Suunnitelmallisella kansainvälistymisellä paremmat hyödyt

Kansainvälinen toiminta eri muodoissaan on yksi keskeinen alue suomalaisessa korkeakoulussa, ja sille asetetaan erilaisia tavoitteita osana toimintasuunnitelmia – tai tehdään oma strategiansakin. Käytännössä kansainvälisyyteen liittyvän kokonaiskuvan hallinta voi olla haasteellista – mitä kaikkea korkeakoulussa tapahtuu, millaista yhteistyötä tehdään, kuka sitä tekee, miksi, missä ja milloin. Lisäksi voi olla haasteellista todentaa, noudattaako toiminta kaikilta osin alun perin asetettuja tavoitteita.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viime vuosina pitämissä sessioissa korkeakoulujen kansainvälisillä kevätpäivillä kansainvälisyystoiminnan tavoitteellisuus ja hallittavuus aiheena on herättänyt vilkasta keskustelua (Karppinen & Sjöblom 2025). Esille on noussut muun muassa se, kuinka omaehtoista kansainvälinen työ voi olla ja mitä vapausasteita kullakin toimijalla on suunnata toimintaa eri puolille maapalloa. Lisäksi on huolestuttanut se, että kriisitilanteissa nopeasti tarvittavaa tietoa yhteistyöstä voi olla huonosti saatavilla. Myös kansainvälisen toiminnan hajautumisen aiheuttama tehottomuus ja resurssien hallitsematon käyttö on puhuttanut.

Kansainvälisen toiminnan analysointi ja täsmentäminen

Haaga-Heliassa tunnistimme tarpeen täsmentää kansainvälistä toimintaa, jotta se tukisi linjakkaasti ammattikorkeakoulun strategisia painopisteitä ja olisi selkeämmin määriteltyä. Päätimme seuraavista tavoitteista.

• Tunnistamme ne keskeiset maat ja suuralueet, joilla toimiminen vastaa korkeakoulun strategisia tavoitteita parhaiten ja kohdentaa voimavaroja erityisesti niihin.
• Tuotamme strategiaan kytkeytyvää monipuolista osaamista fokusalueisiin liittyen sekä profiloitua niiden asiantuntijuudessa.
• Kannustamme tekemään vastuullista ja tuloksellista kansainvälistä toimintaa resurssien puitteissa fokusalueilla.
• Edesautamme korkeakoulun ja sen sidosryhmien kansainvälisten verkostojen luomista ja syventämistä sekä korkeakoulun tunnettuutta fokusalueilla.

Kansainvälisen toiminnan analyysin pohjalta päätimme rakentaa uudenlaisen maa- ja aluesuunnitelman. Olemme olleet sen valmisteluryhmässä alusta alkaen, eli keväästä 2023. Maa- ja aluesuunnitelma on ollut käytössä nyt kaksi vuotta ja muovautunut hyödylliseksi työkaluksi, jonka kuvauksesta voi olla hyötyä myös muille vastaavaa jäsentämistä suunnitteleville korkeakouluille.

Suunnitelman hyöty korkeakoululle eri näkökulmista

Korkeakoulun opetus-, tutkimus- ja kehittämishenkilöstö hyötyvät hankekumppanuuksien kohdentamisesta, koska voimavarat voidaan keskittää parhaimpiin kumppanuuksiin. Näin kumppani sekä alue opitaan tuntemaan paremmin. Kun tieto ja osaaminen syvenee, yhteistyön laatu paranee (El Garah 2025). Aluetuntemuksen kasvaessa voi löytyä uusia sopivia yhteistyökumppaneita. Lisäksi ne tunnetaan entistä paremmin korkeakoulun eri vastuualueilla, ja yhteistyön aiheuttaessa ongelmia apua voi löytyä myös oman vastuualueen ulkopuolelta. Rahoitusta yhteistyöhön voi hakea entistä useammalta taholta, kun hankkeessa on mukana enemmän kuin yksi korkeakoulun vastuualue.

