Vastuullisuus ja TKI-työtä tekevien asiantuntijoiden kehittyvät uramahdollisuudet

TKI-työtä tekevien asiantuntijoiden urat sekä rekrytointiin ja uralla etenemiseen liittyvät toimintatavat ja työkalut ovat merkittävässä murrosvaiheessa Euroopassa. Sama kehitys näkyy myös suomalaisessa korkeakoulu- ja tutkimuskentässä, niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin (mm. Vastuullinen tiede 2025b). Tämä kehitys heijastaa laajempaa muutosta, joka on käynnissä TKI-työtä tekevän asiantuntijan työssä:

• tutkimusmenetelmät ovat muuttuneet
• tietoa ja tuotoksia jaetaan uusin tavoin ja mahdollisimman avoimesti
• TKI-työ on entistä monialaisempaa
• digitalisaatio läpileikkaa työtä kokonaisuudessaan

Erityisesti vastuullisuus on entistä vahvemmin uralla etenemisen mahdollistamisen ja rekrytointikäytäntöjen keskiössä – mutta mitä se käytännössä tarkoittaa erityisesti ammattikorkeakoulukentässä ja mitä se vaatii meiltä ammattikorkeakouluna? Tarkastelemme kirjoituksessamme tätä ilmiötä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kontekstissa.

Kohti vaikuttavampaa TKI-toimintaa

Suomalainen elinkeinoelämä ja yhteiskunta tarvitsee uudistumista, kehittymistä ja innovaatioita. Tätä tukemaan Suomessa on kansallisesti asetettu tavoitteeksi nostaa T&K-toiminnan osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin (Valtioneuvosto 2021). Uudellamaalla tavoite on tätäkin korkeampi, viisi prosenttia BKT:sta (Uudenmaan liitto 2025). Tällä hetkellä T&K-toiminnan osuus BKT:sta on valtakunnallisesti n. 3,16 prosenttia (Moisio, 29.4.2025) ja Uudellamaalla neljä prosenttia (Uudenmaan liitto 2024; 2025).

Tavoitteeseen pääseminen vaatii panostuksia kaikilta yhteiskunnan toimijoilta. T&K-toiminnan kasvun tavoitteen voidaan käytännössä katsoa nostavan entisestään ammattikorkeakoulujen roolia TKI-työssä kansallisella tasolla. Myös kansantaloutta vaivaavan osaajapulan (mm. Teknologiateollisuus 2024) näkökulmasta on keskeistä, että ammattikorkeakouluissa tehtävä soveltava tutkimus tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi Suomen talouden kehitystä, hyvinvointia ja kansainvälistä kilpailukykyä (Rissanen 2023).

Uudellamaalla keskeiseksi toimeksi T&K:n osuuden lisäämisessä BKT:ssa on tunnistettu erityisesti yritysten – myös kansainvälisten yritysten – mukaan saaminen alueen TKI-toimintaan (Uudenmaan liitto 2025). Vahva yhteys yrityksiin on puolestaan perinteisesti nähty ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvuutena: ammattikorkeakouluissa tehdään soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä tiiviisti yritysverkostoissa ja tällä tavoin ammattikorkeakoulujen panos myös laajemman pk-yrityskentän mukaan saamisessa TKI-toimintaan voi olla hyvinkin ratkaiseva.

Samanaikaisesti Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tavoitteita merkittävästi (OKM 2024). Saavuttaakseen heille asetetut TKI-toiminnan tavoitteet lyhyellä aikavälillä ja vahvistaakseen houkuttelevuutta työantajana TKI-uralla olevien tai uralle tähtäävien joukossa, ja taatakseen osaamisen kehitys pidemmällä aikavälillä, ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet uudenlaisia TKI-urapolkuja. Esimerkiksi Haaga-Heliassa luotiin ja toimeenpantiin tutkijan uramalli vuonna 2022 (Haaga-Helia 2022). Samanlaisia kehitystoimia on tehty mm. Laureassa (2021) ja HAMK:ssa (2020).

Ammattikorkeakouluissa tehtävän TKI-työn voidaan katsoa vaativan monin tavoin laajempaa osaamista kuin perinteinen yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tehtävä tieteellinen tutkimus: TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa nivoo yhteen uutta tutkimustietoa ja konkreettisia ratkaisuja tuottavan soveltavan tutkimuksen sekä työelämän tai muun yhteiskunnan uudistumisen tarpeet (Ammattikorkeakoululaki 2014). Näin ollen TKI-työn keskiössä on tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa tehtävät TKI-hankkeet, opiskelijoiden osaamisen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä korkeakoulun TKI-profiilin vahvistaminen (Rissanen 2023; Timonen et al. 2023).

