TKIO – Oppiminen, joka muuttaa työelämää ja yhteiskuntaa

TKIO ei ole ainoastaan mielekäs haaste, vaan mahdollisuus tehdä oppimisesta relevanttia, vaikuttavaa ja inspiroivaa. Miten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) voisi luontevasti istua osaksi Master -koulutusta ja laajemminkin osaksi koko jatkuvaa oppimista ammattikorkeakoulussa? Tätä kysymystä on pohdittu myös valtakunnallisissa VaKe-hankkeen sparrauspajoissa.

TKIO:ssa yhdistyy oppiminen ja työelämälähtöisyys

TKIO:ta voi tarkastella eri näkökulmista: opiskelijan, opettajan ja hankkeen. TKIO:n integrointi vaatii tahtotilaa, rakenteita, pedagogista rohkeutta ja fasilitointia. Kun TKI on luontevasti integroitu oppimiseen, syntyy uutta, uusia verkostoja, uusia oivalluksia. TKIO ei ole vain pedagoginen valinta, vaan myös strateginen tapa toteuttaa ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista tehtävää tukea elinkeinoelämää. VaKe-hankkeen tilaisuuksissa korostuu, että TKIO:n painoarvo Master-koulutusten strategiassa on nostettu korkealle, keskustelua käydään siitä, miten käytännössä yhdistää esimerkiksi täysin erillään olevat TKI-yksikön toiminnot soljuvasti Master-opetukseen.

Itkosen (2025) mukaan korkeakoulujen tulisi hyödyntää TKIO-toimintaa systemaattisemmin jatkuvan oppimisen koulutusten tuottamisessa. Tämä edellyttää selkeitä prosesseja, tiedonkulun parantamista ja strategista yhteistyötä. 6AMK-verkoston kehitystyö vuosina 2025–2028 tähtää yhteiseen tuotantomalliin, joka tukee TKIO:n ja jatkuvan oppimisen välistä yhteyttä ja mahdollistaa joustavan osaamisen kehittämisen eri kohderyhmille. Tuotantomalli on toimintatapa, joka yhdistää TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen. Mallin tavoitteena on varmistaa, että hankkeissa syntyvä tieto ja tulokset hyödynnetään koulutuksessa. Tuotantomalli voi luoda prosessin, joka tuo jatkuvan oppimisen näkökulman hankkeen koko elinkaareen ja samalla vähentää päällekkäistä työtä.

TKIO-toiminta yhdistää oppimisen ja työelämälähtöisen kehittämisen, tarjoten opiskelijoille mahdollisuuden osallistua aitoihin kehittämisprosesseihin ja tuottaa ratkaisuja, jotka hyödyttävät organisaatioita (Koivunen, Heikka & Gallén 2015). Samalla TKIO toimii jatkuvan oppimisen sisällöllisenä perustana, kun hankkeissa syntyvät ideat ja tuotokset muuntuvat koulutustarjonnaksi. Koivunen ym. (2015) osoittavat, että Master-koulutuksessa TKIO voi toimia oppimisen lähtökohtana, jolloin opiskelijat osallistuvat aitoihin kehittämisprosesseihin ja tuottavat ratkaisuja, jotka hyödyttävät organisaatioita. Samalla heidän osaamisensa kehittyy käytännönläheisesti.

TKIO-integroinnin hyödyt koulutukselle ja TKI-toiminnalle

Ojasalo ym. (2017) osoittivat kolmivuotisessa projektissaan, että sekä koulutuksen että TKI-toiminnan vaikuttavuus vahvistuu, kun ne toteutetaan integroidusti Learning by Researching and Developing (LbRD) -mallin mukaisesti. Tämä vastavuoroinen vahvistuminen perustuu siihen, että opiskelijat tuovat tuoretta näkökulmaa ja osaamista TKI-hankkeisiin, samalla kun hankkeet tarjoavat autenttisen ja merkityksellisen oppimisympäristön. Integraatio siis parantaa sekä pedagogista laatua että TKI-tuotosten relevanssia (Ojasalo ym. 2017). TKIO vahvistaa myös monialaista yhteistyötä ja tukee elinikäistä, jatkuvaa oppimista, mikä on keskeistä vauhdilla muuttuvassa työelämässä.

