Tunteet oppimisen moottorina: hyvinvoinnin ja palautumisen merkitys

Tunteet ovat oppimisen ja toiminnan energiaa. Ne ovat voimavaroja, jotka liikuttavat meitä. Ne ohjaavat toimintaamme ja vaikuttavat siihen, miten opimme, teemme päätöksiä ja palaudumme. (Paakkanen ym. 2017.) Tunteet toimivat kuin sisäinen moottori, joka käynnistyy vuorovaikutuksessa ympäristön, ajatusten ja kokemusten kanssa.

Oppiminen ja opiskelu aiheuttaa paljon erilaisia tunteita, ja ne voivat saada meidät liikkeelle tai pysäyttää hetkeksi oppimisprosessin. Pelko ja pelon tunne voi lamauttaa ja estää oppimisen ja siksi turvallisuuden tunteen luominen oppimistilanteeseen on tärkeää.

HR ja johtamisen tradenomiopiskelijoiden Itsensä johtamisen ja johdatus coachaukseen -opintojakson yksi teema on tunteet, tunnetaidot ja niiden johtaminen. Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää tunteiden logiikka, tunnistaa omia tunteitaan ja ymmärtää niiden merkitys itsensä johtamisessa ja muiden johtamisessa sekä hyvän tunneilmapiirin luomisessa.

Syksyllä 2025 hyvinvointivalmentaja Anu Jaakkola oli luennollamme mukana kertomassa hyvinvoinnista ja palautumisen tärkeydestä Haaga-Helian HR ja johtamisen opiskelijoille ja kertoi EFT = Emotional Freedom Techniques -menetelmästä, jossa voidaan vapauttaa keho ja mieli tunneperäisistä jännitteistä ja esteistä.

Tunteet kehossa, mielessä ja vuorovaikutuksessa

Tunteita voi tarkastella subjektiivisuuden, kehollisuuden, toimijuuden tai sosiaalisen viestinnän kautta. Tunteet ovat henkilökohtaisia kokemuksia, jotka voivat vaihdella yksilöittäin. Tunteet ilmenevät myös kehossa. Ilo näkyy ilmeinä kasvoilla, eleinä ja puheessa ja jännitys voi tuntua vatsassa. Tunteet myös ohjaavat toimintaa ja vaikuttavat päätöksiin, motivaatioon ja siihen miten käyttäydymme. Tietoisuus omista tunteista ja ymmärrys toisten tunteista auttaa meitä ymmärtämään toisiamme. (Paakkanen ym. 2017; Rantanen, Leppänen & Kankaanpää 2020.)

Opettajana koen, että positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat oleellinen osa oppimista ja kehittymistä. Ne kummatkin ovat tärkeitä eikä negatiivisia tunteita kannata kieltää, koska ne voivat tuoda meille tärkeää tietoa. Esimerkiksi turhautuminen voi olla merkki siitä, että jokin kaipaa muutosta, ja siksi se voi olla muutoksen energiaa. Yhdessä kehotimme luennolla olleita opiskelijoita tunnistamaan tunteet ja antamaan niille tilaa, sillä ne voivat vahvistaa itseluottamusta, motivaatiota ja palautumista.

Tunteiden energian voikin katsoa olevan oppimisen ja kasvun polttoaine, joka auttaa meitä suuntaamaan kohti merkityksellistä osaamista ja hyvinvointia.

Tunteet osaamisen kehittymisessä

Pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta sekä opiskelijoilla että opettajilla on erilaisia tunteita korkeakoulussa. Opettajien hyvinvointi heijastuu opiskelijoihin ja opiskelijoiden tunnetila voi vaikuttaa opettajan tunnetilaan. Korkeakouluyhteisössä voidaan nähdä itsemme myös toistemme peileinä, myös hyvinvoinnin näkökulmasta.

