Opiskelu
Julkaistu : 03.12.2024
Elämme individualistisen huomiotalouden aikaa, jonka rakenteet kannustavat kilpailuun yhteistyön kustannuksella. Joukkueurheilussa tällä on havaittu olevan mielen hyvinvointia ja taidon oppimista heikentävä vaikutus. (Vaughan ym. 2022.) Urheilupsykologiassa minuuden on pitkään ajateltu rakentuvan ainutlaatuisista ominaisuuksista (esim. itsetunto, motivaatio), kunnes identiteetin on ymmärretty muodostuvan myös ominaisuuksista ja ryhmistä, jotka jaamme muiden kanssa (Haslam, Fransen, Boen & Reicher 2020).
Identiteetin rajaaminen yksilöllisiin tekijöihin heijastuu myös siihen, kuinka johtajuus nähdään. Yksilökeskeisyys ilmenee esimerkiksi jääkiekossa siinä, miten keskustelu johtajuudesta keskittyy usein päävalmentajan tai yksittäisen pelaajan piirteiden kuvailuun. Nykytutkimusten mukaan johtajuus on kuitenkin tehokkainta jaettuna, ja siksi se tulisi ymmärtää ryhmätason ilmiönä – vaikuttamisprosessina, jossa yksilöt motivoivat muita työskentelemään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Fransen ym. 2020).
Yksilökeskeisen johtajuuden kyky sopeutua muutoksiin
Palloilulajien luonnetta sekä joukkueiden arkea leimaa alati muuttuvat tilanteet. Valmentajat kuumeisesti pohtivat, kuinka joukkue sopeutuisi otteluiden yllättäviinkin tilanteisiin mahdollisimman viiveettä. Yksi hierarkkisesti ja yksilökeskeisesti johdettujen joukkueiden pulmista onkin sopeutumisvaikeudet näihin väistämättömiin muutoksiin (esim. loukkaantumiset, pelaajasiirrot ja lopettamispäätökset) (Fransen ym. 2020).
Toisaalta hierarkkinen johtajuus tärvää joukkueen voimavaroja. Siitä huolimatta, että johdettavien pelaajien merkitys joukkueen identiteetille voi olla jopa suurempi kuin nimettyjen johtajien (kapteenin tai valmentajan) (Fransen ym. 2022), joukkueen johtajuuden kehittämisessä jäävät johdettavat pelaajat usein passiiviseen vastaanottajan rooliin. Perinteisesti joukkueen johtajat (kapteenisto) valitaan binäärisesti äänestämällä (Fransen ym. 2020), jossa jokaista pelaajaa pyydetään esimerkiksi nimeämään joukkueesta 3 ehdokasta. Näin toimimalla, sekä johtajuuden laatu (kuinka hyvä), että roolitus (minkälainen), joka on yksi menestyksen kulmakivistä (Fransen ym. 2020), jää arvioimatta ja siten myös epäselväksi.
Johtajuuden eri roolit ja niiden tunnistaminen
Johtajuuden eri roolien (mm. tehtävä-, motivaatio- ja sosiaalinen johtajuus) tunnistaminen on joukkueen menestymisen ja yksilöiden hyvinvoinnin kannalta oleellista (Fransen ym. 2020). On luonnollista, että ryhmässä johtajuus jaetaan henkilöiden välillä, eikä sama henkilö ole välttämättä etevin jokaisessa roolissa. Tärkeää on myös oivaltaa, että jokainen osallistuu ryhmän johtajuuden (vaikuttamisen) muotoutumiseen omalla toiminnallaan, eikä virallinen asema johtajana ole edellytys.
Joukkueurheilussa kanssapelaajien näkökulma vahvuuksien jakautumisesta (esim. taktinen ymmärrys tai muiden kannustaminen) on oleellisempi kuin valmentajien, ja johtajuuden velvollisuudet jakamalla voidaan sen henkilöityminen taklata. Johtajuuden kartoittaminen eri rooleihin voidaan toteuttaa kyselyn avulla, jossa jokaista pelaajaa pyydetään arvioimaan joukkuekavereiden osaamista em. osa-alueilla (asteikolla 1=todella huonoa johtamista, 10=todella hyvää johtamista). Kun pelaajat valitsevat itse johtajansa, joukkue hyväksyy heidät ja myös odottaa heiltä johtajuutta. Kollegoiden arvostus puolestaan motivoi johtavia pelaajia kantamaan vastuuta myös haastavina aikoina. (Fransen ym. 2020.) Vaikuttaa siltä, että sosiaalisuus on merkittävin johtajuuden eri osa-alueista. Sosiaalisen tuen avulla joukkue selviää paremmin vastoinkäymisistä (esim. kritiikki, huonot tulokset) kuin joukkue, jossa vallitsee tulosorientoitunut, ’vain voitolla on merkitystä’ -ilmapiiri. (Evans, Slater, Coffee & Barker 2016.)
Johtajuus jääkiekon pääsarjan Liigajoukkueessa
Sosiaalisuuden rooli korostui myös Liigajoukkueen arjessa kaudella 2023–24 tehdyssä toimintatutkimuksessa osana Haaga-Helian Degree Programme in Sports Coaching and Management -tutkinnon opinnäytetyötä. Teetetyssä kyselyssä pelaajat pitivät hyvän ilmapiirin luomista, yksilön pelitaitoja tai muiden motivointia tärkeämpänä.