Muun henkilöstön työtä voi kohdentaa paremmin, kun korkeakoulun sisäisissä palveluissa keskitytään edistämään toimintaa lähinnä fokusalueilla. Esimerkiksi henkilöstöpalveluissa selvitetään tarpeen mukaan kohdealueiden HR-velvoitteita ja talouspalveluissa verotusta ja muita menettelyjä. Riskien hallinnassa syvennetään osaamista esimerkiksi turvallisuuteen, henkilötietosuojaan ja immateriaalioikeuksiin liittyen.

Opiskelijat hyötyvät fokusalueiden kanssa tehtävästä suunnitelmallisesta yhteistyöstä esimerkiksi opetukseen integroidusta tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä siihen yhdistetyssä liikkuvuudessa. Vakiintuneet kumppanuudet luovat lisäksi vahvempaa perustaa virtuaalisiin opintojaksojen yhteistyötoteutuksiin, COILeihin (collaborative online international learning), jotka edellyttävät opettajilta tiivistä yhteissuunnittelua ja toistensa korkeakoulujen käytänteiden tuntemusta. Esimerkiksi COILit eurooppalaisten ja eteläafrikkalaisten korkeakoulujen kanssa kuuluvat Haaga-Helian maa- ja aluesuunnitelman mukaiseen yhteistyöhön.

Perinteinen 1–2 lukukauden mittainen opiskelijaliikkuvuus puolestaan voi olla laajempaa kuin vain keskeisten maiden kanssa tapahtuvaa, sillä vaihtokohteita tarvitaan runsaasti ja erilaisilta alueilta, jotta opiskelijavaihtotavoitteisiin päästään. Tämänkin osalta verkoston hallinnoinnin tulee olla systemaattista ja laatu- ja turvallisuusnäkökohdat huomioivaa (Huusko & Nurkka 2024).

Tutkintokoulutukseen voidaan rekrytoida fokusalueilta opiskelijoita entistä vastuullisemmin, koska alueisiin on perehdytty hyvin. Tiedetään esimerkiksi kohdemaiden koulutusjärjestelmistä, tutkintorakenteista ja yleisestä kiinnostuksesta suomalaisiin tutkintoihin. Lisäksi voidaan varautua paremmin tiedottamaan hakijoita ja valmistautumaan kieli- ja kulttuurikoulutukseen. Haaga-Helia on hankkimansa osaamisen pohjalta toteuttanut esimerkiksi kansainvälistä todistusvalintaa englanninkielisiin tutkintoihin fokusalueilta kuten joistakin Aasian maista.

Koko korkeakoulu hyötyy siitä, että voimavarat kohdennetaan järkevästi ja oman strategian mukaisesti. Mitä paremmin fokusaluetta tuntee, sitä helpompaa on löytää sieltä hyödyllisiä verkostoja ja rakentaa myös kannattavaa kaupallista toimintaa. Haaga-Helia on hyödyntänyt fokusaluetuntemustaan kaupallisesti esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa. Lisäksi maa- ja aluesuunnitelma helpottaa ja tehostaa yleisesti kansainvälisyysasioiden hallinnointia.

Korkeakoulun profiloituessa fokusalueidensa osaajaksi se voi tarjota tätä osaamista sidosryhmilleen, kuten hankekumppaneille, yrityksille, partnerikorkeakouluille ja muille organisaatioille, mikä tukee osaltaan eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteita strategisesta ja vastuullisesta yhteistyöstä (Euroopan unionin neuvosto 2021). Osaamista voi myös kehittää edelleen halukkaiden sidosryhmien kanssa, kuten Haaga-Helia tekee ammattikorkeakoulujen Kiina-verkostossa.