Suomalaisessa kontekstissa TKIO:n asema on tunnustettu erityisen vahvaksi. Koivunen ym. (2015) raportoivat tulevaisuustyöpajoista, joissa opiskelijat, opettajat, alumnit ja työelämän edustajat kuvittelivat tulevaisuuden Master-koulutusta. Osallistujat näkivät, että TKI-toiminta sulautuu niin vahvasti opetukseen, että se muodostaa koko koulutuksen lähtökohdan.

Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulujen henkilöstön näkökulmasta TKI-toiminnan integrointi opetukseen ja oppimiseen näyttäytyy moniulotteisena ilmiönä. Narratiivisen analyysin pohjalta muodostetut viisi tyyppitarinaa osoittavat, että TKIO voi toteutua henkilöstön omakohtaisena toimintana, opiskelijoiden oppimisen kenttänä, opetuksen työvälineenä, työelämäyhteistyönä tai rakenteiden ohjaamana toimintana. (Laitinen-Väänänen ym. 2025.)

Integraation onnistuminen edellyttää henkilöstön aktiivisuutta, motivaatiota ja osaamista, mutta myös korkeakoulun rakenteellista tukea ja strategista johtamista. Tarinat paljastavat ristiriitoja yksilön innostuksen ja organisaation käytäntöjen välillä, mutta myös kajastuksia onnistuneesta integraatiosta, joka voi vahvistaa oppimista, kehittää pedagogiikkaa ja lisätä työelämäyhteyksiä (Laitinen-Väänänen ym. 2025).

Tästä esimerkkinä opettaja fasilitoi työelämälähtöistä opintojaksoa, jossa opiskelijat kehittävät ratkaisuja partneriyrityksen tarpeisiin. Opintojakson aikana syntyy uusia ideoita ja toimintamalleja, tätä voisi kuvailla yllä olevan mukaisesti ’TKIO opiskelijoiden oppimisen kenttänä’. Opettaja hyödyntää työelämälähtöisen opintojakson yritysyhteistyön tuloksia seuraavilla opintojaksoilla, tällöin ’TKIO toimii opetuksen työvälineenä’. Yritys puolestaan saa omaan käyttöönsä kehitetyt ratkaisut, joka tekee ’TKIO:sta työelämäyhteistyötä’. Jos korkeakoulun oma strategia tukee tätä mallia ja tarjoaa rakenteet, esimerkiksi ohjeet ja resurssit, ’TKIO toteutuu myös rakenteiden ohjaamana toimintana’. Lopulta opettajan oma innostus ja osaaminen ratkaisee, kuinka vahvasti TKIO integroituu arkeen, missä näkyy tutkimuksen kuvaama ’jännite yksilön motivaation ja organisaation käytäntöjen välillä’.

Esimerkkejä pedagogista lähestymistavoista

Pedagogisia malleja, jotka yhdistävät hankkeita ja oppimista on käytössä eri ammattikorkeakouluissa ja niillä on omia piirteitään ja omat nimensä. Ei ole kuitenkaan todistettu, että joku malli olisi merkittävästi parempi, kuin joki toinen (Laitinen-Väänänen ym. 2025).

Ojasalo ym. (2017) esittelivät Learning by Researching and Developing (LbRD) -lähestymistavan, joka on jatkumoa aiemmin kehitetylle Learning by Developing (LbD) -pedagogiikalle. LbRD operationalisoi TKIO-integroinnin tarjoamalla konkreettisia työkaluja ja rakenteita TKI-linkitettyjen kurssien ja projektien toteuttamiseen. Projekti tuotti viisi käytännön työkalua: visuaalisen tiedon seinän (Visual information wall), toimintakalenterin (Activity calendar), projektimarkkinat (Project markets), suunnittelu- ja arviointimallin (Planning and Assessment template) sekä opintojakson TKI-rahoituksesta. Nämä työkalut auttavat opettajia ja opiskelijoita hahmottamaan TKI-hankkeiden ja opintojen välisiä yhteyksiä sekä suunnittelemaan oppimista systemaattisesti. (Ojasalo ym. 2017.)

