyväksi keinoksi myös nostaa esiin jo valmistuneiden opiskelijoiden opinnäytetöistä Pohdinta-luvun osioita, joissa he arvioivat omaa opinnäytetyöprosessiaan ja ajanhallintakäytäntöjään.

Moni saa apua siitä, että laatii itselleen päivätasoisen aikataulun opinnäytetyön edistämiselle ja pitäytyy suunnitelmassaan. Opiskelijat uskovat vertaistaan paremmin kuin ohjaajaansa, joten kun suositus aikataulun laatimisesta tulee valmistuneen opiskelijan opinnäytetyön pohdinnassa, se koetaan uskottavammaksi.

Opiskelijoilla on myös mahdollisuus jo opintojen alkuvaiheessa valita opintoihinsa Avaimet opiskeluun ja työelämään -opintojakson Ajanhallinta (1 op), joka tukee opiskelua koko opintojen ajan.

Psyykkiset ja kognitiiviset kuormitustekijät

Psyykkisistä ja kognitiivisista kuormitustekijöistä stressi, ahdistus, perfektionismi ja taipumus prokrastinaatioon saivat toistuvia mainintoja. Opiskelijat tunnistavat, että heillä on taipumusta vetkutteluun ja viime hetken työskentelyyn, mikä nostaa myös stressiä.

”Minulla on tapana jättää asioita viime tippaan, mikä voi joskus näkyä työn laadussa.”

”Tavoittelen työstä hyvää numeroa ja haluan antaa työlle kaikkeni, mutta se saattaa hidastaa tekemistäni.”

Opiskelijoiden prokrastinaatioon johtavia syitä on useita. Korkeakouluopinnoissa asioiden lykkäämiseen voi johtaa muun muassa opiskelun vapaus tai opiskelurutiinien puuttuminen. Nyyti ry:n (s.a.) mukaan opiskelijat saattavat siirtää vaativampien tehtävien aloittamista, koska helpommat ja nopeammin palkitsevat tekemiset houkuttelevat enemmän.

Viimeisimmässä opinnäytetyöohjausryhmässäni keskustelin opiskelijoideni kanssa siitä, kannattaako olla tekevinään opinnäytetyötä ja kuitenkin puuhata ja suunnitella aivan jotakin muuta. Kannattaako olla olevinaan vapaalla ja kuitenkin murehtia opinnäytetyön edistymistä? Vai pitäisikö keskittyä opinnäytetyön tekemiseen silloin, kun on sen tekemiselle varannut aikaa, ja nauttia sataprosenttisesti vapaa-ajasta, kun on puolestaan sen aika?

Eräs ohjattavistani kertoi voimaantuneensa tästä keskustelusta niin, että oli varannut kampukselta itselleen työtilat usealle päivälle viikossa, työskennellyt keskittyneesti ilman keskeytyksiä ja pystynyt näin ollen myös rentoutumaan paremmin vapaa-ajallaan.

Perfektionismi puolestaan voi kääntyä itseään vastaan hidastamalla etenemistä, vaikka motivaatio olisikin korkealla.

”Pyrin pysäyttämään itsekritiikin sen huomatessani ja yrittää pitää mieleni isossa kuvassa.”

Oppimisen vaikeudet, kuten lukivaikeus tai hahmottamisen vaikeudet voivat vaatia lisätukea. Näitä asioita käyn opiskelijoiden kanssa läpi nostamalla esiin Haaga-Helian monipuoliset hyvinvointipalvelut [linkki: Opiskelijan ohjaus ja hyvinvointi | Haaga-Helia], joissa saa erityisopettajan, opintovalmentajan ja opintopsykologin palveluja monenlaisiin opiskeluun, aikatauluttamiseen ja elämäntilanteeseen liittyviin haasteisiin.

Olen huomannut, että jo huolien esille nostaminen ja niiden jakaminen vertaisten kanssa vahvistaa opiskelijoiden pystyvyysajattelua ja uskoa opinnäytetyöprosessin onnistumiseen haasteista huolimatta.

Myös epäonnistumisen pelko voi muodostua esteeksi, joka jarruttaa vaikeisiin tehtäviin tarttumista. Siksi onkin tärkeää, että opinnäytetyöohjaajan ja -ohjattavan välinen suhde on mahdollisimman avoin, jotta opiskelija tuntee saavansa ohjausta aina silloin, kun sitä tarvitsee.

Opinto-ohjaajana olen huomannut, että mitä helpommin lähestyttävä opiskelijan opinnäytetyöohjaaja on, sitä paremmat käsitykset opiskelijalla on omasta minäpystyvyydestään. Banduran (1986) mukaan minäpystyvyydessä keskeistä on henkilön omat uskomukset ja arviot omista kyvyistään suoriutua. Omat uskomukset vaikuttavat vahvasti siihen, minkälainen motivaatio opiskelijalla on opinnäytetyön tekemiseen ja miten hän kokee opinnäytetyöprosessinsa onnistumisen.