Vaikka esimerkiksi HAMK:n tutkijanuramalli ja Laurean malli heijastelevat rakenteeltaan hyvinkin paljon monissa yliopistoissa käytössä olevaa tenure track -uramallia, on malleja hyvä tarkastella tarkemmalla tasolla. Yliopistoissa tehtävä tieteellinen ja ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus tuovat malleihin sisällöllisesti merkittäviäkin eroja. Täten ammattikorkeakoulujen uramahdollisuuksien kehitystyössä on tarkasteltava TKI-toimintaa ammattikorkeakoulukontekstin kautta.

Ammattikorkeakouluissa TKI-työtä tekevien opettajien ja muiden asiantuntijoiden näkökulmasta on erityisen tärkeää huomioida, ettei tarkoituksena ole luoda lisää vaatimuksia työhön, vaan tuoda vahvemmin esiin ja tunnustetuksi erilaiset, monipuoliset ansiot, jotka ovat olennainen osa ammattikorkeakouluissa tehtävää TKI-työtä. Näin ollen tulevissa rekrytoinneissa ja uralla etenemisen mahdollistamisessa huomioitaisiin vahvemmin ammattikorkeakouluille ominaista tekemistä, kuten mm. elinkeinoelämän tarpeista lähtevää soveltavaa tutkimusta, työelämälähtöisyyttä, ja yritysyhteistyötä.

Kansalliset ja kansainväliset aloitteet tutkijanurien kehityksen tueksi

Niin Suomessa kuin Euroopassakin on samanaikaisesti käynnissä useita konkreettisia aloitteita tutkijanurien ja mahdollisuuksien uudistamiseksi. Aloitteissa korostuu vastuullisuus sekä rekrytoinnin että uralla etenemisen ja palkitsemisen osalta. Seuraavassa esittelemme kolme keskeisintä aloitetta tai kehitystoimea, joihin olemme sitoutuneet Haaga-Heliassa.

Suomessa on julkaistu Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus vuonna 2020 (Avoin tiede 2020). Sen neljänä osa-alueina ovat toimintakulttuuri, tutkimusaineistot ja -menetelmät, julkaisut, sekä oppiminen ja oppimateriaalit. Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus (Avoin tiede 2022) tuo huomion organisaation toimintakulttuurin eri osa-alueiden avoimuuteen, esimerkiksi yritysyhteistyössä.

Yhtenä keskeisenä toimintakulttuurin avoimuuden teemana on tutkimuksen ja tutkijan arviointi ja sen osalta tähtäimessä on erityisesti vastuullisen tutkijanarvioinnin edistäminen sekä uralla etenemisessä, että rekrytoinneissa. Linjauksen tavoitteena on, että korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot loisivat ja toimeenpanisivat tutkimuksen vastuullista arviointia tukevat toimintatavat ja kriteerit, mm. kehittäisivät arviointiperusteiden avoimuutta, vahvistaisivat laadullista, myös vertaisarvioinnin huomioon ottavaa tutkijanarviointia ja korostaisivat vastuullisuutta erilaisten journal-metriikoiden käytössä.

Perusperiaatteita arvioinnille ovat avoimen tieteen mukaisesti läpinäkyvyys (mm. tavoitteet, prosessi, menetelmät), integriteetti (tarkkuus, huolellisuus, rehellisyys), tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus, arvioitsijoiden pätevyys, sekä tuotosten moninaisuus (Avoin tiede 2022).

Tämän vastuullisen tutkijanarvioinnin suositusten pohjalta Suomessa on lähdetty kehittämään TKI-työtä tekevän uralla etenemiseen ja rekrytoinneissa tehtävään arviointiin eri toimijoiden yhteistyössä FIN-CAM arviointityökalua (Finnish career assessment matrix, Vastuullinen tiede 2025a). Tavoitteena on luoda työkalu, joka tukisi eri osa-alueiden osaamisen ja ansioiden kattavaa, systemaattista ja läpinäkyvää tarkastelua tilanteissa, joihin liittyy osaamisen arviointi, ottaen huomioon TKI-toimijoiden tekemä monipuolinen työ.

Periaatteena on, että työkalusta voidaan valita avoimesti tiettyjä tarkasteltavia osa-alueita riippuen esimerkiksi henkilön uravaiheesta, organisaatiotyypistä, ja tehtävästä. Näin ollen on tärkeä huomioida, että matriisi on erittäin kattava eikä ole tarkoitus, että asiantuntijan tulisi olla ansioitunut kaikilla osa-alueilla.

