Tekoälyn sääntelyhiekkalaatikoita rakentamassa

EU:n tekoälyasetus (2024/1689) tuli voimaan 1.8.2024. Sitä sovelletaan pääosin 2.8.2026 alkaen, vaikka osa velvoitteista koskien esimerkiksi tekoälylukutaitoa ja kiellettyjä tekoälyjärjestelmiä on jo voimassa. Riskiperusteista lähestymistapaa ja velvoitteita eri toimijoille roolituksen mukaan on avattu aiemmassa artikkelissani Mitä pk-yritysten tulisi tietää tekoälyasetuksesta?. Suurimmat velvoitteet kohdentuvat tekoälyä kehittäviin ja markkinoille tuoviin yrityksiin, jotka voivat hyödyntää sääntelyn testiympäristöjä vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.

Haaga-Helia on mukana EUSAiR-hankkeessa (EU Regulatory Sandboxes for AI), jonka tavoitteena on rakentaa yhtenäinen sääntelykehys tekoälyn kehittämiselle ja testaukselle koko Euroopassa. Hankkeen ytimessä ovat tekoälysääntelyhiekkalaatikot eli suljetut ja valvotut testausympäristöt, joissa tekoälyratkaisuja voidaan kehittää, testata ja validoida ennen niiden markkinoille tuomista. Näin pyritään varmistamaan, että innovaatiot ovat tekoälyasetuksen mukaisia. Lisäksi kehittäjät voivat toimia sääntelyn puitteissa ilman riskiä sanktioista. Hankkeessa myös pilotoidaan näitä sääntelyhiekkalaatikoita organisaatioiden käyttötapauksilla.

Tässä kirjoituksessa selvennän, mitä tekoälysääntelyhiekkalaatikot ovat, mihin EUSAiR-hanke pyrkii ja mikä on tekoälyasetuksen kansallisen täytäntöönpanon tilanne.

Nopeampaa innovointia sääntelyhiekkalaatikoiden avulla

Tekoälyasetuksen 57 artiklan mukaan kunkin jäsenmaan tulee perustaa vähintään yksi riittävästi resursoitu kansallisen tason sääntelyhiekkalaatikko yksin tai yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa. Tekoälyasetus edellyttää pk-yrityksille ja startupeille lähtökohtaisesti maksutonta pääsyä näihin testiympäristöihin. Sääntelyhiekkalaatikkoon osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista yrityksille.

Tekoälyn sääntelyn hiekkalaatikko on määritelty tekoälyasetuksen 3 artiklan 55 alakohdassa seuraavasti: ’toimivaltaisen viranomaisen perustama hallinnoitua kehys, joka tarjoaa tekoälyjärjestelmien tarjoajille tai mahdollisille tarjoajille mahdollisuuden kehittää, kouluttaa, validoida ja testata tarvittaessa todellisissa olosuhteissa innovatiivista tekoälyjärjestelmää testisuunnitelman mukaisesti rajoitetun ajan viranomaisvalvonnassa’. Olennaista määritelmässä on se, että sääntelyn testiympäristöt on tarkoitettu käytettäväksi rajoitetuksi ajaksi ennen tuotteen markkinoille saattamista tai käyttöönottoa.

Tekoälyn sääntelyn testiympäristö eli sääntelyhiekkalaatikko on siis rajattu ja valvottu ympäristö, jossa yritykset ja organisaatiot voivat kokeilla tekoälyä ilman, että ne joutuvat heti täyttämään kaikkia sääntelyvaatimuksia. Kyse on sääntelytyökalusta. (Lindroos-Hovinheimo et al. 2025.) Tekoälyasetuksen johdanto-osassa 139 todetaan hiekkalaatikon olevan uudenlainen sääntelyvalvonnan muoto, joka tarjoaa turvallisen tilan kokeilulle, samalla varmistaen vastuullisen innovaation asianmukaisin turvatoimin. Sääntelyllä siis pyritään ohjaamaan teknologian kehitystä kaikkien osapuolten eduksi.