Kansainväliseen toimintaan kuuluu myös riskienhallinta (Vastuullisen kansainvälisyyden ryhmä 2025). Nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa korkeakoulu voi lyhyellä varoitusajalla joutua lopettamaan toimintansa alueella, jonka politiikka muuttuu syystä tai toisesta sellaiseksi, että se estää korkeakoulun strategian mukaisen yhteistyön. Tällaisessa tilanteessa on erittäin hyödyllistä tietää tarkasti koko korkeakoulun tasolla, millaista yhteistyötä alueella on käynnissä ja ketkä sitä tekevät. Näin voidaan viipymättä ryhtyä uuden tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin. Nopeita toimenpiteitä voivat aiheuttaa myös luonnonmullistukset tai muunlaiset vaaratilanteet, jolloin on tiedettävä yhteistyön kohteet, muodot ja toimijat vaarallisella alueella.

Maa- ja aluesuunnitelma toimii kriisinhallinnassa ennalta ehkäisevästi: kun tunnetaan yhteistyöalueet hyvin, pystytään arvioimaan mahdollisia riskejä jo etukäteen.

Maa- ja aluesuunnitelman luominen käytännössä

Maa- ja aluesuunnitelman laadinta pohjautui Haaga-Helian johtoryhmän antamaan toimeksiantoon, ja suunnitelman valmisteluun ja päivitykseen otettiin mukaan koko henkilöstö. Alusta lähtien Haaga-Helian eri vastuualueet sekä opiskelijakunnan edustajat ovat vuosittain tuottaneet tietoa kansainvälisestä yhteistyöstään ja sen tulevaisuuden näkymistä muun muassa kyselyissä, pyöreän pöydän keskusteluissa ja avoimien ovien tapahtumissa.

Lisäksi valmistelussa hyödynsimme keskeisten kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien tuottamaa tietoa. Huomioimme esimerkiksi EU:n linjauksia, Opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisyysvisiota (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023) sekä muita ohjeistuksia, Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijoiden raportteja, tutkimusrahoittajien ohjeistuksia sekä erilaisten verkostojen tuottamaa dokumentaatiota (esimerkiksi ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto).

Päävastuun suunnitelman koostamisesta kantoi valmisteluryhmä, jossa oli jäseniä eri Haaga-Helian toiminnoista: tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI), kansainvälisyys, tutkinto-opetus ja hallinto. Ryhmä keräsi tiedot korkeakoulun monimuotoisesta kansainvälisestä yhteistyöstä ja rakensi näiden sekä edellä mainituista lähteistä hankkimiensa tietojen perusteella ehdotuksen maa- ja aluesuunnitelmaksi.

Johtoryhmän hyväksyttyä valmisteluryhmän työn tulokset loimme maa- ja aluesuunnitelmalle verkkosivusto ja tiedotimme asiasta Haaga-Helian intranetissä. Koska suunnitelma on sisäinen työkalu, sen suositukset eivät ole julkisilla verkkosivuilla. Intrassa on kuvattuna valitut viisi keskeistä aluetta ja niiden painopisteet erikseen TKI:n, koulutuksen sekä verkostojen ja koulutusviennin osalta. Toiminnan keskittämisen tukena intrasta löytyy lisäksi alueittaiset kartat, joihin fokusalueet on merkitty. Suunnitelman perusteet, sitovuus, seuranta ja päivitys on myös kuvattuna. Huomiota kiinnitimme viestinnän selkeyteen ja saavutettavuuteen.

Maa- ja aluesuunnitelman sisältöä arvioidaan koordinoidusti kevätlukukauden lopulla vastaavalla tavalla kuin se valmisteltiin. Valmisteluryhmä kokoaa saadut kommentit ja päivitystiedot ja tekee niistä ehdotuksen, joka viedään johtoryhmän tarkasteluun ja päätettäväksi syyslukukauden alussa. Johtoryhmä myös arvioi suunnitelman toteutumista. Tarvittaessa siihen tehdään tarkistuksia useammin kuin vuosittain.