Minäpystyvyys rakentuu myös aiempien positiivisten oppimiskokemusten ja epäonnistumisten kautta sekä siitä, miten opiskelija vertaa itseään suhteessa muihin.

Oman ohjaajan tuki on erittäin merkityksellistä opiskelijalle koko opinnäytetyöprosessin ajan. Sillä, kuinka turvallisen tilan ohjaaja pystyy ryhmälleen luomaan, on valtava merkitys opinnäytetyöprosessin tukemisessa.

Liiketalouden tradenomitutkinnossa opinnäytetyöprosessi alkaa oman ohjaajan ryhmäohjauksessa. Sen aikana opiskelija esittää opinnäytetyösuunnitelmansa ohjaajalle ja ryhmän muille opiskelijoille.

Samalla he huomaavat, että monien suunnitelmien tavoitteiden määrittelyssä, aiheen rajauksissa tai alustavassa rakenteessa on epätarkkuuksia. Nämä yhteisesti jaetut vaikeudet vahvistavat opiskelijoiden minäpystyvyyttä ja voimaannuttavat prosessissa etenemiseen.

Pidän opinnäytetyöohjauksessa tärkeänä, että jokaisella opiskelijalla on selkeä, tarkkarajainen tavoite, toimiva sisällysluettelorakenne ja tutkimustyyppisissä opinnäytetöissä myös tutkimuskysymys alaongelmineen, ennen kuin hyväksyn hänet prosessin suunnitelmavaiheesta eteenpäin. Näin opiskelija tietää helpommin, mistä lähteä liikkeelle, eikä lykkää aloittamista.

Opiskelijat myös oppivat toisten opiskelijoiden suunnitelmiin annetuista kehitysehdotuksista ja pystyvät tarkastelemaan omia suunnitelmiaan kriittisesti toisten saaman palautteen perusteella.

Tutkimukselliset ja menetelmälliset sekä eettiset ja tietosuojaan liittyvät riskit

Kolmanneksi opiskelijat nostivat esiin tutkimuksellisia ja menetelmällisiä epävarmuuksiaan. Aineistonkeruun onnistuminen, riittävä vastausprosentti ja varsinkin laadullisissa tutkimuksissa haastattelujen toteutettavuus olivat keskeisiä huolenaiheita.

Yhtä opiskelijaa huoletti myös aiheen rajaaminen, jottei työstä tule liian laaja kokonaisuus ja jotta näkökulma säilyy:

”Aiheen rajaaminen on ensimmäinen vaara – käsittelenkö liikaa asioita liian pintapuolisesti?”

Yksi opiskelija tunnisti myös eettisiä ja tietosuojariskejä. Ne liittyivät tutkimusaineiston luottamuksellisuuteen, haastateltavien anonymiteetin varmistamiseen ja yrityksen liikesalaisuuksien suojelemiseen suhteessa opinnäytetyön julkisuusvaatimuksiin. Hän ennakoi myös, että vastaajien varovaisuus ja haluttomuus kommentoida työnantajaan liittyviä asioita tutkimuksessa voi muodostaa eettisen haasteen, joka edellyttää selkeää tutkimustiedotetta, vastaamisen vapaaehtoisuutta ja tietoturvallista aineistonhallintaa.

Lähdemerkintöjen käyttö ja lähteiden ajantasaisuuden varmistaminen saivat toistuvia mainintoja, mikä sinänsä oli yllättävää, sillä lähdemerkintöjä harjoitellaan koko opintojen ajan eri opintojaksoilla. Lisäksi opiskelijat perehdytetään tutkimus- ja kehittämismenetelmien perusteisiin ja lähdeviittaustapoihin Haaga-Helian kaikille opiskelijoille kuuluvalla Tutkimus- ja kehittämisosaamisen opintojaksolla (5 op), jonka tavoitteena on tukea valmiuksia aloittaa opinnäytetyön tekeminen.

Menetelmä- ja lähdeviiteohjausta saa opinnäytetyöprosessin aikana myös viikoittaisista menetelmä- ja tekstipajoista, joista opinnäytetyöohjaajana muistutan opiskelijoitani tiiviisti. Pajat ovat keränneet erinomaista palautetta opiskelijoilta, ja niistä on suuri apu opinnäytetyön tekijöille.

Saatavilla olevan tuen markkinointi opiskelijoille luo heihin luottamusta: he eivät ole projektissaan yksin, vaikka valtaosa tekeekin opinnäytetyönsä yksilötyönä parityöskentelyn sijaan.