Tekoälyasetuksen tavoitteena tasapaino sääntelyn ja innovaatioiden välillä

Sääntelyhiekkalaatikoiden tavoitteena on asetuksen 57(9) artiklan mukaan oikeusvarmuuden parantaminen lain noudattamiseksi, parhaiden käytäntöjen jakamisen tukeminen ja markkinoille pääsyn edistäminen. Lisäksi niillä pyritään edistämään innovointia, kilpailukykyä, tekoälyekosysteemin kehittämistä ja näyttöön perustuvaa sääntelyyn liittyvää oppimista. Innovoijat tavoittelevat uusien tuotteiden ja palveluiden testaamiseen ja kehittämiseen liittyvän oikeudellisen riskin vähentämistä. (Lindroos-Hovinheimo et al. 2025.)

Kuitenkin edellä mainituissa tavoitteissa jännitteenä on sääntelyn toteuttaminen tasapainossa innovaatiota tukevien toimien kanssa (Heikkilä et al. 2025). Yliregulaatiosta tulee siirtyä kohti tekoälyyn liittyvien innovaatioiden vahvistamista (Draghi 2024). Sääntelyhiekkalaatikot ovat käytännön työkalu, jolla pyritään yhdistämään sekä innovaation vapaus että sääntelyn vastuullisuus.

Sääntelyhiekkalaatikoiden rinnalla EU on käynnistänyt useita muita innovaatioita tukevia aloitteita. Esimerkkeinä näistä ovat eurooppalaiset digitaaliset innovaatiokeskittymät (EDIHs), testaus- ja kokeiluympäristöt (TEFs), tekoälytehtaat (AI Factories), Euroopan suurteholaskennan yhteisyritykset (EuroHPCs), datatilat (data spaces) sekä kansalliset yrityshautomot ja startup-ekosysteemit. Nämä EU:n tekoälyekosysteemin toimijat voivat tukea sääntelyhiekkalaatikoiden toimintaa eri vaiheissa. Keskitetty koordinointi ja joustava yhteistyö eri toimijoiden välillä on suositeltavaa sääntelyhiekkalaatikoissa. Tekoälyasetuksen 58 artikla edellyttää nimenomaisesti myös tiivistä viranomaisyhteistyötä.

Tekoälyasetuksen 56(7) artiklan mukaan kansalliset toimivaltaiset viranomaiset antavat hiekkalaatikoissa ohjausta, valvontaa ja tukea unionin ja kansallisen lainsäädännön velvoitteiden ja vaatimusten täyttämisessä. Yritysten kannalta keskeistä osallistumisessa on viranomaisen hiekkalaatikoista toimittama loppuraportti ja kirjallinen todiste, jotka tulee tietyissä määrin ottaa huomioon lopullisessa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyssä. (Lindroos-Hovinheimo et al. 2025.)

Pk- ja startup-yritysten tuen tarve on ilmeinen tekoälysäädöksen soveltamisessa sääntelyhiekkalaatikoita laajemminkin. Euroopan komissio on lokakuussa 2025 perustanut tekoälysäädöksen palvelupisteen (AI Act Service Desk) ja siihen liittyvän keskitetyn tietofoorumin (AI Act Single Information Platform) täytäntöönpanon tueksi. Näiden tarkoituksena on tarjota sidosryhmille selkeää ja ajankohtaista tietoa asetuksesta, sen soveltamisesta, vaatimuksista ja tulkinnasta. Sidosryhmät voivat muun muassa esittää tekoälyasetusta koskevia kysymyksiä palvelupisteelle tai hyödyntää vaatimustenmukaisuuden tarkistustyökalua. (Euroopan komissio 2025.)

EUSAiR-hanke pilotoi sääntelyn testiympäristöjä

EUSAiR on EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjelman rahoittama joulukuussa 2024 alkanut kaksivuotinen hanke. Hanke toimii yhteistyössä tekoälytoimiston kanssa tukeakseen tekoälyn sääntelyhiekkalaatikoiden käyttöönottoa EU:ssa. Hanke rakentuu eurooppalaisten supertietokoneklustereiden ympärille. Sen ytimen muodostavat Italia, Espanja ja Suomi. Suomesta mukana ovat CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Turun yliopisto ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Kansainvälistä konsortiota johtaa Bolognan yliopisto Italiassa. Haaga-Helian päärooli on osallistua tekoälysääntelyhiekkalaatikoita koskevien ohjeiden, menettelytapojen ja käytäntöjen kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen. Lisäksi Haaga-Helia on mukana pilottien toteuttamisessa pk-yritysten kanssa.

