Opettajankoulutukseen hakevien kysytyimmät kysymykset

Neljä vuotta opintoneuvojana on opettanut, mitä hakijat ja opiskelijat kysyvät opettajankoulutuksesta. Luomani kattava mallivastauspankki helpottaa omaa työtäni ja pelastaa sijaistustilanteet. Mallivastauksia keräämällä voi tehostaa viesteihin vastaamista, ylläpitää tasalaatuisuutta sekä seurata, mikä ehkä vaatii tarkennusta. Kirjoituksessa tarkastelen mallivastausten pohjalta koulutuksen kysytyimpiä teemoja.

Hyväksiluku ja kelpoisuuden edistäminen

Hakijat kysyvät usein aiempien opintojen hyväksiluvuista. Oman korkeakoulun avoimen tai yliopiston kasvatustieteelliset kokonaisuudet ovat minulle selkeimmät neuvoa, sillä kukin oppilaitos päättää käytäntönsä ja laajuudet vaihtelevat. Suoritetut kasvatustieteelliset opinnot vaikuttavat lisäksi olennaisesti hakupisteisiin, mistä on hyvä muistuttaa.

Moni tahtoo edistää opintoja ennalta avoimessa korkeakoulussa. Pedagogisia opintoja emme Haaga-Heliassa kuitenkaan tarjoa siellä 15 opintopistettä laajemmin, sillä opiskelu perustuu soveltamiseen käytännön harjoittelussa ja vertaisryhmäprosessiin.

Opettajankoulutusten erityispiirre, kelpoisuuden tavoittelu, korostuu tiedusteluissa. Osa on jo toiminut määräaikaisena opettajana ja haluaa valmistua nopeasti saadakseen lain edellyttämän kelpoisuuden hakea virkoja. Opintopalveluiden puolesta emme voi luvata pikakaistaa pätevyyteen, vaan valmistumisaikataulu tarkentuu oman ohjaajan kanssa opintoja suunniteltaessa.

Kelpoisuuteen tähtäävät myös ulkomailta valmistuneet, joilla on opetushallituksen rinnastamispäätös heiltä edellytettävistä täydentävistä pedagogisista opinnoista. He kysyvät, voiko täydentäviä opintoja tehdä meillä. Rinnastamispäätöksen saaneita kiinnostaa varsinkin opinnot englanninkielisissä ryhmissä. Täydentäviä opintoja tarvitseville on räätälöity myös erillinen haku ja henkilökohtaistetut opinnot.

Harjoittelu ja hallinnolliset kysymykset

Opettajankoulutuksen hakijat ja hyväksytyt pohtivat, milloin, missä ja kuinka pitkään opetusharjoittelua suoritetaan. Mahdollisen palkattoman vapaan tarve on mielissä etenkin nyt, kun aikuisten tukipalettia on heikennetty. Onneksi harjoittelua voi jakaa osiin.

Uudet opiskelijat kysyvät työttömyysturvasta, aloituspäivistä, käyttäjätunnuksista ja opintojen keskeyttämisestä, kun opiskelun vaatima aika ei kohtaakaan elämäntilanteen kanssa. Englanninkielisissä ryhmissä oleskelulupa-asiat haastavat aloitusta.

Toisinaan tiedustellaan, voiko opettajaopiskelija opiskella tutkintopuolella tai voiko tutkinto-opiskelija tehdä opettajaopintoja maksutta. Tämä ei onnistu, sillä oikeus rajautuu vain oman opiskeluoikeuden kokonaisuuteen.

Opiskelijoita kiinnostaa etukäteen, millaisen todistuksen he valmistuessaan saavat. Kerron heille, että kyse on pedagogisten opintojen todistuksesta, joka ei ota kantaa muuhun koulutus- tai työkokemustaustaan. On rekrytoivan tahon vastuulla selvittää tausta ja kelpoisuus tiettyyn tehtävään. Myös opintojen tasosta kysytään rekrytointilomakkeita tai maisterivaiheen hyväksilukuja varten.

Vaikka opettajankoulutus on suunnattu pääasiassa korkeakoulututkinnon suorittaneille, ei sillä tätä julkaistaessa ole Euroopan unionin EQF7-tasoa. Kyseessä on lisä- ja täydennyskoulutus, ei tutkinto.

Vastauksista viestinnän kehittämiseen

Hakijat ja aloittavat opiskelijat kyselevät laajasti opintojen edistämisestä jo ennen kuin oma ohjaaja on tiedossa. Opintoneuvojana minulla on keskeinen rooli ohjata opiskelija alkuun. Vaikka hallinnollinen kenttä on ominta osaamista, on minun merkityksellistä pystyä vastaamaan yleisellä tasolla myös sisällöllisiin kysymyksiin.

Opintoneuvoja toimii rajapinnassa, jossa asiakaspalvelun ohella korostuu yhteistyö koulutussuunnittelun, koulutusjohdon, hakijaneuvonnan ja kouluttavien ohjaajien kanssa. Mallivastauksiani olen siten rakentanut eri tahoilta saadun tiedon pohjalta ja niin, että valmispohja taklaa helposti kysymykset rivien välissäkin.

On hyvä osallistaa opintopalveluita vaikkapa opinto-oppaan ja verkkosivujen kommentointiin – olemmehan suoraan kontaktissa opintojen aloitusta suunnittelevien kanssa ja näemme, mitä kysytään. Mitä paremmat materiaalit saamme aikaan, sitä vähemmän palveluntarvetta herää.

Kuva: Shutterstock