Tekoäly taloushallinnossa: esteet ja mahdollistajat

Tekoäly (AI) on jo mullistanut monia toimialoja, mutta taloushallinnossa sen käyttöönotto näyttää etenevän hitaammin kuin muilla aloilla. Tämä on yllättävää, sillä taloushallinnon prosessit ovat digitaalisia ja monesti automatisoitavissa. Euroopassa tekoälyä käytetään kuitenkin enemmän esimerkiksi markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa kuin taloushallinnossa ja rahoituksessa (Kruse, Wunderlich & Beck 2019; Eurostat 2025).

Tekoälyn käytön yleistyessä keskustelussa on nostettu esille, että teknologian hyödyntämisen tulisi olla ihmislähtöistä – tekoälyn pitäisi tukea ja vahvistaa työntekijöiden osaamista pelkän automatisoinnin sijaan. Tämä ihmislähtöinen ajattelu on keskeinen osa myös Euroopan Unionin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan esittelemää viidennen teollisen vallankumouksen eli Industry 5.0 -käsitettä sekä siinä ympäristössä toimivia Organisaatio 5.0 yrityksiä.

Teimme keväällä 2025 Haaga-Heliassa kyselytutkimuksen, jossa tavoitteenamme oli ymmärtää mitä tekoälyn käytön esteitä ja mahdollistajia taloushallinnon ja rahoituksen asiantuntijat kokevat. Saimme kyselytutkimukseemme 103 vastausta taloushallinnon ja rahoituksen ammattilaisilta eri organisaatioista Suomessa. Vastaajista 71 % oli naisia ja 66 %:lla yli 10 vuoden työkokemus alalta. Organisaatiot vaihtelivat mikroyrityksistä suuriin konserneihin. Kyselyssä kartoitimme 13 estettä ja 12 ratkaisua tekoälyn käyttöönottoon liittyen.

Tulokset osoittavat, että alan muutos kulkee kohti ihmislähtöistä, kestävää ja yhteistyöhön perustuvaa Organisaatio 5.0 -mallia. Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa artikkelistamme Kortesalmi, Aunimo, Rauhala & Schögl 2025 Transition to Organisation 5.0 – Barriers and Enablers of AI Adoption in Accounting and Finance.

Hyödynnämme tutkimustuloksia pk-yrityksille tekoälyideoita, -neuvontaa ja -kokeiluja tarjoavassa Finnish AI Region, eli FAIR, hankkeessa. Tulokset ovat kiinnostavia kenelle tahansa tekoälyn käyttöä harkitsevalle taloushallinnon ja rahoituksen osaajalle.

Organisaatio 5.0 – teknologia ihmisen kumppanina

Industry 5.0 ja Organisaatio 5.0 käsitteet rakentuvat teollisten vallankumousten jatkumolle. Ensimmäisessä teollisessa vallankumouksessa (Industry 1.0) 1700-luvun lopulla lähtien ihmiskunta alkoi hyödyntämään teknologiaa ja höyrykoneita. Toisessa teollisessa vallankumouksessa (Industry 2.0) siirryttiin mekaanisesta voimasta sähköenergiaan. Kolmannessa teollisessa vallankumouksessa (Industry 3.0) integroitiin automaatio tuotantoon elektroniikan ja tietotekniikan avulla (Mourtzis, Angelopoulos & Panopoulos 2022).

Uudet teknologiat, kuten pilvipalvelut ja tekoäly, loivat perustan neljännelle teolliselle vallankumoukselle (Industry 4.0). Industry 5.0 ja siinä toimivat 5.0 Organisaatiot pyrkivät nyt saavuttamaan yhteiskunnallisia tavoitteita talouskasvun lisäksi tekemällä tuotannosta kestävää ja asettamalla työntekijöiden hyvinvoinnin etusijalle. Se tarkoittaa ihmisen ja teknologian yhteistyötä, jossa korostuvat ihmislähtöisyys, kestävyys ja resilienssi (European Union 2022). Työntekijät nähdään investointina, ei kulueränä. Teknologia ei korvaa ihmistä, vaan tukee hänen osaamistaan ja hyvinvointiaan.

Tekoäly ja taloushallinto – miksi muutos on hidas?

Tutkimuksessamme pyysimme ensin vastaajia valitsemaan viisi suurinta estettä tekoälyn käyttöönotolle, ja pisteyttämään ne asteikolla 1-5 niin että tärkein sai viisi pistettä ja vähiten tärkein yhden pisteen (ranking). Tutkimuksemme mukaan suurin este (301 pistettä) tekoälyn käytölle on osaamisen puute: organisaatioilta puuttuu riittävä tekninen ja liiketoiminnallinen ymmärrys tekoälyn hyödyntämisestä. Tämä ei ole yllättävää, sillä jatkuvasti kehittyvän teknologian ajantasainen seuraaminen vie aikaa ja vaatii teknologista ymmärtämistä.