Toiseksi Euroopan tasolla puolestaan on luotu tutkijoiden rekrytointia, urien ja työolojen kehittämistä tukeva laatuleima HR Excellence in Research (Euraxess 2025). Laatuleima pohjautuu Tutkijoiden eurooppalaiseen peruskirjaan ja siinä esitettyihin 40 periaatteeseen (Euroopan komissio 2005).

Tällä hetkellä kymmenellä suomalaisella yliopistolla onkin jo käytössä kyseinen laatuleima (Euraxess 2025) ja Haaga-Helia on ensimmäinen suomalainen ammattikorkeakoulu, joka on hakenut HR Excellence in Research –laatuleimaa (Haaga-Helia 2024b). Kyseinen tunnus työpaikkailmoituksen yhteydessä voi lisätä ammattikorkeakoulun houkuttelevuutta työpaikkana TKI-urasta kiinnostuneille, niin kansallisella tasolla kuin erityisesti kansainvälisten hakijoiden näkökulmasta (Timonen et al., 2023).

Kolmantena, Euroopassa luotiin vuonna 2022 uusi tutkimuksen arvioinnin uudistamisen kansainvälinen sopimus (CoARA 2022) ja sen edistämiseksi muodostettiin yhteenliittymä Coalition for Advancing Research Assessment. Yhteenliittymän tavoitteena on kehittää yhteistyössä uusia tutkimuksen ja tutkijoiden arviointikriteerejä, menetelmiä ja työkaluja, tukien laadukkaampaa, vaikuttavampaa ja inklusiivisempaa tutkimustoimintaa. Toukokuussa 2025 jo 836 organisaatiota on allekirjoittanut sitoumuksen. Näiden joukossa on 21 ammattikorkeakoulua Suomesta, mukaan lukien Haaga-Helia (Haaga-Helia 2024a).

Kohti vastuullisempia rekrytointiprosesseja ja uralla etenemisen mahdollistamisen käytäntöjä

Edellä esitetyt aloitteet ja toimet antavat tukea ja työkaluja TKI-rooleissa toimivien vastuullisen rekrytoinnin ja uralla etenemisen mahdollistamisen kehittämiseen. Aloitteet ovat hyvin linjassa keskenään ja tukevat kehittämistyötä myös Haaga-Heliassa.

HRS4R-laatutyön keskeisiä tavoitteita Haaga-Heliassa on muun muassa kehittää tutkijoiden kokonaisarviointia laadullisempaan suuntaan, sekä lisätä kilpailukykyämme kansainvälisestikin tutkimustyötä tekevien työnantajana. Toimintasuunnitelmassamme vuosiksi 2024–2026 (Haaga-Helia 2024b) huomioimme laajasti Haaga-Helian rekrytointipolitiikan sekä tutkijoiden kompetenssien kehittämisen. Suunnitelmasta on toteutunut jo tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyökalun laatiminen tukemaan TKI-työtä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin TKI-hankkeissa sekä TKI-ohjeistuksen uudelleen organisointi sisäisissä viestintäkanavissa (intranet, Teams) helpommin löydettäviksi. Muita kehityskohteita ovat opetuksen ja TKI:n liittäminen tukevammin yhteen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen.

Haaga-Helia sitoutui CoARA-sitoumukseen vuonna 2023 ja sen mukaisesti suunnitellut kehitystoimet on julkaistu toimintasuunnitelmana keväällä 2024 (Haaga-Helia 2024a). Keskeisimpiä suunniteltuja toimia vuosille 2024–2025 ovat nykyisten TKI-tavoiteprofiilien sekä rekrytointikäytäntöjen tarkastelu, benchmarking uudistuksista muiden Suomen ammattikorkeakoulujen ja Ulysseus-kumppaneiden (Eurooppa-yliopistoallianssimme) kanssa, sekä laadullisen arvioinnin pilotointi ja jatkokehittäminen osana henkilöstön kokonaisarviointia. Keskeistä kehitystyössä on ottaa huomioon sekä TKI-työtä tekevät asiantuntijat ja TKI-johto, että monet organisaation eri tukitoimien edustajat, kuten HR, tietopalvelut ja laatujohtaminen.

