TKI-työtä tekevien asiantuntijoiden urat ja profiilit sekä työkalut niiden kehityksen tukena

Tutkijoiden ja laajemmin kaikkien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä (TKI) tekevien asiantuntijoiden urat ja rekrytointeihin ​ja uralla etenemiseen liittyvät​ arviointikäytänteet sekä laajassa käytössä olevat työkalut ovat merkittävässä murroksessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin (mm. CoARA 2026; Vastuullinen tiede 2025b). Osana tätä murrosta ammattikorkeakoulut ovat perustaneet tutkijan urapolkuja ja malleja (mm. Haaga-Helia 2022; HAMK 2020; Laurea 2021).

Aiemmissa kirjoituksissa (Timonen ym. 2023; Turkulainen ym. 2025) tarkastelimme TKI-työtä tekevien asiantuntijoiden kehittyviä uramahdollisuuksia ammattikorkeakoulukentän ja yksittäisen ammattikorkeakoulun kehitystarpeiden sekä tunnistettujen haasteiden näkökulmista. Tässä artikkelissa käännämme katseen kohti TKI-toimijaa, ja tarkastelemme seuraavia kysymyksiä.

• Mitä konkreettista käytännön hyötyä tästä kehitystyöstä on yksittäiselle tutkijalle tai TKI-toimijalle?
• Miten tutkija tai TKI-toimija voi hyödyntää uusia arviointityökaluja omaa uraansa ja asiantuntijuuttaan pohtiessaan ja kehittäessään?

Tarkastelumme kohteena ovat tutkijoiden ohella kaikki TKI-työssä toimivat asiantuntijat riippumatta heidän nimekkeestään tai roolistaan organisaatiossa: esimerkiksi Haaga-Heliassa TKI-toimijat työskentelevät lehtoreina, yliopettajina, tai muissa TKI-työn asiantuntijarooleissa.

Tutkijana ja TKI-toimijana ammattikorkeakoulussa

Tutkijan urien kehitys ammattikorkeakouluissa tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluille nostamia TKI-toiminnan tavoitteita (OKM 2024). Kehitys tuo mahdollisuuden saavuttaa korkeakouluille asetetut TKI-toiminnan tavoitteet lyhyellä aikavälillä ja toisaalta vahvistaa osaamisen kehittymistä organisaatioissa myös pidemmällä tähtäimellä. Samalla tutkijoiden urakehitys tukee ammattikorkeakouluille asetettua lakisääteistä tehtävää alueellisen elinkeinoelämän kehittäjänä ja uudistajana (Ammattikorkeakoululaki 2014).

Ammattikorkeakouluissa on tutkijankoulutuksen (tohtorikoulutus) saaneita edelleen suhteellisesti varsin pieni määrä ja kasvu on ollut maltillista: esimerkiksi vuonna 2020 tutkijakoulutettujen osuus oli 15 prosenttia ammattikorkeakoulujen henkilöstöstä, kun vuonna 2024 tutkijakoulutettujen osuus oli 17 prosenttia (Vipunen 2026).

Ammattikorkeakouluissa TKI-työhön osallistuvien henkilöiden lukumäärä ja osuus sen sijaan on kasvanut runsaasti 2020-luvulla. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluissa työskenteli 1525 TKI-työhön osallistuvaa (30 % henkilöstöstä), kun sama luku oli vuonna 2025 jo 2429 (43 %). Samanaikaisesti henkilöstön kokonaismäärä on kehittynyt varsin maltillisesti (henkilöstön lukumäärä vuonna 2020 oli 5061, ja vuonna 2025 puolestaan 5593). (Vipunen 2026.)

Näin ollen voidaan todeta, että ammattikorkeakouluissa TKI-työtä tekevät suurimmilta osin asiantuntijat, jotka eivät ole saaneet tutkijankoulutusta, vaikka tutkijan urapolkuja onkin perustettu.

Ammattikorkeakoulujen houkuttelevuus työnantajana on kuitenkin noussut tutkijoiden näkökulmasta merkittävästi viimeisten vuosien aikana: vuonna 2021 vain 35 prosenttia tutkijoista näki ammattikorkeakoulut potentiaalisena työpaikkana (Tieteentekijät 2021), mutta vuonna 2024 luku oli kasvanut 51 prosenttiin (Tieteentekijät 2024).

