Haaga-Helian aloittavien opiskelijoiden käsityksiä yrittäjyydestä

Yrittäjyysopintojen moninaiset tavoitteet

Opiskelijoiden tausta ja kokemukset vaikuttavat yrittäjyysopintojen tarpeeseen ja sisältöön. Jotkut opiskelijat arvostavat vapautta ja he haluavat yrittäjiksi, koska eivät halua sitoutua työaikoihin tai työpaikkaan. Jotkut haluavat yrittäjiksi, mutta eivät työnantajaksi. Jotkut rakentavat yritystoimintaa omasta harrastuksesta ja toiset taas haluavat rikkaaksi ilman työntekoa. Jotkut ovat sitoutuneet perheyritykseen ja haluavat jatkaa sitä vanhempien jälkeen, osa taas ei halua jatkaa perheyritystä vaan luoda oman yrityksen. Osa ei halua missään tapauksessa ryhtyä yrittäjäksi vaan he haluavat turvallisen palkkatyön – jossa heidän on ymmärrettävä yrittäjiä.

On mahdotonta rakentaa kaikille opiskelijoille sopivaa ”yrittäjyysputkea” ja opinnoissa onkin jo alusta asti lähdettävä kunkin opiskelijan omista lähtökohdista ja tavoitteista. Yrittäjyysopinnoissa korostuu yksilöllisyys, luovuus, joustavuus, rohkeus tehdä eri tavalla sekä ennen kaikkea halu tehdä ja toimia itse. Perheen jäsenet ja muut yrittäjät, opettajat sekä harrastusten ohjaajat ja valmentajat, vaikuttavat yksilön kasvuun kohti yrittäjyyttä. Osalla opiskelijoista ei ole amk opintojen alussa mitään tietoa yrittäjyydestä, jotkut puolestaan tulevat opiskelekaan juuri siksi, että haluavat ryhtyä yrittäjäksi jo opintojen aikana tai heti valmistumisen jälkeen. Yrittäjyysopintojen suunnittelua varten täytyy tuntea opiskelijat ja auttaa heitä itse avaamaan ovet tulevaisuuteensa.

Haaga-Heliassa on jo vuodesta 2012 lähtien tutkittu aloittavien opiskelijoiden käsityksiä yrittäjyydestä. Tarkoituksena ei ole tilastollinen vertailu eri vuosina aloittaneiden välillä vaan saada tietoa, jonka avulla voidaan kehittää yrittäjyysopintoja ja tavoittaa yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat heti opintojen alkutaipaleella.

Tutkimuksen tuloksia

Tässä artikkelissa esitellään 2019 keväällä ja syksyllä aloittaneille suomenkielisille opiskelijoille tehdyn kvantitatiivisen kyselyn (webropol) tuloksia. Vastausprosentti oli 12 prosenttia (N=1708, n=203), mikä on suurempi kuin tyypillisesti opiskelijakyselyissä. Kyselylomake on muokattu Seinäjoen amk:ssa laaditusta kyselystä lisäämällä siihen kysymyksiä perheyrittäjyydestä ja muista yrittäjäksi ryhtymisen tavoista sekä AHOToinnista ja opinnollistamisesta.

Opiskelijoilta pyydettiin tietoja seuraavista aiheista:

• taustatiedot (aikaisempi tai nykyinen yrittäjänä toimiminen, perhetausta ja elinympäristö, aikaisempi yrittäjyyteen liittyvä koulutus)
• käsitykset yrittäjyydestä
• kiinnostus ryhtyä yrittäjäksi
• kiinnostavat yrittäjyyden alat ja yrittäjyyden tavat
• AHOTointi tai opinnollistaminen, omasta yrittäjyyskokemuksestaan kertominen muille opiskelijoille.

Taustatietoja

Suurimmalla osalla vastanneista opiskelijoista (84 %) ei ollut minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta yrittäjänä olemisesta. Vastaajista 8 prosenttia (n=17) toimi kyselyhetkellä yrittäjänä ja 15 prosenttia (n=30) oli joskus perustanut yrityksen. Vain harva (2 %, n=4) oli jatkanut perheyritystä tai ostanut yrityksen (1 %, n=2).