TKI-tavoitteiden osalta pilotoimme laadullisia tavoitteita osana TKI-hanketoimintaan ja julkaisuihin liittyvää arviointia kevään 2025 tulos- ja tavoitekeskusteluissa. Viitekehyksenä tähän käytettiin FIN-CAM matriisin alustavaa versiota, Haaga-Helian kontekstiin soveltaen ja tuoden mukaan erityisesti laadullisia mittareita. Keräsimme tästä palautetta tutkimusalueiden esihenkilöiltä yhteisessä työpajassa. Vaikka laadullisten mittareiden tuominen osaksi kokonaisarviointia koettiin toimivaksi esimerkiksi hanketyön näkökulmasta tarkentamaan mahdollisia kappalemääräisiä tai euromääräisiä tavoitteita, laadullisten tavoitteiden asetannan haasteena nähtiin erityisesti Haaga-Heliassa tehtävän TKI-työn sisällöllinen laajuus.

Koska tutkimusalueilla tehtävä TKI-työ on laaja-alaista niin hankkeiden kuin julkaisujenkin näkökulmasta, ei yksi esihenkilö voi olla kaiken alueen substanssin asiantuntija. Näin ollen esimerkiksi keskustelua hankkeiden ja julkaisujen vaikuttavuudesta ja niiden laadullista arviointia on haastava tehdä. Lisäksi keskustelun pohjalta voitiin todeta, että perinteet esimerkiksi JUFO-luokkien käytössä arvioitaessa julkaisukanavia ovat hyvin vahvat ja katsontakannan kehittyminen ja muuttuminen perinteisimmissä tutkimuskonteksteissa vielä vaatii laajempaa keskustelua. Koska vertaisarvioidut julkaisut tehdään pääasiassa yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa, julkaisujen arvioinnin kehittäminen vaatii luultavimmin enemmän aikaa: jos kumppanit painottavat julkaisukohdetta päätettäessä vahvasti JUFO-luokituksia, on yksittäisen ammattikorkeakoulututkijan haastavaa tuoda tähän muutosta. Tähän toki avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus ja CoARA osaltaan tähtäävät. Nähtäväksi jää se, miten JUFO-luokitusta uudistetaan laajemman käynnissä olevan kehitystyön mukana.

Mitä teemme seuraavaksi Haaga-Heliassa

Haaga-Heliassa on tavoitteena tehdä kaksi merkittävää kehitystoimenpidettä vastuulliseen rekrytointiin ja uralla etenemiseen liittyen syksyn 2025 aikana.

Ensimmäiseksi, tulemme luomaan rekrytointiprosessin tutkijanuramallin korkeimmalle asteelle, eli johtavalle tutkijalle. Haaga-Heliassa on ollut käytössä vuodesta 2022 kolmiportainen tutkijan urapolkumalli, jossa tutkijarooleja ovat tutkija, vanhempi tutkija ja johtava tutkija. Näissä rooleissa on organisaatiossamme tällä hetkellä vanhempia tutkijoita. Kuhunkin tutkijarooliin on kuvattu tavoiteprofiili ja avaintehtävät. Vuonna 2025 kehitämme rekrytointiprosessia tutkijanuramallin korkeimmalla asteella, eli johtavan tutkijan haussa. Samassa yhteydessä tulemme tarkastelemaan nykyisiä tutkijan uramallin tavoiteprofiileja ja varmistamaan, että ne vastaavat edelleen tarpeitamme ja tukevat vastuullista arviointia.

Osana johtavan tutkijan rekrytointiprosessin kehittämistä tulemme luomaan arviointityökalun rekrytointiprosessin tueksi. Tässä hyödynnämme soveltuvin osin FIN-CAM matriisia Haaga-Helian TKI-tavoitteiden mukaisesti. Vastuullisuuden näkökulmasta keskeisinä asioina tässä kehitystyössä on laadullinen arviointi tukemaan määrällisiä mittareita, prosessin ja arviointikriteerien läpinäkyvyyden kehittäminen, sekä ulkoisen asiantuntija-arvioinnin tuominen osaksi prosessia. Tämä vahvistaa vaikuttavuuden asianmukaista arviointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta prosesseissa.

Lisäksi uuden strategiakauden (2026-2030) myötä kehitetään organisaatiossamme jo käytössä olevaa kokonaisarviointimallia vastaamaan uuden strategian tavoitteita. Samalla tarkastelemme erityisesti tutkijatehtävissä toimivien tavoitteissa onnistumista osana kokonaisarviointia.