Projektipohjainen oppiminen (Project-Based Learning, PBL) on toinen esimerkki pedagogisesta lähestymistavasta TKIO-integroinnissa. Työelämälähtöistä projektioppimista tarkasteltiin Master-tason palvelumuotoilukoulutuksessa ja todettiin, että se yhdistää teoreettisen tiedon käytännön soveltamiseen autenttisten työelämäprojektien kautta. Työelämälähtöisessä projektioppimisessa opiskelija työskentelee aidon yrityskumppanin kanssa, mikä tekee oppimisesta merkityksellistä ja motivoivaa. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta fasilitaattoriksi, joka ohjaa oppimisprosessia ja reflektointia. (Kauppinen & Luojus 2020.)

Oleellista ei varmaankaan ole minkälaista pedagogista mallia käyttää, vaan kehittävä mindset, joka tukee rohkeaa kokeilua ja reflektoivaa oppimista. TKIO vaatii yhteistoimijuutta, eli kaikkien osapuolten yhteiskehittämistä avoimella mielellä.

Muuttuvat roolit ja uudet kompetenssit

TKIO-integrointi edellyttää opettajilta rohkeutta, uudenlaista osaamista ja roolin tietoista muutosta tiedon jakajasta fasilitoijaksi. Koivisto, Koskela & Henner (2015) tutkivat opettajien kokemuksia tiimiopettajuudesta Master-koulutuksessa ja totesivat, että sen tason opetus vaatii osaamista toimia yhteyshenkilönä ja siltana työelämän, opiskelijan ja koulutuksen välillä. Opettaja ei voi enää olla pelkkä tiedon välittäjä, vaan hänen on osattava fasilitoida oppimisprosesseja, ohjata projekteja, rakentaa verkostoja työelämään ja tukea opiskelijoiden reflektointia. Tiimiopettajuus, jossa useat opettajat työskentelevät yhdessä, vahvistaa TKI-toiminnan vaikuttavuutta tiedonsiirtona ja yhteiskunnallisena hyötynä (Koivisto ym. 2015). Opettajien koulutus ja pedagoginen kehittäminen ovat siis avainasemassa TKIO-integroinnin onnistumisessa.

Arcega, Plaza & Medrano (2011) korostavat TKI-projektien hallinnan opettamisen merkitystä Master-koulutuksissa: TKI-projektien hallinnan opettaminen parantaa opiskelijoiden kykyä hallita. Kun opiskelija hallitsee sekä sisällön että prosessin, hän pystyy toimimaan itsenäisesti kehittäjänä ja projektipäällikkönä työelämässä. Poikkitieteelliset kaupalliset projektit läbien tai alustojen kautta rakentavat konkreettisesti sekä innovaatio- että työllistyvyyskompetensseja (Guzanov, Baranova & Ofitserova 2022). Tällaiset kokemukset valmistavat opiskelijoita toimimaan muuttuvassa työelämässä, jossa yrittäjän taidot ja asenne sekä kyvyt johtaa erilaisia kehittämishankkeita ovat arvossaan. Hanketoiminta voi parhaimmillaan kannustaa opiskelijoita viemään omia kehittämisideoitaan eteenpäin ja harkitsemaan yrittäjyyttä, mikä voi olla yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Myös hankkeiden kansainväliset ulottuvuudet valmentavat opiskelijoita toimimaan globaaleissa innovaatioekosysteemeissä.

6AMK-verkosto vahvistamassa TKI:n ja koulutuksen yhteyttä

Olemme parhaimmillaan päättyvässä VaKe-hankkeessa työskennelleet valtakunnallisissa sparrauspajoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa Master-koulutusten edustajien kanssa. TKIO-toimenpiteet jatkuvat samalla kiinnostuksella uudessa 6AMK-yhteistyössä. Haaga-Helian, Hämeen, Humanistisen, Laurean, Metropolian ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen muodostaman 6AMK-verkoston yhteistyön tavoitteena on parantaa koulutustarjonnan osuvuutta ja uudistumiskykyä vahvistamalla TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen koulutusten kehittämisen yhteyttä sekä uudistamalla jatkuvan oppimisen toteutusmuotoja.

TKIO on lupaus merkityksellisestä, työelämälähtöisestä ja tulevaisuutta rakentavasta oppimisesta – haaste ja mahdollisuus opettajille, opiskelijoille, työelämälle ja hanketoimijoille kohdata oppiminen yhdessä kehittäen, kokeillen ja reflektoiden. Parhaimmillaan se vahvistaa kaikkien osapuolten TKI-valmiuksia ja ammentaa yhteiskunnallista hyötyä laajasti.

Kuva: Shutterstock