Opiskelijat ja myös opettajat ovat jatkuvasti uusien oppimisvaatimusten äärellä, joka voi aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja oppimisprosessissa olemme aina uuden äärellä, jolloin voi tulla esiin erilaisia tunteita, jotka vaikuttavat myös kehon jännitystiloihin. Paason ja Maunun (2022) määrittelemä osaamisidentiteetin käsite rentouttaakin osaamisen ideaa, että ei tarvitse olla valmis osaamisen suhteen, vaan olemme jatkuvasti muutoksen äärellä oppimisessa. Tämä sama pätee myös itsensä johtamisen ja resilienssitaitojen kehittymisen osalta.

Osaamisidentiteetti kuvaa yksilön käsitystä itsestään osaajana – ei vain ammatillisessa roolissa, vaan laajemmin elämän eri konteksteissa. Se on dynaaminen prosessi, joka muotoutuu jatkuvasti kokemusten, ympäristön ja työelämän muutosten myötä. (Paaso & Maunu 2022.) Itse korostan opiskelijoilleni, että itsensä johtamisen, coachausosaamisen tai johtajuustaitojen osalta ei ikinä tule valmista, että aina voi laajentaa tai syventää oppimistaan näissä asioissa.

Oppimisessa ja opiskelun aikana osaamisidentiteettikäsitteen oivaltaminen auttaa yksilöä sietämään epävarmuutta oppimisen aikana erityisesti epävarmassa ja muuttuvassa työelämässä. Osaamisidentiteetin avulla yksilö voi kokea osaamisen kehittämisen merkitykselliseksi, mikä tukee palautumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se ei ole vain teknistä osaamista, vaan myös sosiaalista ja emotionaalista kyvykkyyttä. (Ketamo, Ollila & Paaso 2022; Paaso & Maunu 2022; Paaso & Ollila 2024.)

Palautumisen voima: kun tunteet saavat tilaa, oppiminen syvenee

Jaakkola kertoi, kuinka turvallisuudentunne on ihmisen kaiken toiminnan ja päätöksenteon taustalla: ihminen luontaisesti toimii niin, että sattuisi mahdollisimman vähän. Hänen mukaan aivojen näkökulmasta reagoimme uhkaan vaistomaisesti joko taistelemalla, pakenemalla tai jäätymällä. Stressaavan tilanteen kohdatessamme alitajuisesti valitsemme jonkun näistä keinoista selviytyä tilanteesta.

Stressi pohjautuu pelkoon ja keho muistaa, vaikka mieli unohtaa. Kehon stressireaktioista ei pääse pakoon, mutta voimme oppia ymmärtämään ja säätelemään niitä, Jaakkola avasi. Erilaiset, sekä positiiviset että negatiiviset, stressitekijät voivat vaikuttaa meidän kehomme jännitystiloihin myös tiedostamattamme. Hän kertoi, että fysiologinen stressi on hermoston epätasapainotila, jossa sympaattinen hermosto toimii kaasuna ja parasympaattinen jarruna eli auttaa palautumaan, eheytymään ja huoltamaan kehon toimintoja. Optimaalinen vireystila onkin tasapainoinen tila, jossa henkilö on rentoutunut, mutta tarkkaavainen. Tätä kuvaavat läsnäolon ja turvallisuuden tunteet, esitti Jaakkola.

Henkistä stressiä on epäonnistumisen, riittämättömyyden ja huonommuuden tunteet, ristiriidat, häpeä, syyllisyys sekä esimerkiksi terveyden tai rahan menetys tai yksinäisyyden tunne. Ihmisellä on tarve kuulua yhteisöön ja pelko hylkäämisestä tai ulossulkemisesta aiheuttaa stressiä. Henkinen stressi jättää jäljen myös fyysiseen kehoon. (Manninen 2024.)