Laadullisuus ja vastuullisuus uramahdollisuuksien kehittämisessä on tärkeää

Kuten jo aiemmin kuvasimme, ammattikorkeakouluissa tehtävä TKI-työ on yksi merkittävä tekijä tiellä kohti Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, innovaatioiden ja kasvun tavoitteita. Ammattikorkeakouluissa tehtävä TKI saattaa olla hyvinkin ratkaisevassa roolissa Suomen T&K-tavoitteiden saavuttamisessa: erityisesti tavoitteessa saada T&K-toimintaan mukaan yhä useampia ja myös kansainvälisiä yrityksiä. Ammattikorkeakouluilla on jo valmiiksi syvät ja toimivat verkostot alueensa pk-yrityksiin ja mahdollisuus laajentaa näitä edelleen sekä kasvattaa kansainvälistä yhteistyötä yritysverkostoissa esimerkiksi Eurooppa-yliopistotoiminnan kautta.

Tässä työssä onnistuminen on kuitenkin pitkälti kiinni ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä tarjota osaajille kiinnostavia urapolkuja, kehittää organisaatioiden valmiuksia vastuulliseen tutkijanuran edistämiseen sekä vahvistaa profiilejaan vaikuttavaa tutkimusta tekevänä organisaatioina. Ammattikorkeakoulujen on oltava kiinnostavia paikkoja tehdä TKI-työtä myös kansainvälisille osaajille. Urapoluilla ja palkitsemisessa on huomioitava laadullisesti hyvin monipuolinen työ, jota ammattikorkeakouluissa tehtävä TKI-työ todellisuudessa on.

Työtä riittää vielä tehtäväksi. Ammattikorkeakouluissa tutkijakoulutuksen saaneiden osuus on edelleen suhteellisen pieni: esimerkiksi vuonna 2020 osuus oli 15 prosenttia kun vastaava luku yliopistoissa oli 40 prosenttia (SVT 2020). Suorastaan hälyttävä on Tieteentekijöiden tuoreen nuorempien tutkijoiden kokemuksia ja näkemyksiä työskentelystä selvittäneen raportin (2024) tulos, jonka mukaan vain alle puolet (48 %) nuoremmista tutkijoista pitää ammattikorkeakouluja itselleen kiinnostavina työpaikkoina. Huolestuttavaa on, että lähes puolet (49 %) vastaajista ei näe ammattikorkeakouluja kiinnostavina työnantajina. Onneksi kehityssuunta on kuitenkin oikea: mielenkiinto ammattikorkeakouluja kohtaan urapolkuina on kasvanut edellisestä mittauksesta jopa 37 prosenttia (Tieteentekijät 2021; 2024).

On selvää, että ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkijan uramahdollisuuksien kehittäminen tulee yhteiskunnallisesti oikeaan aikaan ja tarpeeseen: ammattikorkeakoulut tarjoavat erittäin kiinnostavia, vaativia ja vaikuttavia TKI-tehtäviä mutta tutkijankoulutuksen saaneet eivät niitä vielä riittävästi tunnista itselleen mahdollisina.

Mahdollista on, että tutkijan uran arviointi perinteisesti suhteellisen yksipuolisin, yleensä julkaisutoimintaan keskittyvin mittarein on vaikuttanut negatiivisesti ammattikorkeakoulujen houkuttelevuuteen tutkijankoulutuksen saaneiden silmissä. Ammattikorkeakouluissa tehtävä TKI-työ on luonteeltaan hyvin monipuolista ja tarjoaa tutkimustyötä tekevälle mahdollisuuden vaikuttaa elinkeinoelämän uudistamiseen. Tämänkaltaisen työn arviointi yksinomaan määrällisillä indikaattoreilla ja esimerkiksi puhtaasti tieteellisten julkaisuiden perusteella ei tee oikeutta työn todelliselle vaikuttavuudelle.

TKI-työ sisältää usein laajasti erilaisia tehtävä- ja vastuualueita: on yritysyhteistyötä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta, akateemisessa yhteisössä toimimista, erilaisille kohdeyleisöille tehtävää julkaisutoimintaa sekä esimerkiksi uusien löydösten integroimista opetukseen (TKIO). Näiden huomioiminen TKI-työtä tekevien uran edistämisessä on äärimmäisen tärkeää, jotta tulevaisuuden tekijöitä Suomen kilpailukyvyn, innovatiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi löytyy.

Niinpä esimerkiksi askeleet, joita ammattikorkeakouluissa, esimerkiksi Haaga-Heliassa, on otettu TKI-urapolkujen vastuulliseen kehittämiseen liittyen, eivät ole merkittäviä ainoastaan yksittäisen tutkijan tai organisaation tasolla vaan myös yhteiskunnan tasolla. Ammattikorkeakouluilla on paljon annettavaa sekä tutkijan urasta kiinnostuneille asiantuntijoille että tutkijanurien vastuulliseen kehittämiseen.

Kuva: Shutterstock