Pro
Siirry sisältöön
Tekoäly

Tekoäly asiantuntijatyössä – katalysaattori luovuudelle ja innovoinnille

Kirjoittajat:

Maija Suonpää

senior researcher
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Timo Hyväri

Nordic Flow Movement Oy

Anna Lahtinen

vanhempi tutkija, yrittäjyys- ja liiketoiminnan uudistaminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 03.09.2024

Asiantuntijoiden luovuus ja innovatiivisuus ovat nykypäivän työtehtävissä entistä kriittisempiä menestystekijöitä, kuten markkinoinnissa, tuotekehityksessä ja strategisessa suunnittelussa, joissa uudet ideat ja innovatiiviset ratkaisut vaikuttavat yrityksen tulevaisuuden menestykseen.. Tässä artikkelissa tarkastelemme asiantuntijan ja tekoälyn yhteistyön mahdollisuuksia tukea asiantuntijan luovia prosesseja. Erityisesti keskitymme siihen, miten tekoäly voi toimia luovuuden katalysaattorina ja tarjota uusia näkökulmia, jotka rikastavat asiantuntijatyötä.

Lisäksi esitämme Nordic Flow Movement Oy:n markkinointipäällikkö Timo Hyvärin kokemuksia tekoälypalvelujen hyödyntämisestä. Hyväri on mukana myös Haagaa-Helia ammattikorkeakoulun Tekoälykäs pk-yritys -hankkeessa. Lopuksi pohdimme, miten tekoäly voi vähentää asiantuntijoiden rutiinitehtäviä ja antaa tilaa syvemmälle pohdinnalle ja luoville oivalluksille, jotka ovat välttämättömiä innovaatioiden kehittämisessä.

Asiantuntijan luovuuden merkitys korostuu entisestään, kun rutiinitehtävät siirtyvät tekoälyn hoidettavaksi. Tämä vapauttaa asiantuntijan aikaa, ja hän voi keskittyä monimutkaisempiin ongelmiin, jotka vaativat luovempia ratkaisuja. Asiantuntijaa tarvitaan myös edistämään monialaista yhteistyötä ja varmistamaan, että eettiset ja inhimilliset näkökohdat otetaan huomioon tekoälysovellusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Luovuus on uusien ideoiden ja ratkaisujen perusta

Valitettavan monissa työyhteisöissä korostuvat kuitenkin analyyttinen ajattelu, määrälliset tavoitteet sekä kiire, jotka vievät pohjaa yksilön luovalta ajattelulta (Amabile 1996). Luovuutta edistävä työympäristö on avoin, kannustava ja yhteistyötä korostava ja sen tulisi tarjota asiantuntijalle joustavuutta työajoissa sekä vapautta toteuttaa omia ideoita (Shalley & Gilson 2004, Amabile 1996).

Luovuuteen kuuluu uusien ja ainutlaatuisten ideoiden kehittäminen, jotka eivät ole vain kopioita markkinoilla olevista ratkaisuista. Luovuus mahdollistaa myös nopean sopeutumisen toimintaympäristön muutoksiin. (Amabile 1996.)

Luovuus ei ole vain yksilön synnynnäinen ominaisuus, vaan sitä voi oppia harjoittelun avulla. Luovat yksilöt pystyvät yhdistelemään erilaisia ideoita toisiinsa. Yksilön kyky nähdä yhteyksiä asioiden välillä ja kyky tehdä synteesiä ovat luovuuden avaintekijöitä. (Amabile 1996.)

He ja Chiang (2024) tutkivat, miten ihmisen ajattelutapa vaikuttaa luovaan ajatteluun. Tulokset osoittivat, että ne henkilöt, jotka uskovat henkilökohtaisen osaamisensa kehittyvän harjoittelun tuloksena, olivat luovempia kuin ne, jotka eivät uskoneet osaamisen kehittymiseen harjoittelulla.

Avoimuus uusille kokemuksille ja erilaisille näkökulmille on tärkeä luovuutta edistävä tekijä. Avoimuudella on yhteys mielikuvitukseen, älylliseen uteliaisuuteen. Tämä ominaisuus auttaa yksilöitä yhdistelemään ideoita toisiinsa, mikä lisää luovuutta. (Silvia ym. 2023.)