Motivaatio ja työn jatkuvuus

Neljäs kategoria opiskelijoiden tunnistamista riski- ja ongelma-alueista liittyi motivaatioon ja työn jatkuvuuteen. Motivaation ylläpitäminen koko prosessin ajan ennustettiin vaikeaksi. Työn pitkäjänteisyys ja itsenäisyys vaativat opiskelijalta sitoutumista ja itsensä johtamisen taitoja sekä kykyä pilkkoa projekti pienempiin osakokonaisuuksiin.

Useat opiskelijat kertoivat pyrkivänsä realistiseen suunnitteluun ja joustavuuteen, mikä osoittaa valmiutta kohdata mahdollisia esteitä:

”Pyrin suunnittelemaan ajankäyttöni realistisesti ja pilkon työn pienempiin osiin, jotta kokonaisuus ei tunnu liian kuormittavalta.”

”Pyrin pysymään aikatauluissani mukana ja asettamaan toimivia välitavoitteita, joiden avulla pysyn tavoitteissani.”

”Motivaation ylläpitäminen voi olla vaikeaa.”

Opiskelumotivaation tukeminen opinnäytetyöohjauksessa

Hakala (2024, alaluku Vireen ääripäitä) on tutkinut opiskelumotivaatiota ja nostaa esille neljä opiskelumotivaatioon liittyvää seikkaa:

• kilpailevat tavoitteet, eli asiat, jotka sillä hetkellä vievät ajatukset ja ajan muualle;
• opiskeltavan asian vaikeus, joka lannistaa edes yrittämään;
• oppimisilmapiiri kuten ryhmähenki ja kuuluminen porukkaan ja
• terveydelliset seikat, päihteet, unen puute ja muut henkilökohtaiset ongelmat.

Aineistoni opiskelijoiden kuvaamat opinnäytetyöprosessin riskit ja epävarmuustekijät heijastavat vahvasti Hakalan (2024) esille nostamia opiskelumotivaation neljää ulottuvuutta. Ensinnäkin kilpailevat tavoitteet näkyvät opiskelijoiden arjessa, kun opinnäytetyö kilpailee ajasta työn, vapaa-ajan ja harrastusten kanssa. Aikataulutus on siis merkittävä tekijä, joka voi muodostua sekä opinnäytetyön valmistumisen että opiskelijan oman minäpystyvyyden kokemuksen esteeksi.

Toiseksi Hakalan (2024) mainitsema opiskeltavan asian vaikeus näkyy opiskelijoiden epävarmuuksissa aineistonkeruun, tutkimusmenetelmien hallinnan ja lähdemerkintöjen laatimisen kanssa. Nämä opinnäytetyön sisältöön ja vaatimuksiin liittyvät seikat johtavat helposti opinnäytetyön lykkäämiseen ja täydellisyyden tavoitteluun. Toisaalta niitä pystytään helposti tukemaan asiantuntevalla ohjauksella.

Kolmas Hakalan (2024) mainitsema opiskelumotivaation ulottuvuus, oppimisilmapiiri, ei niinkään noussut esiin riskejä ja epävarmuuksia kuvaavassa aineistossani, mutta olen havainnut sen merkityksen opinnäytetyöohjauksen ryhmäkeskusteluissa erittäin vahvana opiskelumotivaatiota ja minäpystyvyyttä edistävänä asiana. Ryhmäohjausten aikana rakennettu turvallinen ilmapiiri, jossa keskeneräisyys ja kysymysten esittäminen on sallittua, vahvisti opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja tuntemusta siitä, etteivät he ole yksin ajatustensa kanssa.

Hakalan (2024) neljäs ulottuvuus, terveydelliset ja henkilökohtaiset tekijät, sen sijaan sai toistuvia mainintoja, kuten väsymys, stressi ja ahdistus. Ohjauksellisesti olisikin tärkeää korostaa opiskelijoille vapaa-ajan ja unen merkitystä ja muistuttaa heitä Haaga-Helian hyvinvointipalvelujen tuen olemassaolosta, mikä luo mielikuvaa välittävästä, empaattisesta ohjaajasta ja madaltaa kynnystä olla yhteydessä ohjaajaan, kun tarvetta ilmenee.

Opiskelijoiden tunnistamat riskit ja ongelma-alueet mukailevat Hakalan (2024) motivaatiotekijöitä, joten niillä on iso merkitys opinnäytetyöprosessin onnistumiselle. Haasteet liittyivät ennen kaikkea ajankäyttöön, opinnäytetyön vaativuuteen ja henkilökohtaiseen jaksamiseen.

Voidaankin todeta, että onnistunut opinnäytetyöohjaus edellyttää ohjaajalta kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa menetelmäohjauksen ja akateemisen kirjoittamisen tukemisen lisäksi ohjaajan tulee ymmärtää opiskelijan hyvinvoinnin ja arjen hallinnan haasteita sekä tarjota niihin asiantuntevaa tukea opiskelumotivaation ylläpitämiseksi.