Yksilöt eroavat toisistaan työn kuormittavuuden kokemuksen, koetun hyvinvoinnin ja henkilökohtaisten voimavarojen osalta. Voimavaroja ovat esimerkiksi optimismi, itsesäätelyn taidot ja tunnetaidot. Näillä on erityisesti merkitystä stressaavissa tilanteissa ja ne vaikuttavat siihen, miten kuormittavaksi kokemus koetaan. (Virtanen, Hailikari & Rönkkönen 2025.)

Oppilaitosyhteisössä on erilaisia tilanteita, jotka voivat aiheuttaa stressiä niin opiskelijoille kuin myös henkilökunnalle, ja tämän takia palautumisen taidot ovat erittäin tärkeitä meille kaikille. Jos korkeakouluyhteisössä on ymmärrystä ja osaamista tunteiden käsittelyn suhteen, voidaan siihen kiinnittää huomiota myös oppimisratkaisuja suunnitellessa.

Tunteiden vapauttamismenetelmä EFT-menetelmällä

Opintojen aikana opiskelijoilla on paljon erilaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat stressiä. Monet tekevät työtä, opiskelevat ja pyrkivät myös tasapainottelemaan sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja harrastustenkin kanssa. Opettajana olen seurannut satojen opiskelijoiden coachausvideoita, joissa he harjoittelevat toistensa coachaamista ja usein nämä elämän haasteet tulevat näissä videoissa esiin. Ratkaisuja haetaan työmäärän, osaamishaasteiden ja riittämättömyyden tunteiden kanssa tasapainotteluun.

Jaakkola muistutti meitä siitä, että hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että haasteet ja kyvyt ovat tasapainossa. Siedettävässä stressissä tiedämme, että se on väliaikaista ja tietyn ajan päästä stressi helpottaa. Opiskelijoiden ja meidän kaikkien tulisi kiinnittää huomiota palautumiseen. Kun ihminen pystyy palautumaan ja tasapainottamaan oman vireystasonsa, niin rauha ja tyyneys palauttavat kulunutta energiaa ja vahvistavat keskittymistä (Markuksela 2021).

Jaakkola esitteli EFT = Emotional Freedom Techniques -menetelmän ja antoi opiskelijoille kokemuksen sen käytöstä oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Menetelmä liittyy kehotietoiseen ja hyväksyvään läsnäoloon ja perustuu siihen, että kehon akupisteitä naputtelemalla vapautetaan kehon energiavirtoja ja lievitetään emotionaalista stressiä.

Stressin purkaminen voi merkittävästi edistää hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. Se auttaa myös piilevän kuormituksen keventämisessä. Tällaisia kuormituksia voivat olla esimerkiksi kipeät muistot, traumat, sukupolvien väliset taakkasiirtymät sekä alitajuiset pelot ja tunnelukot, jotka ovat syntyneet aiemmista elämänkokemuksista. (Launonen 6.9.2025.) Varsin helppo ja käytännöllinen EFT-menetelmä voikin olla yksi palauttava keino hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Myötätuntoinen toiminta hyvinvoinnin mahdollistajana

Opettajan myötätuntoinen toiminta alkaa havainnoinnista ja ymmärtämisestä. Se tarkoittaa opiskelijoiden hyvinvoinnista välittämistä, halua vaikuttaa heidän oppimiskokemuksiinsa, hyvän tekemistä arjen kohtaamisissa sekä omien tekojen vaikutusten tarkastelua.

Opettajina meidän on hyvä palautua ja voida hyvin myös itse, jotta voimme auttaa opiskelijoita voimaantumaan ja antamaan mahdollisimman hyvät eväät oppimiselle. Toisaalta emme tiedä, millaista kuormaa kukin opiskelija kantaa mukanaan, joten myötätuntoinen suhtautuminen kanssakulkijoihin ja heidän tunnetyöskentelyynsä on tärkeää.

Opettajien tehtävänä on johtaa tunneilmastoa oppimisympäristössä, koska hyvinvoinnilla ja osaamisen kehittymisellä on yhteys toisiinsa. Pedagoginen hyvinvointi rakentuu arjen työssä.

Kuva: Haaga-Helia