Ihmisillä on tarve kuulua yhteisöön ja yhteisöllisyys onkin keskeinen asia hyvinvoinnin mahdollistumiseksi. Sekä opiskelijat että opettajat ja muu korkeakouluhenkilöstö muodostavat korkeakouluyhteisön, jonka jokaisen jäsenen tulisi olla osallinen yhteisöllisyyden kehittämisessä ja siten kokea osallisuutta, toimijuutta ja arvostusta.
Opettajat ovat keskeisessä roolissa opiskelijahyvinvoinnin mahdollistamisessa, mutta yhteistä vuorovaikutusta tarvitaan luottamuksen ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Johtamalla oppimista ja luomalla luottamusta ja vuorovaikutusta edistävän oppimisympäristön voi opettaja kannustaa opiskelijoita aktiivisesti osallistumaan korkeakouluyhteisön kehittämiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. (Niinistö-Sivuranta ym. 2025; Perunka & Erkkilä 2025.)
Tässä kirjoituksessa kuvataan, kuinka yhteiskehitellen loimme opiskelijalähtöisen konseptin HR ja johtamisen opiskelijoiden verkostoitumiseksi ja yhteisön kehittämiseksi.
Pienestä ideasta voi syntyä suurempaa
Yksi Haaga-Helian opintojaksoista on Organisaatiokulttuuri ja verkostojen johtaminen, jossa syksyllä 2024 käsiteltiin verkostojen merkitystä. Opintojaksollaa tuli ilmi, että HR ja johtamiseen suuntautuville tradenomiopiskelijoille ei ollut tarjolla yhteisiä kohtaamisen paikkoja opintojaksojen ulkopuolella.
Oivalluksen myötä syntyi ajatus siitä, ettei yhteisöllisyyden kehittäminen vaadi aina muuta kuin sen, että joku päättää tarttua toimeen. Perunkan ja Erkkilän (2025) mukaan pystyvyyden kokemus ja käsitys omasta pystyvyydestä syntyvät yhteisön arjessa, jossa jokainen teko ja tapa olla vuorovaikutuksessa vaikuttavat yksilön kokemukseen.
Opiskelijalähtöiset, ketterät kokeilut käynnistettiin kutsumalla HR- ja johtamisen opiskelijoita yhteisiin tapahtumiin. Ensimmäinen pikkujouluhenkinen tilaisuus synnytti 15 hengen yhteisön alun, ja keväällä 2025 järjestetty toinen tapahtuma keräsi jo 25 osallistujaa. Perunkan ja Erkkilän (2025) mukaan juuri tällaiset onnistumiset ja niihin liittyvät havainnot vahvistavat pystyvyyttä.
Opettajan tehtävänä oli varmistaa, että toimintamalli jäisi elämään Haaga-Helian toimintaan. HR- ja johtamisen osaamisalueryhmässä keskusteltiin asiasta ja päätettiin jatkaa idean kehittämistä yhdessä sen alkuperäisten tekijöiden kanssa. Syksyn 2025 HR Connect -tilaisuus suunniteltiin yhdessä, mutta toteutus oli täysin opiskelijalähtöinen. Tapahtuma keräsi ennätysmäärän osallistujia: 35 opiskelijaa, kuusi opettajaa, osaamisaluejohtaja sekä kaksi fasilitoijaa.
Konsepti vahvistamaan opiskelijoiden pystyvyyttä
Yhteiskehitellen järjestetty HR Connect tilaisuus oli suunniteltu tukemaan opiskelijoiden monipuolista tutustumista, verkostoitumista ja ammatillista inspiraatiota.
Ammatillista pystyvyyttä vahvisti Liisa Puskalan asiantuntija-alustus, joka toi syvällistä tietoa lukemisen merkityksestä ammatillisessa kehittymisessä ja lisäsi ymmärrystä omasta oppimisesta ja hyvinvoinnista. Työpajojen ja pöydästä pöytään vaihtamisen kautta osallistujien oli mahdollista luoda uusia kontakteja ja jakaa hyvinvointiin liittyviä ajatuksia. Luovuuden ja itseilmaisun kautta koettu pystyvyys näkyi taidetyöpajassa, joka tarjosi tilaisuuden kokeilla uutta, ilmaista itseään ja saada arvostavaa palautetta. Tämä vahvisti tunnetta omasta osaamisesta ja rohkeudesta.
Palautteissa korostui tunne siitä, että keskustelut olivat merkityksellisiä ja auttoivat tutustumaan uusiin ihmisiin. Palautteissa nousi esiin kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta, sekä vahvistunut tunne omasta osaamisesta ja rohkeudesta.
Tilaisuuden rento ilmapiiri ja ohjattu toiminta loivat turvallisen tilan osallistumiselle ja ajatusten jakamiselle. Tunne, että kuulutaan yhteen ja ollaan osa samaa yhteisöä vahvistui.
Hyvinvointi syntyy yhdessä
Hyvinvointi on yhteinen vastuu, joka kuuluu jokaiselle korkeakouluyhteisön jäsenelle. Kun opiskelija kokee voivansa osallistua, saa arvostusta ja pystyy toimimaan, vahvistuu hänen merkityksensä yhteisössä ja vuorovaikutussuhteissa. Tämä myös lisää sitoutumista. (Erkkilä & Perunka 2021.)
Pienestä ideasta voi kasvaa jotain suurta, kun toimijuutta otetaan ja sille annetaan tilaa. Opiskelijoiden ja opettajien yhteinen voimaantuminen tuo energiaa ja rakentaa yhteisöllistä työkulttuuria. Se lisää hyvinvointia koko korkeakouluyhteisölle.
Lähteet
Erkkilä, R. & Perunka, S. 2021. Pedagoginen hyvinvointi voimaannuttaa ja osallistaa opettajan ja opiskelijan. OAMK Journal. Viitattu 12.11.2025.
Niinistö-Sivuranta, S., Mäki, K. & Parpala, A. 2025. Oppimisen kokonaisvaltainen johtaminen pedagogisen hyvinvoinnin perustana. Teoksessa Parpala, A. & Postareff, L. (toim.). Hyvinvoiva ja pedagogisesti osaava korkeakouluopettaja. Viitattu 12.11.2025.
Perunka, S. & Erkkilä, R. 2025. Pedagoginen hyvinvointi rakentuu arjen yhteisöissä. Teoksessa Aura, P. & Mäki, K. (toim.). Yhteisön Parhaaksi -opas. Pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen monipaikkaisessa korkeakouluyhteisössä. Haaga-Helia. Viitattu 12.11.2025.
Kuva: Haaga-Helia