Tekoälyn ja asiantuntijan yhteistyö luovassa prosessissa

Tekoäly ja asiantuntija täydentävät toisiaan luovassa prosessissa. Tekoäly on erinomainen rationaalisessa päätöksenteossa, useiden tehtävien samanaikaisessa käsittelyssä ja monimutkaisten ongelmien tehokkaassa hallinnassa, mikä lisää tuottavuutta ja tarkkuutta. Asiantuntija taas kykenee intuitiiviseen päättelyyn ja keskittyy yksittäisiin tehtäviin. Asiantuntija pystyy myös tiedon syvälliseen ymmärtämiseen ja soveltamisen eri konteksteissa. Tämä yhteistyö mahdollistaa työnjaon, jossa tekoäly hoitaa rutiinitehtävät ja tietojen analysoinnin sekä vapauttaa ihmiset luoviin ja strategisiin tehtäviin, mikä lopulta edistää innovointia. (Wu ym. 2021.)

Luovan prosessin vaiheita ovat tyypillisesti tiedon hankinta, ideointi, ongelman uudelleenmäärittely, prototyyppien luominen, testaaminen ja iterointi. Alla esimerkki, miten markkinointitiimi voi hyödyntää ChatGPT:tä markkinoinnin luovan prosessin eri vaiheissa:

Tiedon hankinta: Markkinointitiimi voi kerätä artikkeleita, raportteja tai sosiaalisen median keskusteluja ja pyytää tekoälyä analysoimaan aineiston ja tuottamaan yhteenvedon nousevista tai laskevista trendeistä.

Ideointivaihe: Tekoäly voi tuottaa erilaisia kampanjaideoita, jotka perustuvat tekoälyn tuottamiin markkinatrendeihin. Tiimi voi jalostaa ideoita pyytämällä tekoälyltä lisätietoa ja yksityiskohtia kampanjan toteutuksesta, kuten markkinointiviestiestä, iskulauseista ja visuaalisista elementeistä.

Ongelman uudelleenmäärittely on prosessi, jossa alkuperäistä ongelmaa tai haastetta tarkastellaan uudelleen eri näkökulmista tai uudessa kontekstissa. Markkinointitiimi voi tehdä tekoälylle kysymyksiä sen tuottamista ideoista, mikä voi johtaa uusien ratkaisujen tai lähestymistapojen löytämiseen. Parhaimmillaan ongelman uudelleenmäärittely voi johtaa innovaatioihin.

Prototyyppien luominen ja testaus: markkinointitiimi voi kehittää tekoälyn avulla erilaisia kampanjavaihtoehtoja, jotka ovat tulleet esiin esimerkiksi ongelman uudelleenmäärittelyn kautta. Tiimi voi testata käytännössä useita pienimuotoisia kampanjoita eri kohderyhmille ja kerätä niistä mitattavaa palautetta. Tekoälyä voidaan käyttää palautteen analysoinnissa ja päätöksenteon tukena.

Tekoälyn käytön yhteydessä on huomioitava, että markkinointitiimi ei tule liian riippuvaiseksi tekoälystä. Tekoälyn liikakäyttö voi johtaa kriittisen ajattelun rapautumiseen, eettisiin ongelmiin sekä ongelmanratkaisutaitojen heikentymiseen.

Tekoäly ja ihmisen luovuus tulisi nähdä toisiaan täydentävinä kumppaneina, ei kilpailijoina. Riippumatta siitä, kuinka luova tekoälystä tulee, on ihmisen arvostelukyky aina säilytettävä luovassa prosessissa. (Mazzone & Elgammal 2021; Wu 2022.)

Asiantuntijan ja tekoälyn yhteistyö luovan toiminnan kulmakivenä – Case: Nordic Flow Movement Oy

Seuraavassa tarkastelemme, miten tekoälyä on hyödynnetty liikunta-alan yrityksessä ja millaisia mahdollisuuksia tekoäly on antanut luovaan työhön.

Nordic Flow Movement Oy on suomalainen yritys, joka on erikoistunut kotiliikuntaohjelmien tuottamiseen. Vuonna 2020 perustetulla yrityksellä on jo noin 40 000 kuluttaja-asiakasta Suomessa. Yritys tarjoaa monipuolisia ja helposti lähestyttäviä harjoitusohjelmia ja opastusta terveellisempään ja aktiivisempaan elämäntapaan.