Aluefoorumit: tiedonkulkua ja yhteistoimintaa ryhmissä

Maa- ja aluesuunnitelman myötä Haaga-Heliassa otettiin käyttöön aluefoorumeiksi nimetyt Teams-ryhmät, jotka vastaavat maa- ja aluesuunnitelman fokusalueita. Tarkoituksena oli yhdistää niiden haagahelialaisten voimavarat, jotka tekevät yhteistyötä samalla fokusalueella, ovat kartoittamassa tai aloittamassa yhteistyötä tai ovat kiinnostuneita siitä.

Voimavarojen yhdistäminen yksinkertaisimmassa muodossaan on tiedon jakamista ja benchmarkkausta. Lisäksi voidaan kartoittaa mahdollisuuksia hyödylliseen yhteistoimintaan eri fokusalueilla sekä tapoja rahoittaa tällaista toimintaa. Jos näitä molempia löytyy, voidaan tehdä aloitteita yhteistoiminnan toteuttamisesta sopivien vastuualueiden puitteissa. Foorumissa voidaan esitellä eri vastuualueiden sen hetkisiä yhteistyömuotoja ja suunnitelmia, ja tapaamisiin voidaan kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kuluneiden kahden vuoden aikana aluefoorumit ovat toimineet lähinnä hyödyllisinä tiedonjakajina. Aluekohtaisia Teams-ryhmiä ovat ylläpitäneet Haaga-Helian kansainvälisyyspalveluissa toimivat vastuuhenkilöt, jotka ovat julkaisseet jokainen omaa aluettaan koskevaa tietoa ryhmässä. Vastuuhenkilöt ovat kokoontuneet vuosittain yhdessä maa- ja aluesuunnitelmasta vastaavan johtajan kanssa arvioimaan foorumien toimintaa ja keskustelemaan toimintamallien kehittämisestä.

Kehittämiskohteista selkein on yleinen tietoisuus aluefoorumeista: on syytä tuoda foorumien tarjoamat toimintamahdollisuudet entistä paremmin kansainvälistä yhteistyötä tekevien haagahelialaisten tietoon. Ajatuksena on myös pilotoida yhtä tai kahta selkeästi hyödyllistä yhteistoimintamuotoa aloittamalla ne keskitetysti ja kutsumalla mukaan henkilöitä, jotka tekevät yhteistyötä kyseisellä fokusalueella.

Yhteinen sitoutuminen maa- ja aluesuunnitelman toimintamalliin on tärkeää

Maa- ja aluesuunnitelma on strategiaan perustuva suositus, jolla pyritään varmistamaan suunnitelmallisuus, laadukkuus ja korkeakoulun resurssien järkevä kohdentaminen. Sen perustana on korkeakoulun johdon ja muun korkeakouluyhteisön yhteinen sitoutuminen, alun perin valmistamisvaiheessa ja siitä eteenpäin sen arvioinnissa ja päivityksissä.

Suunnitelmasta poikkeavan kansainvälisen yhteistyön tulee olla strategisesti perusteltua. Jos eriävää toimintaa halutaan harkita, sille tulee löytyä selkeät perusteet jo varhaisessa ideavaiheessa. Niitä voivat olla esimerkiksi TKI:ssä tunnistettavat rahoitusinstrumenttien painotukset ja niiden pohjalta tehtävät arviot yhteistyön laajentamistarpeista.

Maa- ja aluesuunnitelma on saanut hyvän vastaanoton. Sen avulla on helpompi varmistaa, että esimerkiksi yksittäiset toimijat tai tiimit eivät aloita uusia yhteistyömuotoja fokusalueiden ulkopuolella ilman laajempaa strategisen tason kartoitusta ja harkintaa. 

Korkeakoulun kansainväliseen toimintaan käytetään merkittävä määrä työaikaa, osaamista ja taloudellisia resursseja. Toiminnan hajanaisuus on riski, joka monessa korkeakoulussa tunnistetaan. Maa- ja aluesuunnitelma on yksi esimerkki siitä, miten tavoitteellisuutta ja laadukkuutta voidaan parantaa matkalla kohti vastuullisempaa ja tuloksellisempaa kansainvälisyyttä korkeakoulussa.

Kuva: Shutterstock