Ammattikorkeakoulut tarjoavatkin erittäin kiinnostavia, monipuolisia ja vaativia TKI-tehtäviä ja erityisesti mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehitykseen TKI-työn kautta (Ammattikorkeakoululaki 2014). Lisäksi ammattikorkeakouluissa luodut tutkijan urat ovat ainakin arviomme mukaan osittain vakaampia perinteisten yliopistoissa käytössä olevien tenure track -mallien sijaan (esimerkiksi Haaga-Helia) ja tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden keskittyä erityisesti TKI-työhön, yliopistoissa usein vaadittavien opetustehtävien ja muiden vastuiden sijaan.

Tieteentekijöiden nuorille tutkijoille suunnatun selvityksen mukaan juuri muun muassa työsuhteiden määräaikaisuus on yksi keskeisistä tutkijanuran houkuttelevuutta vähentävistä tekijöistä, tutkimusrahoituksesta kilpailun ja ansiotason ohella (Tieteentekijät 2024).

Kansalliset ja kansainväliset toimenpiteet tutkijanurien tukena

Sekä Suomessa että kansainvälisesti on ollut jo useamman vuoden käynnissä konkreettisia toimenpiteitä tutkijanurien ja uramahdollisuuksien uudistamiseksi sekä yhdenvertaisuuden ja avoimuuden kehittämiseksi. Aloitteissa korostetaan myös vastuullisuutta ​sekä rekrytoinnin että​ uralla etenemisen, arviointien ​ja palkitsemisen osalta​.

Haaga-Heliassa olemme sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen (Avoin tiede 2020, 2025). Yhtenä sen osa-alueena on avoin toimintakulttuuri, jonka avoimuuden linjaus (Avoin tiede 2022) korostaa organisaation toimintatapojen ja käytäntöjen avoimuutta ja vastuullisuutta. Käytännössä tämä ohjaa sitoumuksen tehneitä organisaatioita avoimuuteen ja yhdenvertaisuuteen esimerkiksi tutkijan rekrytoinneissa, rekrytointiprosessien osana olevissa arvioinneissa, että uralla etenemisen arvioinnissa.

Haaga-Helialle on ensimmäisenä suomalaisena ammattikorkeakouluna myönnetty ​HR Excellence in Research -laatuleima (HRS4R)​, joka ​pohjautuu Tutkijoiden eurooppalaiseen peruskirjaan ja​ sen 20 perusperiaatteeseen (Euroopan komissio 2025). Peruskirjan tarkoituksena on tukea tutkijoiden rekrytointia sekä urien ja työolojen kehittämistä (Euraxess 2025). Haaga-Helialle laatuleima myönnettiin vuonna 2025 ja sen saaminen edellyttää sitoutumista jatkuvaan tutkijan työolojen kehittämiseen.

Haaga-Helia on sitoutunut tutkijoiden ja tutkimuksen arvioinnin uudistamiseen myös kansainvälisen CoARA-sitoumuksen (Coalition for Advancing Research Assessment) kautta (CoARA 2026; Haaga-Helia 2024; Turkulainen ym. 2022). Sitoumuksen ​tavoitteena on kehittää​ laajassa eurooppalaisessa ​yhteistyössä uusia​ ​tutkimuksen ja tutkijoiden arviointikriteerejä, menetelmiä ja työkaluja​, sekä sitä kautta tukea ​laadukkaampaa, vaikuttavampaa ja inklusiivisempaa​ TKI-työtä. Lokakuussa 2026 yhteensä lähes 1000 organisaatiota on allekirjoittanut sitoumuksen (CoARA 2026), mukaan lukien 21 ammattikorkeakoulua Suomesta.

Nämä kolme toimenpidettä mahdollistavat samansuuntaisia kehityspolkuja ja tukevat hyvin toisiaan: kaikkien kolmen aloitteen perusperiaatteina esimerkiksi tutkijarooleissa toimivien arvioinnille ovat

• tuotosten moninaisuuden tunnistaminen ja tunnistaminen, ​
• läpinäkyvyys (mm.​ ​tavoitteet, prosessi, menetelmät),
• integriteetti (tarkkuus, huolellisuus,​ ​rehellisyys),
• tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus​, sekä ​
• arvioitsijoiden​ ​pätevyys (Avoin tiede 2022​; CoARA 2026; Euroopan komissio 2025).

