Uusien ylioppilaiden jatko-opintoihin hakeutuminen vähenee huolestuttavasti

Tilastokeskuksen (2024) tuore tilasto paljastaa huolestuttavan kehityksen: yhä useampi uusi ylioppilas jää jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Keväällä 2023 korkeakouluihin hakeutumatta jättäneiden määrä saavutti mittaushistorian korkeimman tason.

Tarkasteltaessa kehitystä vuodesta 2010 alkaen, jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut peräti kymmenen prosenttiyksikköä. Erityisesti on huomionarvoista, että vain 46 prosenttia uusista ylioppilaista haki ainoastaan yliopistoon, kun taas sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haki 17 prosenttia. Ainoastaan ammattikorkeakouluun hakeminen rajoittui noin joka seitsemänteen hakijaan. (Tilastokeskus 2024.)

Luvut herättävät perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, miksi osa nuorista ei koe jatko-opintoja houkuttelevaksi tai mahdolliseksi vaihtoehdoksi.

Syyt ilmiöön voivat olla moninaiset

On mahdollista, että osa nuorista kohtaa taloudellisia, sosiaalisia tai henkisiä esteitä jatko-opintoihin hakeutumisessa. Myös työmarkkinoiden muutokset ja epävarmuus voivat vaikuttaa heidän päätöksiinsä. Toisaalta korkeakoulujen hakumenettelyt ja niiden asettamat kriteerit voivat tuntua monimutkaisilta tai saavuttamattomilta.

Hakijapalveluiden arjen ohjaus- ja neuvontatyössä tulee usein esille, että aloituspaikkojen ensikertalaisuuskiintiöt ymmärretään usein väärin niin, että jo korkeakouluun hakemalla ensikertalaisuuden menettäisi. Toisaalta toissijaista opiskelupaikkaa ei haluta ottaa vastaan ensikertalaisuuden menettämisen vuoksi.

Nykyajassa, jossa elämän menestys mitataan yhä useammin nopeiden ja näkyvien saavutusten kautta, korkeakoulutuksen pitkäjänteinen merkitys voi jäädä taka-alalle. Nuoret voivat kokea, ettei vuosien opiskelu takaa enää varmaa työllistymistä tai toivottua elintasoa. Samaan aikaan yhteiskunnassa voi vallita epärealistinen käsitys menestyksestä, jota vahvistavat esimerkiksi sosiaalisen median ’kiiltokuvat’. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa korkeakoulutus ei näyttäydy houkuttelevana tai tarpeellisena valintana.

Vuosina 2020–2022 korkeakouluihin lisättiin jopa yli 10 000 aloituspaikkaa, mikä helpotti uusien ylioppilaiden pääsyä opiskelemaan. Siitä huolimatta yli kaksi kolmasosaa pitää tai joutuu pitämään välivuoden. (Tilastokeskus 2024).

Osaamisen ja elämänlaadun hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä

Suomessa tarvitaan korkean koulutustason osaajia ja monilla aloilla on jo havaittavissa työvoimapulaa ikäluokkien pienentyessä. Koulutusvalintoihin vaikuttavat monet tekijät.

Taloustieteen näkökulmasta tarkastellen nykyhetken tuloista luopuminen on merkittävä tekijä siinä, että päättääkö yksilö lähteä opiskelemaan. Nuorena voi olla vaikeaa pohtia koulutusvalintoja investointina niin, että tulot kasvaisivat pitkällä aikavälillä, vaan saatetaan hakea nopeita palkkioita ja tuloksia. Elinkaaripalkkatuloissa korkeakoulututkinnon investoinnin tuotot myös realisoituvat, kuten esimerkiksi Koerselmanin & Uusitalon (2014) tutkimus osoittaa.

Beckerin (2019) inhimillisen pääoman teoriassa koulutus tuottaa osaamista, joka lisää tuottavuutta. Koulutus on järkevintä hankkia työuran alussa, jolloin yksilö saa maksimaalisen hyödyn koulutuksestaan. Opiskelijavalinnan valintaperusteilla on iso rooli siinä, minkälaisia hakijoita koulutukseen hakeutuu, pääsee ja opinnoista valmistuu. Vaikka opiskelijat valittaisiin arvalla, joka tapauksessa koulutetumpi tulee elinkaarensa aikana tienaamaan enemmän.

Tomlinsonin (2017) korkeakoulutetun pääomamallin koulutuksen tuottamaa kulttuurista, inhimillistä, psykologista ja sosiaalista pääomaa on vaikea mitata talouden mittareilla, mutta niillä on valtava merkitys ihmisen elämänlaadun ja jopa terveydenkin kannalta. Damonin ja Heatherin (2013) mukaan koulutuksen taso ja henkilön terveydentila ovat positiivisesti korreloituneita. Koulutus saattaa muokata elintapoja, kohentaa tulotasoa ja vahvistaa asemaa työmarkkinoilla, mikä antaa mahdollisuuden hankkia terveellisempää ruokaa ja panostaa terveyspalveluihin.

Hakijapalveluiden asiantuntijat vastaavat haasteeseen

Hakijapalveluiden näkökulmasta on tärkeää vahvistaa ohjausta, neuvontaa ja tukea hakijoita heidän päätöksenteossaan. Haaga-Heliassa hakijoiden ohjaukseen tullaan jatkossa panostamaan entisestään. Realistisen ja houkuttelevan kuvan tarjoaminen korkeakoulutuksesta ja selkeä hakijaviestintä voivat alentaa kynnystä hakeutua jatko-opintoihin. Hakijoille tulisi tarjota selkeää ja helposti saatavilla olevaa tietoa korkeakoulujen tarjoamista vaihtoehdoista, hakuaikatauluista ja opiskeluelämästä.

Erityisesti niiden nuorten tavoittaminen olisi tärkeää, jotka kokevat jatko-opinnot vaikeasti saavutettavina. Yhteistyö oppilaitosten opinto-ohjaajien, työnantajien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kesken on avainasemassa, jotta voimme tukea korkeakouluun hakevia tekemään rohkeita ja tietoisia valintoja.

Tarvitsemme laajempaa yhteiskunnallista keskustelua

Korkeakoulutuksen tulee olla aidosti kaikkien saatavilla. Meidän on varmistettava, että jokaisella nuorella on tasavertainen mahdollisuus rakentaa tulevaisuuttaan omien kykyjensä ja kiinnostustensa mukaisesti.

Jotta voisimme saavuttaa edes osittain tavoitteet saada yhä useammalle nuorelle korkeakoulututkinto (OKM 2017 ja OKM 2023), olisi yksi vaihtoehto lisätä aloituspaikkoja erityisesti niillä hakupainealoilla ja maantieteellisillä alueilla, joilla hakijamäärät ovat korkeita. Lisäksi työelämälähtöistä opetuksen ja koulutuksen suunnittelua tulisi vahvistaa entisestään koko korkeakoulusektorilla.

Välivuosi voi olla nuorelle arvokas ja merkityksellinen elämänvaihe, joka auttaa häntä tekemään tulevaisuudenvalintoja. Useiden välivuosien kertyminen voi kuitenkin aiheuttaa haasteita niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Tämän päivän valinnat rakentavat huomisen menestyksen. Korkeakoulutus on avain, joka avaa ovia unelmiin, monipuolisiin uramahdollisuuksiin ja tulevaisuuden näkymiin.

Kuva: Haaga-Helia