Elämyspedagogiikka osana elintapaohjaajien koulutusta

Se tunne, kun seisot kallion reunalla ja katsot alas. Sydän saattaa lyödä nopeammin. Ajatus siitä, että olet luottamassa pelkkään köyteen ja varusteisiin, voi tuntua pelottavalta. Ensimmäinen askel taaksepäin reunalta on haastavin. Tasapainon ja luottamuksen löytäminen tuntuu vaikealta. Mutta kun huomaat köyden ja valjaiden pitävän sinut turvallisesti, pelko alkaa väistyä. Ohjaajan sanat ja ohjeet rauhoittavat ja auttavat keskittymään. Lopulta syntyy luottamus, joka kantaa.

Kalliolta laskeutuminen on perinteinen elämyspedagogiikan menetelmä.

Elämyspedagogiikka ja kokemuksellinen oppiminen

Elämyspedagogiikka on elämyksiä hyödyntävä, kokonaisvaltainen ja kokemuksellinen oppimismenetelmä, joka mahdollistaa ihmisen kasvun ja oppimisen. Sen juuret ovat kokemuksellisessa oppimisessa, jossa oppiminen nähdään yhteisöllisenä, luovana ja aktiivisena prosessina (Kolb 1984). Elämyspedagogiikassa korostetaan myös prosessilähtöistä ajattelua (Räty 2011).

SOTELI-hankkeessa pidetyissä elintapaohjauksen ammattilaisten valmennuksissa kalliolta laskeutumista käytettiin metaforana elintapaohjaukseen asiakkaan näkökulmasta. Miltä asiakkaasta tuntuu odottaa vuoroaan, kohdata ennalta tuntematon ammattilainen ja tutkia hänen kanssaan asiaa, joka saattaa olla itselle vaikea tai jopa pelottava? Laskeutuminen oli todellinen tilanne, jossa luottamus ammattilaiseen oli elintärkeää. Koetut tunteet olivat samoja, joiden kanssa asiakkaat tulevat elintapaohjauksen ammattilaista tapaamaan.

Asiakkaan näkökulman rinnalla kalliolta laskeutumisen toisena tavoitteena oli tuottaa ammattilaiselle omakohtainen kokemus tunteistaan ja ajatuksistaan tilanteessa, joka on arjesta poikkeava. Kokemus toimi ponnahduslautana siitä heräävien tunteiden tutkimiselle.

Kokemus reflektion perustana

Kolbin (1984) mukaan kokemus ei itsessään opeta, ellei sitä reflektoida. Reflektointi on avainasemassa kokemuksellisen oppimisen onnistumiselle. Se auttaa jäsentämään kokemuksia ja tunnistamaan niistä nousevia teemoja. Monipuoliset menetelmät, kuten keskustelut, kirjoittaminen ja toiminnalliset harjoitukset, auttavat syventämään reflektointia (Pietilä 2020).

Pyysimme valmennukseen osallistuneita kirjaamaan post-it-lapuille kalliolta laskeutumiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita kolmessa vaiheessa: ennen laskeutumista, sen aikana ja sen jälkeen. Kerätyistä ajatuksista ja tunteista rakennettiin tunnetaulu, joka auttoi yhdistämään osallistujien omia kokemuksia mahdollisiin asiakkaan tunteisiin. Tämä toimi pohjana oman toiminnan reflektoinnille.

Moni osallistuja kertoi kallion näkemisen jo nostaneen sykettä ja että kiipeilyvaljaiden pukeminen sai kädet hikoilemaan. Joku pohti ääneen, voiko köyden pitoon luottaa ja onko hänellä edes riittävästi taitoja selviytyäkseen. Myös kieltäytymiselle oli tilaa osallistujien mukaan.

Osallistujat kokivat laskeutumisen aikana monenlaisia tunteita ja oivalluksia. Aluksi pelko ja epävarmuus olivat yleisiä. Ohjaajien rauhallisuus ja osaaminen kuitenkin vahvistivat luottamusta. Useat osallistujat kertoivat, miten pelon tilalle alkoi tulla rauhallisuutta ja jopa innostusta.

Laskeutumisen aikana heräsi ajatuksia siitä, miltä asiakkaasta voi tuntua astua epämukavuusalueelleen elintapaohjauksen prosessissa. Osallistujat kokivat pystyvänsä asettumaan paremmin asiakkaan asemaan.

Elämyksellisiä oivalluksia

Osallistujien oppimisen ytimessä oli vuoropuhelu omien kokemusten ja asiakkaan mahdollisten tunteiden kanssa. Laskeutumisen jälkeen käydyissä keskusteluissa nousi esiin monia ohjaustilanteisiin liittyviä oivalluksia siitä, miten

• ammattilainen voi rakentaa asiakkaalle turvallisuuden tunnetta ja luottamusta,
• erilaiset tunteet ja aikaisemmat kokemukset voivat herkästi vaikuttaa asiakkaaseen,
• tärkeää on kohdata asiakas yksilönä ja edetä hänen ehdoillaan.

Kalliolta laskeutuminen tarjosi oppimistilanteen. Seikkailun varjolla ammattilaiset pääsivät pureutumaan syvällisesti omaan työhönsä ja kehittämään taitojaan, jotka ovat arvokkaita todellisissa asiakas-ammattilainen-ohjaustilanteissa. Elämyspedagogiikka näin ollen toi uuden ulottuvuuden ammattilaisten koulutukseen ja antoi heille uusia työkaluja kohdata asiakkaansa empaattisesti ja ammattitaitoisesti.

Kuva: Haaga-Helia