Nämä ovat erityisen hyvin linjassa juuri ammattikorkeakouluille ominaisen tekemisen kanssa, kuten elinkeinoelämän tarpeista lähtevä soveltava tutkimus, työelämälähtöisyys ja yritysyhteistyö sekä rekrytoinneissa, että uralla etenemisen mahdollistamisessa. Samanaikaisesti nämä aloitteet heijastavat laajempaa TKI-työn muutosta. Esimerkiksi tutkimusmenetelmät ovat saatavilla olevien datojen tuomien mahdollisuuksien myötä kehittyneet yhä monipuolisemmiksi.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen aloitteiden mukaisesti uutta tietoa ja työn tuloksia jaetaan mahdollisimman avoimesti (esim. Avoin tiede 2022). TKI-työ on entistä monialaisempaa ja sen keskiössä ovat usein laajat globaalit haasteet (ns. grand challenges ja polykriisit; Howard-Grenville 2024; Lawrence ym. 2024). Samaan aikaan digitalisaatio ja tekoälyn käyttö ovat tulleet osaksi myös tutkijan työtä (Euroopan komissio 2026; TENK 2026) ja tutkijoiden tieteen vapautta on rajoitettu eri maissa ja esimerkiksi sananvapautta on tarpeen turvata (Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta 2025).

Lisäksi viime aikoina TKI-työssä on ollut entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota vastuullisuuden ja turvallisuuden moninaisiin riskeihin ja kysymyksiin, ja moni korkeakoulu ja tutkimusrahoittaja ovatkin laatineet arviointityökaluja turvallisuusriskien arvioimiseksi (esim. Haaga-Helia 2026b; Suomen Akatemia 2025).

Tämä taustalla tapahtuva kehitys on tärkeä huomioida organisaation käytäntöjä ja prosesseja kehitettäessä. Samaan aikaan voidaan kuitenkin todeta, että toimenpiteisiin liittyvä keskustelu tapahtuu usein organisaatioiden näkökulmasta, esimerkiksi mitä aloitteet tarkoittavat rekrytointien ja arviointien, sekä ohjeistusten näkökulmasta. Vaikka keskiössä on juuri tutkimuksellisessa roolissa toimiva asiantuntija, jää usein epäselväksi mitä mahdollisia konkreettisia käytännön hyötyjä tästä verrattain laajasta kehitystyöstä on yksittäiselle tutkijalle tai TKI-toimijalle.

Seuraavassa tarkastelemme kehitystyön hyötyjä rekrytointi- ja arviointiprosessin ulkopuolella nimenomaan yksittäisen tutkijan tai TKI-toimijan näkökulmasta.

FIN-CAM matriisi

Edellä mainitut uudet urapolut korkeakoulujen tasolla sekä laajemmat kansalliset ja kansainväliset toimenpiteet ja niihin liittyvä kehitystyö tarjoavat uusia uramahdollisuuksia tutkijoille ja laajentavat mahdollisuuksia kehittymiseen erilaisilla urapoluilla. Lisäksi ne tuovat vastuullisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä rekrytointeihin ja arviointeihin tutkijan turvaksi ja esimerkiksi yhdenvertaisuuden takaamiseksi.

Osana tutkijan arviointia on Suomessa kehitetty työkalu Finnish Career Assessment Matrix (FIN-CAM) (Söderman ym. 2026; Vastuullinen tiede 2025a). Kehitystyön tavoitteena on ollut tukea laajempien tutkijan uria koskevien aloitteiden tuomista käytännön tasolle organisaatioissa luomalla yhteinen ​työkalu, joka tukisi​ arvioinnin eri osa-alueiden ​osaamisen ja ansioiden kattavaa, systemaattista ja läpinäkyvää​ ​tarkastelua​ (Söderman ym. 2026).