Nordic Flow Movementin markkinointipäällikkö Timo Hyvärillä on 16 vuoden kokemus yrittäjänä, ja hän on aktiivisesti mukana viidessä eri yrityksessä.

Hyväri suhtautuu varovaisesti uuteen teknologiaan, mutta hänen skeptisyytensä on vähentynyt sitä mukaa kun hän on huomannut, miten tekoäly voi automatisoida rutiinitehtäviä ja vapauttaa aikaa luovaan ajatteluun ja strategiseen suunnitteluun. Hän näkee, että tekoäly voi olla hyödyllinen muun muassa seuraavissa tehtävissä:

  1. Data-analyysi ja laskutoimitukset: Tekoäly auttaa erityisesti silloin, kun on kyseessä haastavia matemaattisia laskutoimituksia, jotka täytyy laskea nopeasti ja tarkasti.
  2. Kuvien generointi: Tekoäly auttaa visualisoimaan ideoita ja luomaan alustavia luonnoksia, joista graafikoiden on hyvä jatkaa kuvien suunnittelua ja tuottamista.
  3. Käännöstyöt ja tekstintuotanto: Vaikka ChatGPT ei vielä pysty täydelliseen tekstintuotantoon, se voi nopeuttaa ja helpottaa tekstintuotantoprosesseja.
  4. Mainonta ja markkinointi: Esimerkiksi Meta ja Google-mainonnassa tekoäly auttaa määrittelemään ja louhimaan kohderyhmiä ilman manuaalista puuttumista. Tämä on tehokas tapa tavoittaa oikeat asiakassegmentit.
  5. Videotuotanto: videoiden editointi ja personointi

Tekoäly on ollut tärkeä tuki Hyvärin työssä. Hän on käyttänyt sitä muun muassa graafisten suunnittelijoiden opastamiseen sekä kääntämiseen ja sisällöntuotantoon. Hyvärin mukaan tekoäly tukee luovaa prosessia, ei korvaa sitä.

Hyväri korostaa, että tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen päätös, vaan tekoälyn on aidosti tuettava luovaa prosessia ja tuotava lisäarvoa liiketoiminnalle. Näin on myös tapahtunut: Hyväri kokee, että tekoäly on auttanut innovatiivisten ratkaisujen löytämisessä, mikä on vahvistanut yrityksen kilpailukykyä. Tärkeintä on inhimillisen asiantuntemuksen ja tekoälyn yhdistäminen.

Vaikka tekoälyn käyttö säästää aikaa ja mahdollistaa keskittymisen luovempiin ja vaativampiin projekteihin, kaikki ei aina suju ongelmitta. Yksi haasteista on ollut tekoälyn kyky ymmärtää ja toteuttaa tarkkoja ohjeita, erityisesti myyntitekstejä kirjoitettaessa. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttääkin jatkuvaa oppimista, sopeutumista ja rohkeutta kokeilla uutta.

Lopuksi

Artikkelissa korostetaan luovuuden keskeistä merkitystä työelämän muutoksessa, erityisesti asiantuntijatehtävissä, joissa luovien ideoiden kehittely ja innovointi ovat välttämättömiä taitoja. Nordic Flow Movement Oy:n markkinointipäällikkö Timo Hyväri kertoo laajasta kokemustaan markkinoinnista ja tekoälypalvelujen hyödyntämisestä luovassa työssä. Hän on perehtynyt siihen, miten tekoäly voi tukea ja tehostaa markkinointistrategioiden suunnittelua, luovien prosessien kehittämistä ja innovaatioiden syntymistä.

Tekoälysovellukset, kuten ChatGPT ja DALL-E, toimivat katalysaattoreina tässä prosessissa, tarjoten asiantuntijoille uusia näkökulmia ja ideoita, jotka vahvistavat asiantuntijoiden kykyä luovuuteen. Tekoälyn tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin tekoälyn ja asiantuntijoiden saumatonta yhteistyötä, jossa asiantuntijoiden luovuus ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet yhdistyvät toisiaan täydentävästi. Näin ne tuovat merkittävää lisäarvoa luovaan työhön ja yrityksen kilpailukykyyn.