EUSAiR-hankkeessa esittelemme asiakaspolun, joka kuvaa osallistujan matkaa hiekkalaatikossa vaiheittain: esivalmistelusta siirrytään varsinaiseen osallistumiseen, arviointiin ja jälkiseurantaan. Sääntelyhiekkalaatikon palvelukomponentit ovat kolmitasoiset: sääntelyohjaus, sääntely yhdistettynä tekniseen kehitykseen, testaukseen ja riskienhallintaan sekä lisäpalveluna testaus todellisissa olosuhteissa. Testausympäristöt toteutetaan kolmessa muodossa. Ne ovat neuvonta ja ohjaus, simuloituna testausympäristönä toimiva digitaalinen hiekkalaatikko ja reaaliympäristön testaus todellisissa käyttötilanteissa.

Haku hankkeen ensimmäiseen osallistujaryhmään eli pilotteihin on juuri päättynyt, joten niiden osalta esivalmistelu on käynnissä. Toisen tammikuussa 2026 alkavien pilottien haku on parhaillaan käynnissä. Pilotteihin voivat osallistua muun muassa tekoälytoimijat eli yritykset sekä kansalliset toimivaltaiset viranomaiset. Lisätietoa pilotteihin hakemisesta löytyy Pilot Guide-oppaasta sekä hankkeen verkkosivuilta.

Tekoälyasetuksen mukaan osallistujien valinnassa tulisi painottaa kysymyksiä, jotka aiheuttavat tarjoajille oikeudellista epävarmuutta. Usein epäselvyydet liittyvät innovointiin, tekoälyn kokeiluun unionissa ja näyttöön perustuvan sääntelyyn liittyvän oppimisen edistämiseen. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä tarkempaa sääntelyä artiklan 58 mukaisista hiekkalaatikoiden osallistumisedellytyksistä.

Seuraavassa vaiheessa EUSAiR-pilottien avulla siirrytään testaamaan hiekkalaatikkojen toimivuutta käytännössä simuloidussa testausympäristössä. Vain pieni osa tekoälyjärjestelmäehdokkaista etenee lopulliseen tekniseen testausympäristöön. Piloteista saatavien tulosten analyysin pohjalta tuotetaan koulutusmateriaaleja ja ohjeistuksia kansallisille viranomaisille ja kehittäjille. Pilottien avulla saadaan monialaisia käyttötapauksia eri sektoreilta, kuten terveydenhuollosta, HR:stä ja julkishallinnosta. Tämä luo pohjaa jäsenmaiden yhteistyölle ja EU-laajuisten sääntelyhiekkalaatikoiden käyttöönotolle. Yrityksille hyötynä pilottiin osallistumisesta on arviointiraportti. Se sisältää tulokset, opit ja suositukset jatkoa varten linkitettynä tekoälyasetuksen vaatimuksiin.

Yksinkertaisesta sääntelyhiekkalaatikkoprosessista siirrytään kohti holistisempaa sääntelyhiekkalaatikkokehystä. Tämä sääntelyhiekkalaatikkokehys kytkeytyy edellä mainittuun EU:n laajempaan innovaatioekosysteemiin (Heikkilä et al. 2025). Osana innovaatiotoiminnan ekosysteemiä hiekkalaatikot tukevat vertaisoppimista, asiantuntijaneuvontaa ja rahoituksen saatavuutta (Draghi 2024).

Eräs tekninen ratkaisu tarjota rakenteellinen ja skaalautuva tapa toteuttaa testiympäristöjä on Luxemburgissa kehitystyössä oleva ’Sandbox Configurator’, joka on modulaarinen avoimen lähdekoodin työkalu. Se mahdollistaa sektorikohtaiset ja horisontaaliset hiekkalaatikot, jotka ovat teknisesti yhteensopivia, mutta kansallisesti räätälöityjä. (Buscemi et al. 2025.) Jäsenvaltioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja sääntelykäytäntöjen yhdenmukaistamista hiekkalaatikoiden osalta tarvitaan jatkossa lisää.