Vastaajista suurimman osan (78 %) äiti oli palkkatyössä toisen palveluksessa. Itsensä työllistäjiä tai muita yrittäjä-äitejä oli 13 prosentilla vastaajista (n=27). Vastaajista 9 prosenttia ilmoitti äitinsä olevan työmarkkinoiden ulkopuolella, joko työttömänä, eläkkeellä, kotiäitinä tai muusta syystä.

Myös vastaajista suurimman osan (69 %) isä oli palkkatyössä toisen palveluksessa. Itsensä työllistäjiä tai muita yrittäjä-isiä oli 23 prosentilla vastaajista (n=46). Vastaajista 8 prosenttia ilmoitti isänsä olevan työmarkkinoiden ulkopuolella, joko työttömänä, eläkkeellä tai muusta syystä.

Tutkimusten mukaan vanhempien yrittäjyys vaikuttaa positiivisesti lasten yrittäjäksi ryhtymiseen. Tässä tutkimuksessa 5 yrittäjäopiskelijan äiti oli yrittäjä ja 4 opiskelijayrittäjän isä oli yrittäjä, 3 opiskelijayrittäjällä oli molemmat vanhemmat yrittäjiä. Viiden opiskelijayrittäjän kumpikaan vanhempi ei ollut yrittäjä ja 8 opiskelijaa ei ollut yrittäjiä, vaikka heidän molemmat vanhempansa olivat yrittäjiä. Jos opiskelija oli yrittäjänä, peräti 94 prosentilla heistä oli yrittäjiä lähipiirissään. (Taulukot 1&2.)

Taulukko 1. Vanhempien yrittäjyyden vaikutus opiskelijan yrittäjyyteen.

Jos äiti yrittäjänä (n = 27)	-> 5 opiskelijaa nyt yrittäjänä
Jos isä yrittäjänä (n = 46)	-> 4 opiskelijaa nyt yrittäjänä
Sekä äiti että isä yrittäjinä (n = 11)	-> 3 opiskelijaa nyt yrittäjänä (8 ei)
Ei kumpikaan vanhemmista yrittäjänä	-> 5 opiskelijaa nyt yrittäjänä

Kyselyyn osallistuneista opiskelijoista vain 21 prosenttia ei ollut lähiympäristössään yrittäjiä ja vain yhdellä opiskelijayrittäjällä ei ollut yrittäjiä lähiympäristössään (taulukko 2). Yrittäjyysopintojen näkökulmasta tällainen tilanne on varsin hyvä, koska opiskelijoilla, jotka kiinnostuvat yrittäjyydestä, on mahdollisuus reflektoida omia ideoitaan ja ajatuksiaan lähipiirinsä yrittäjien kanssa.

Taulukko 2. Lähipiirin (vanhemmat, muut sukulaiset tai tuttavat) ja opiskelijan yrittäjyyden välinen yhteys.

Onko lähipiirissä henkilöitä, jotka ovat yrittäjiä?	Oletko tällä hetkellä yrittäjä? Kyllä	Oletko tällä hetkellä yrittäjä? En	Yhteensä
Kyllä	16 94 %	145 78 %	161 79 %
Ei	1 6 %	41 22 %	42 21 %
Yhteensä	17 100 %	186 100 %	203 100 %

Aikaisemmat yrittäjyysopinnot ja yrittäjyyskäsitys

Vaikka suurimmalla osalla opiskelijoista ei ollut kokemusta yrittäjänä toimimisesta, voidaan ajatella, että yli kolmanneksella vastanneista on jo jonkinlaista näkemystä yrittäjyydestä aikaisempien opintojensa kautta.

Noin kolmannes opiskelijoista (34 %) oli ennen amk opintojaan osallistunut yrittäjyyskoulutukseen. Heistä 57 prosenttia oli käynyt joko pakollisen tai vapaaehtoisen yrittäjyyden peruskurssin (tietoa yrittäjyydestä/about) (kuvio 1).

Aikaisemmin yrittäjyyskoulutukseen osallistuneista 9 prosenttia oli osallistunut Innovointi- tai ideointileirille ja jopa 19 prosenttia oli suorittanut NY-ohjelman (kuvio 1). Innovointi ja ideointileirit ja NY-ohjelmat valmentavat yrittäjämäiseen toimintatapaan ja niissä sovelletaan tekemällä oppimista (oppiminen yrittäjyyden kautta/through).