Lähteet

Abu Raya, M., Ogunyemi, A. O., Rojas Carstensen, V., Broder, J., Illanes-Manrique, M. & Rankin, K. P. 2023. The reciprocal relationship between openness and creativity: From neurobiology to multicultural environments. Front Neurol, 11,14.

Amabile, T. M. 1996. Creativity and innovation in organizations. 5 painos. Harvard Business School. Boston.

Mazzone, M. & Elgammal, A. 2019. Art, creativity, and the potential of artificial intelligence. Arts, 8, 1.

Shalley, C. E., & Gilson, L. L. 2004. What leaders need to know: A review of social and contextual factors that can foster or hinder creativity. The Leadership Quarterly, 15,1, s. 33-53.

Wu, Z., Ji, D., Yu, K., Zeng, X., Wu, D., & Shidujaman, M. 2021. AI Creativity and the Human-AI Co-creation Model. Teoksessa Kurosu, M. (toim.), Human-Computer Interaction. Theory, Methods and Tools. HCII 2021. Lecture Notes in Computer Science, Vol. 12762. Springer, Cham.

Tekoälykäs pk-yritys: muutosvoimaa tekoälyn hyödyntämiseen pk-yrityksille ja niiden työntekijöille

Kirjoitus on osa Tekoälykäs pk-yritys: muutosvoimaa tekoälyn hyödyntämiseen pk-yrityksille ja niiden työntekijöille -hanketta. Hanke avaa tekoälyn merkitystä muutosmatkana yksilöiden ja yritysten tasoilla. Tekoäly mullistaa työelämän ja muokkaa työntekijöiden rooleja: hanke edistää pk-yritysten ja niiden työntekijöiden tekoälyn käyttöönottoa.

Hanketta toteuttaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hankkeen kumppaneita ovat Business Helsinki, KEUKE, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, Terveysteknologia, Tradenomiliitto, Uudenmaan Yrittäjät ja Yrityskummit. Hanketoteutusta tukee rahoittajan roolissa Työsuojelurahasto.

Lisätietoja ja työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa

Maija Suonpää, KTT, on vanhempi tutkija Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat yrittäjyyskasvatus sekä tekoälyn hyödyntäminen koulutuksessa ja liiketoiminnassa. Maija on toiminut pitkään myös yrittäjyyden lehtorina Haaga-Heliassa.

Timo Hyväri, tradenomi, yksi Nordic Flow Movement Oy:n perustajista, sarjayrittäjä, kirjailija ja Digimarkkinoinnin ammattilainen. Hän on toiminut yrittäjänä 16 vuotta, luonut markkinoille yli 50 tuotetta ja auttanut muitakin asiantuntijoita lanseeraamaan tuotteitaan. Nykyisin hän on jättänyt konsultoinnin vähemmälle ja keskittyy omien yrityksiensä rakentamiseen.

Anna Lahtinen, KTT, toimii vanhempana tutkijana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, Helsingissä. Hänellä on erityisosaamista tekoälyn tuomista mullistuksista työelämässä, liiketoiminnassa ja urapoluissa. Yli kahdenkymmenen vuoden monipuolisen kokemuksensa myötä – joka kattaa sekä liike-elämän, yrittäjyyden, startup-yritykset että akateemisen maailman Suomessa ja kansainvälisesti – Lahtinen on ollut eturintamassa tukemassa tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä. Hänen johtamissaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa on tuettu yli 150 yritystä ja organisaatiota hyödyntämään tekoälyteknologioita ja kehittämään niihin liittyvää osaamista.

Lahtisen työ on tunnustettu laajalti; hän on vastaanottanut ”Yrittäjille merkityksellisimmän akateemisen artikkelin palkinnon” Yhdysvaltain pk-yritysten ja yrittäjyyden yhdistykseltä. Hänen viimeaikaisiin julkaisuihinsa kuuluu muun muassa ”Tehoa tekoälystä pk-yrityksille” -opas ja ”Tekoäly Suomessa” -videohaastattelusarja, jossa hän on haastatellut suomalaisia vaikuttajia ja johtajia heidän kokemuksistaan tekoälyn parissa.