Työkalu tuo muun muassa huomion myös meillä ammattikorkeakouluissa TKI-toimijoiden tekemään monipuoliseen työhön ja tuotoksiin laajemmin kuin perinteiset akateemisen työn arvioinneissa käytettävät työkalut, jotka esimerkiksi keskittyvät tieteellisten julkaisuiden lukumääriin. Työkalua on tarkoitus käyttää muiden arviointityökalujen, kuten narratiivisen CV:n, tutkijan portfolioiden, ja muiden digitaalisten tutkijan profiilien ja tutkimustietokantojen ohella (Söderman ym. 2026).

FIN-CAM-työkalu on verrattain laaja ja se kattaa osa-alueet tutkimuksesta, opetukseen ja ohjaukseen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen. Perinteisten tieteellisten julkaisujen lisäksi matriisissa huomioidaan muun muassa julkaisujen avoimuus ja monitieteisyys, tutkimusaineistojen avoimuus ja merkittävyys tiedeyleisölle, ammattiyleisölle suunnatut julkaisut, politiikkasuositukset, tutkimusinfrastruktuurit, tutkimuslupaprosessien ja aineistonhallinnan osaaminen ja avoimen tieteen edistäminen sekä osallistuminen ja eri roolit TKI-hankkeissa.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta taas huomiota tuodaan tiedeviestintään ja julkiseen keskusteluun osallistumiseen, TKIO:hon (TKI:n ja opetuksen integrointi), tutkimuspohjaisen tiedon opetukseen ja jakamiseen tiedeyhteisön ulkopuolella, yritysyhteistyöhön ja TKI-työn kaupallistamiseen. Nämä tuovat hyvin esiin ammattikorkeakouluille tyypillistä TKI-työn osa-alueita ja toimintaa, usein jopa tiedekorkeakouluja vahvemmin.

Matriisin käytön periaatteena on, että siitä valitaan kulloinkin tarkasteltavia osa-alueita, ottaen huomioon muun muassa henkilön uravaiheen, organisaatiotyypin ja tehtävän. On tärkeä huomata, että kaikkien tutkijoiden tai TKI-toimijoiden ei myöskään oleteta olevan ansioituneita kaikilla osa-alueilla ja on tarkoituksenmukaista, että eri tehtävissä eri osa-alueet painottuvat eri tavoin. Esimerkiksi tutkijan arvioinnissa painopiste voi hyvin olla enemmän TKI-työssä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kun taas yliopettajan kohdalla myös opetuksen ja ohjauksen osa-alue tulee vahvemmin huomioitavaksi.

Vastaavanlainen arviointimatriisi on kehitetty myös muissa Pohjoismaissa, kuten NOR-CAM (Universities Norway [UHR] 2021) ja SWE-CAM (Blaus ym. 2025)). NOR-CAM on luotu kansalliseksi viitekehykseksi, jota suositellaan sovellettavaksi arvioinnin tukena. Se huomioi erityisesti laaja-alaisesti erilaiset kontribuutiot. SWE-CAM puolestaan on keskittynyt pääosin yhteistyön tunnistamiseen ja miten sitä arvioidaan akateemisen meritoitumisen osana.

Haaga-Heliassa olemme kehittäneet FIN-CAM:n pohjalta meidän kontekstiimme sopivaa työkalua hyödynnettäväksi niin tulevissa rekrytoinneissa kuin osana vuosittaisia tulos- ja tavoitekeskusteluja. Haaga-Helian arviointimatriisia on pilotoitu osana yhden tutkimusalueen tulos- ja tavoitekeskusteluja keväällä 2026 ja jatkojalostettu näissä havaittujen kehitystarpeiden ja kokemusten perusteella.

Haaga-Helian arviointimatriisi tullaan julkaisemaan syksyllä 2026 ja sitä tullaan laajemmin hyödyntämään tulos- ja tavoitekeskusteluissa keväällä 2027. Suorituksen arvioinnin sijaan keskiössä on oman osaamisen ja tekemisen arviointi ja kehitystarpeiden tunnistaminen yhdessä esihenkilön kanssa. Toki työkalu toimii samalla myös uusien tavoitteiden asetannassa ja tavoitekeskustelun tukena.