Tekoälyasetuksen kansallinen täytäntöönpano on kesken

Sääntelyhiekkalaatikot ovat kansallisesta näkökulmasta niin sanottua kokeilevaa lainsäädäntöä. Niillä siis toteutetaan kestoltaan rajattuja ja viranomaisten valvomia innovaatioiden testaus- ja kehitysympäristöjä. (Koulu et al. 2025.) Suomessa tekoälyasetuksen kansallinen täytäntöönpano on kesken. Täytäntöönpano etenee kaksivaiheisesti.

Ensimmäisessä vaiheessa keskiössä on tekoälyasetusta valvovien viranomaisten nimeäminen ja seuraamukset. Hallituksen esitys (HE 46/2025 vp) on edelleen eduskunnan käsiteltävänä tätä artikkelia kirjottaessa. Siinä päädyttiin ns. sektoreittain hajautettuun malliin viranomaisvalvonnassa. Liikenne- ja viestintävirasto toimii keskitettynä yhteyspisteenä. Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat mm. Tukes, Fimea, Valvira, Finanssivalvonta ja Tietosuojavaltuutettu. (TEM 2024a.) Haasteeksi on osoittautunut etenkin valvovien viranomaisten identifiointi ja päällekkäisyyksien poistaminen mahdollisten seuraamusmaksuja määräävien viranomaisten osalta.

Toisessa vaiheessa linjataan tarkemmin hiekkalaatikoiden käyttöä. Toista vaihetta koskeva hallituksen esitys on jatkovalmistelussa ja tulossa eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2026. Hallituksen esitysluonnoksessa on ehdotettu kansallisen testiympäristön perustamista Liikenne- ja viestintäviraston yhteyteen. (TEM 2024b.) Tässäkin prosessissa olemme viisaampia ensi vuoden aikana.

Haaga-Helia on mukana luomassa sääntelyhiekkalaatikkokehystä

Sääntelyhiekkalaatikoiden tarkoituksena on tekoälyasetuksen mukaan edistää innovaatioita ja sääntelyn toiminnasta oppimista käytännössä. Viranmaisten valvomassa ympäristössä innovatiivista tekoälyjärjestelmää on mahdollista kehittää, kouluttaa, validoida ja testata rajoitetun ajan pienemmällä riskillä kuin hiekkalaatikon ulkopuolella. (Lindroos-Hovinheimo et al. 2025.) Tekoälysääntelyhiekkalaatikoita tarvitaan selkeyttämään etenkin suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien velvoitteita. Myös komissio pyrkii tukemaan yrityksiä velvoitteiden noudattamisessa esimerkiksi juuri perustamansa palvelupisteen ja tietofoorumin kautta. Hiekkalaatikoiden avulla pyritään sujuvoittamaan tekoälytuotteiden markkinoille pääsyä erityisesti, kun niiden tarjoaja on pk- tai startup-yritys.

EUSAiR-hankkeen tavoitteena on rakentaa näitä tekoälyn sääntelyhiekkalaatikoita ja niihin liittyviä ohjeistuksia. Hankkeen tuottamalla tekoälyn sääntelyhiekkalaatikkokehyksellä tasapainotamme tekoälyinnovaatioiden mahdollistamisen ja sääntelyvaatimusten noudattamisen. Hanke tarjoaa rakenteellisen asiakaspolun varhaisesta kehityksestä markkinoille pääsyyn selkeiden sääntelyvaiheiden kanssa. Lisäksi kehys kytkee yhteen innovaatiotoiminnan ekosysteemin sidosryhmät ja palvelut.

EU:n tekoälyhiekkalaatikoiden lähtiessä kunnolla käyntiin, ne voivat osoittaa, että sääntely ei ole este innovaatiolle – vaan sen mahdollistaja. Onnistuneesti toteutettuna hiekkalaatikot voivat muodostua ketterän ja oppivan hallinnon tunnusmerkiksi. Sääntelyhiekkalaatikot ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten viranomaiset ja teknologian kehittäjät voivat tehdä jopa jäsenmaiden rajat ylittävää yhteistyötä yhteisen hyvän edistämiseksi. Toteutuksen edetessä keskiöön nousee se, kuinka hyvin sääntelyhiekkalaatikot pystyvät täyttämään niille asetetut odotukset.

Kuva: Shutterstock