Lisäksi pelaajat pyrkivät ylläpitämään suorituskykyä ja hyvinvointia suhtautumalla vastoinkäymisiin ammatillisesti, sekä tähdensivät rakentavan ilmapiirin merkitystä stressaavina aikoina.
Tutkimushaastattelujen perusteella valmentajat kokivat, että projekti kehitti joukkueen jaettua johtajuutta, vaikka roolien koettiinkin jääneen epäselviksi. Havaintojen ja kommenttien perusteella osa johdettavien pelaajien potentiaalista jäi hyödyntämättä, minkä lisäksi pelaajien ja valmennuksen vuorovaikutuksen koettiin osin hankaloittaneen johtajuuden jakautumista. Pelaajien kokemat tunnesiteet joukkueen jäsenyyttä kohtaan laskivat projektin aikana (kyselyt syys- ja helmikuussa), mikä osaltaan puoltaa vuorovaikutuksen ilmentymiä.
Löydökset osoittavat, että suomalaisessa jääkiekkovalmennuksessa tulisi suunnata yhdessä joukkueen kanssa kohti Yang ja Jowettin (2017) mainitsemaa johtajuuden ydintä ja toisistaan riippuvaista yhteistyötä. Kuten aiempi tutkimustieto osoittaa, yksilöllinen resilienssi ei takaa resilienssiä joukkueena (Sarkar & Page 2022). Siksi urheilijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi painopistettä yksilöllisestä psykologisesta tuesta tulisi kallistaa ryhmätasolle. Ainoastaan yksilöitä tuijottamalla emme voi johtaa yhdessä, mistä joukkueurheilussa lopulta on kyse.
Urheilumaailman opit hyödynnettäviä oppimiskokemuksia luodessa
Haaga-Helian Sport coaching and management -koulutusohjelmalle opinnäytetyön havainnot asettavat mielenkiintoisen kysymyksen. Tavoitteenamme on luoda sellaisia koulutustilanteita ja oppimisympäristöjä, joista työelämään siirtyvät opiskelijat voivat ammentaa praktista osaamista ja kasvattaa resilienssiään. Oppiminen on totuttu näkemään yksilöllisenä prosessina tai parhaimmillaankin vain osallistumalla ryhmäoppimisen prosessiin.
Koulutusohjelman tulee pystyä luomaan oppimiskokemuksia, jotka syntyvät aidosta yhteistyöstä ja jokaisen persoonallisesta panoksesta yhteiseen oppimiseen. Nämä kokemukset syntyvät toimiessamme erilaisissa rooleissa ryhmässä. Opiskelujen aikana saadut positiiviset kokemukset tuloksellisesta toimimisesta erilaisissa johtajan ja seuraajan roolissa antavat paremmat lähtökohdat ja rohkeuden toimia työelämässä tutkitun ja uuden tiedon pohjalta.
Kirjoitus perustuu Topi Jaakolan opinnäytetyöhön Who is Carrying Weight of Psychosocial Resources if not Us: Shared Leadership and Team Resilience in Liiga, 2024.
Lähteet
Evans, A., Slater, M., Coffee, P. & Barker, J. 2017. Pulling the group togeher: The role of social identity approach. Teoksessa Thelwell, R., Harwood, C. & Greenlees, I (toim.). The psychology of sport coaching, s. 265–280. Routledge. New York.
Fransen, K., Haslam, S., Steffens, N., Peters, K., Mallett, C., Mertens, N. & Boen, F. 2020. All for us and us for all: Introducing the 5R Shared Leadership Program. Psychology of Sport and Exercise, 51, 1–13.
Fransen, K., Boen, F., Haslam, A., McLaren, C., Mertens, N., Steffens, N. & Bruner, M. 2022. Unlocking the power of ‘us’: Longitudinal evidence that identity leadership predicts team functioning and athlete well-being. Journal of Sports Science, 40 (24), s. 2768–2783.
Haslam, S., Fransen, K., Boen, F. & Reicher, S. 2020. The social identity approach to sport and exercise psychology. Teoksessa Haslam S., Fransen, K & Boen, F. (toim.). The new psychology of sport and exercise: Social identity approach, s. 15–38. SAGE Publications Ltd. Lontoo.
Sarkar, M. & Page, A. 2022. Developing individual and team resilience in elite sport: Research to practice. Journal of Sport Psychology in Action, 13, (1), 40–53.
Vaughan, J., Mallett, C., Potrac, P., Woods, C., O’Sullivan, M. & Davids, K. 2022. Social and cultural constraints on football player development in Stockholm: Influencing skill, learning, and wellbeing. Frontiers in Sports and Active Living, 4, 1–18.
Yang, S. & Jowett, S. 2017. Understanding and enhancing coach-athlete relationships through the 3+1 model. Teoksessa Thelwell, R., Harwood, C. & Greenlees, I. (toim.). The psychology of sport coaching: Research and practice, s. 54–67. Routledge. New York.
Kuva: Shutterstock