Osalla opiskelijoista oli taustallaan myös yrittäjäksi ryhtymiseen liittyviä opintoja (yrittäjyyttä varten/for), sillä 26 prosentilla aikaisempi koulutus oli liittynyt oman yrityksen ideointiin ja perustamiseen, 14 prosenttia oli suorittanut yrittäjyyden linjan, koulutusohjelman tai polun ja 3 prosenttia oli suorittanut Yrittäjän ammattitutkinnon.

Opiskelijoiden käsitykset yrittäjyydestä ovat melko positiiviset, asteikolla 1-7 he kokevat sen olevan mm. mielenkiintoista, arvostettua, tavoiteltavaa ja innostavaa (kuvio 2).

Yrittäjyysaikomukset ja kiinnostavat yrittäjyyden alat

Vastaajista 6 prosenttia (n=12) suunnitteli joko uuden yrityksen perustamista, yrityksen ostamista tai perheyrityksen jatkamista. Vastaajista 27 prosenttia (n=54) kertoi, että heillä on mielessä jokin uusi idea tai innovaatio (liittyen tuotteeseen, palveluun tai prosessiin), jonka varaan voisi perustaa uuden liiketoiminnan.

Vastanneita opiskelijoita kiinnosti eniten matkailu, ravintola- ja majoitusalan yrittäjyys, eri alojen konsultointi sekä IT- ja tietotekniikkayrittäjyys. Lisäksi kiinnosti media, markkinointi ja myynti, tapahtumajärjestämisen, elämys-, hyvinvointi- ja liikunta-alan yrittäjyys sekä vähittäiskauppa.

Yrittäjyysosaamisen AHOTointi tai opinnollistaminen ja muille jakaminen
Kysymykseen vastanneista 9 prosenttia (n=8) ajatteli, että heillä on sellaista yrittäjyysosaamista, jota voisi AHOToida tai opinnollistaa ja vain 68 prosenttia (n=62) ajatteli, että heillä ei ole. Neljännes vastanneista (25 %, n=23) ei osannut arvioida, olisiko heillä yrittäjyysosaamista, jota voisi AHOToida tai opinnollistaa. Tähän kysymykseen vastasi 91 ja yli puolet eli 112 jätti vastaamatta. Saattaa olla, että osa vastaamatta jättäneistä ei vielä tiennyt, mitä AHOTointi ja opinnollistaminen tarkoittaa.

Vastaajista 95 prosenttia ilmoitti, että hänellä ei ole kokemusta yrittäjyydestä tai hän ei halua kertoa kokemuksistaan muille. Vastaajista 5 prosenttia (n=10) oli valmis kertomaan yrittäjyyteen liittyvistä kokemuksistaan muille opiskelijoille jollakin opintojaksolla tai seminaarissa.

Lähteet

• Joensuu, S., Varamäki, E. & Viljamaa, A. 2011. Yrittäjyysasenteita ja – aikomuksia tradenomikoulutuksella. AMK-lehti. No 4.
• Römer-Paakkanen, T. & Suonpää, M. (2017) Yrittäjyyden ja yrittäjäksi ryhtymisen erilaiset tavat ja yrittäjyyskasvatuksen haasteet ammattikorkeakoulussa. Julkaisussa: Turpeinen, J-M. (toim.) Building Bridges and Crossing Boundaries in Entrepreneurship Education 11th Entrepreneurship Education Conference 2017 in Oulu, Article book Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa, Artikkelikirja. Kasvatustieteet. Oulun yliopiston oppimateriaaleja E6. ss. 311–331.
• Römer-Paakkanen, T., Suonpää, M. & Saaranen, P. (2018) Perceptions about Different Ways of Becoming an Entrepreneur – Survey for Higher Education Students. In: Peltonen, K., Laakso, H., Kuru, P. & Oksanen, L. (Toim./Eds). YKTT2018 Yrittäjyyskasvatuspäivät 2018, Lahti – Artikkelit. Entrepreneurship Education Conference 2018 in Lahti – Articles.
• Ylppö, M. 2014. Opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan – Kyselytutkimus HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Opinnäytetyö. Haaga-Helia, Liiketalous.