Toiseksi merkittävimmäksi haasteeksi todettiin yhteensopivuuteen liittyvät ongelmat (205 pistettä). Monet yritykset kamppailevat vanhojen järjestelmien kanssa, joihin uudet tekoälyratkaisut ovat vaikeasti integroitavissa. Kolmas ja neljäs huolen aihe ovat datan laatu (183 pistettä) ja tietoturva (163 pistettä), mikä on ymmärrettävää, kun kyse on taloudellisista tiedoista ja henkilötiedoista. Muutosjohtaminen on viides keskeinen este miltei samalla pisteluvulla (154 pistettä): teknologiaa voidaan hankkia, mutta jos organisaatiokulttuuri ei tue oppimista ja kokeilua, investoinnit jäävät vajaakäyttöön. Huoli tekoälyn kalleudesta tuli vasta kuudennelle sijalle (106 pistettä)

Yllättävää kyllä, eettiset kysymykset ja algoritmien läpinäkyvyys ja vinoumat, joista akateemisessa keskustelussa puhutaan paljon (Lehner et al. 2022), eivät olleet vastaajien mielestä merkittäviä esteitä ja saivat vähiten ranking pisteitä (13 pistettä). Käytännön haasteet vievät huomion – ainakin toistaiseksi.

Ratkaisut löytyvät ihmisistä, ei pelkästään teknologiasta

Kun kysyimme samalla menetelmällä, miten esteet voidaan ylittää, kaksi asiaa nousi ylitse muiden: jatkuva koulutus (284 pistettä) ja oppimista tukeva organisaatiokulttuuri (271 pistettä). Tämä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, jossa korostetaan, että teknologian käyttöönotto onnistuu vain, jos ihmiset ymmärtävät sen merkityksen ja osaavat soveltaa sitä (Jackson & Allen 2024).

Kolmanneksi tärkein tekijä oli käytettävyyden parantaminen (162 pistettä). Tekoälyn pitää olla helppokäyttöistä ja sulautua arjen prosesseihin. Tämä havainto on merkittävä, sillä taloushallintoalan aikaisemmissa tutkimuksissa käyttäjäkokemusta ei ole aiemmin korostettu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoälyratkaisujen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota Organisaatio 5.0 mukaisesti sujuviin käyttöliittymiin ja saumattomaan integraatioon – sen sijaan että tutkitaan vain teknologian tuomia säästöjä ja tehokkuutta, mihin laskentatoimen tutkimus on pääosin painottunut (Xu et al. 2019; Jackson & Allen 2024). Käytettävyyden ja helppokäyttöisyyden merkitys, samoin kuin uudesta teknologiasta koettu hyöty – ovat perinteisesti olleet merkittäviä uusien teknologioiden käyttöönoton ajureita (Davis 1989). Helppokäyttöisyyden merkitys taloushallinon prosessien käyttöönotossa tuli selvästi esille myös aikaisemmassa haastattelututkimuksessamme (Kortesalmi, Aunimo & Kärkinen 2024).

Vertailimme vastauksia myös vastaajaryhmittäin. Kun vertailimme nuorempien ja vanhempien vastauksia keskenään, tuli esille, että nuoret työntekijät suhtautuvat tekoälyyn rohkeammin ja haluavat kokeilla uusia ratkaisuja, kun taas kokeneemmat arvostavat sujuvaa käytettävyyttä. Tämä ero kannattaa huomioida kehitystyössä.

Tekoälyosaaminen on varmistettava – myös taloushallinnossa

Tuloksemme osoittavat, että tekoälyn käyttöönotto taloushallinnossa ei ole ensisijaisesti teknologinen tai taloudellinen, vaan osaamiseen liittyvä haaste. Yrityksille tämä tarkoittaa panostusta henkilöstön jatkuvaan koulutukseen ja oppimista tukevaan organisaatiokulttuuriin. Pelkkä teknologian hankinta ei riitä – sitä pitää myös alkaa käyttämään. Yritysten kannattaa aloittaa pienillä kokeiluilla ja varmistaa, että ratkaisut ovat helppokäyttöisiä ja integroituvat olemassa oleviin prosesseihin. Vähitellen yritykset voivat miettiä oman tekoälystrategian tekemistä.

Haaga-Helian ja alan opiskelijoiden näkökulmasta tulokset korostavat tekoälyosaamisen merkitystä. Näinä vaikeina työmarkkina-aikoina harjoittelu- ja työpaikan voi saada juuri se tekoälyosaamista omaava opiskelija. Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää sekä teknologian mahdollisuudet että sen eettiset ja käytännön ulottuvuudet, jotta he voivat toimia tulevaisuuden asiantuntijoina ja kehittäjinä.

Haaga-Helian rooli on tarjota oppimisympäristöjä, joissa tekoälyä kokeillaan käytännössä ja yhdistetään liiketoiminnan tarpeisiin. Näin varmistamme, että valmistuvat ammattilaiset osaavat viedä tekoälyratkaisuja yrityksiin – ihmislähtöisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Kuva: Shutterstock