Edelleen on kuitenkin tärkeä huomata, että työkalua ei ole tarkoitus käyttää sellaisenaan näissä keskusteluissa, vaan suhteutettuna kunkin asiantuntijan tehtävään ja uravaiheeseen. Kaikki osa-alueet eivät ole yhtä relevantteja kaikille TKI-työssä mukana oleville, kuten edellä totesimme.

FIN-CAM yksittäisen tutkijan tai TKI-toimijan työkaluna

Erityisesti haluamme tässä tuoda huomion yksittäisen tutkijan tai TKI-työssä mukana olevan asiantuntijan näkökulmaan ja siihen, miten FIN-CAM toimii oivana työkaluna myös oman osaamisen reflektoinnin ja kehittämisen tukena sekä oman ammatillisen profiilin kehittämisessä.

FIN-CAMin pohjalta on nyt kehitteillä tutkijoita ja muita TKI-toimijoita varten avoin työkalu Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) johdolla (TSV 2026). Sen beta-versio on jo saatavilla ja kaikkien käytettävissä FIN-CAM ja varsinaisen julkaistun version on suunniteltu olevan saatavilla TSV:n sivuilla vielä syksyn 2026 aikana.

Työkalun avulla jokaisen asiantuntijan on mahdollista pureutua matriisin eri osa-alueiden sisältöihin ja havainnollistaviin esimerkkeihin siitä, mitä osa-alueiden toiminta ja näytöt siitä voisivat olla. Tämä auttaa suuntaamaan omaa toimintaa uransuunnittelussa sekä esimerkiksi osana tulos- ja tavoitekeskusteluja. Lisäksi työkalu tarjoaa mahdollisuuden muokata siitä itselleen, omaan tehtävään ja uravaiheeseen sopivan valitsemalla itselleen keskeiset osa-alueet ja käyttää sitä näin itsearvioinnin ja kehitystavoitteiden muodostamisen tukena.

TKI-toimijan profiili muodostuu FIN-CAMin eri osa-alueista ja niiden sisällöistä. Täten työkalua voi käyttää myös oman TKI-profiilinsa reflektointiin ja kehittämisen tukena. Samalla haluamme tuoda Haaga-Helian TKI-toimijoiden huomion myös julkisiin tutkijaprofiileihin, joiden avulla voi avoimesti tuoda esiin omaa tekemistään erityisesti erilaisten julkaisujen ja TKI-hankkeiden näkökulmasta.

Haaga-Heliassa suositellaan kansainvälisen ORCID-profiilin luomista. Nykyisin profiilin olemassaoloa usein jopa vaaditaan joidenkin tieteellisten kustantajien toimesta julkaisuja arviointiin lähetettäessä. Profiiliin saa automaattisesti ladattua julkaisut eri tietokannoista. Suomalainen tiedejatutkimus.fi-profiili puolestaan kokoaa tietoa niin julkaisuista kuin julkisrahoitteisista hankkeistakin ja se mahdollistaa asiantuntijoiden työn näkyväksi tekemisen lisäksi myös organisaatiotason näkymän. Näin ollen työkalu mahdollistaa esimerkiksi asiantuntijaprofiilien tunnistamisen hankekumppaneita etsittäessä.

Tiedejatutkimus.fi-palvelun tarkoituksena on parantaa TKI-työtä koskevan tiedon ja asiantuntijoiden löytymistä sekä lisätä suomalaisen TKI-työn näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tiedejatutkimus.fi-asiantuntijaprofiili käyttää pohjana julkista ORCID-aineistoa tai tutkijoiden kotiorganisaatioiden julkaisemia profiileja sekä korkeakoulujen ja rahoittajien OKM:lle raportoimaa tietoa (Tiedejatutkimus.fi).

Viimeisimpänä kehitystyönä tiedejatutkimus.fi-asiantuntijaprofiiliin on luotu työkalu TENK:n mallin mukaisen CV:n automaattiseen luontiin (Profiilityökalu). Käytännössä tutkija voi siis hyödyntää profiiliaan ja työkalua ladatakseen suoraan useissa rahoitushauissa vaadittavan TENK:n mallin mukaisen CV:n.

Mitä seuraavaksi FIN-CAMissa ja Haaga-Heliassa?

FIN-CAM-työkalu on suunniteltu julkaistavan TSV:n verkkosivuilla syksyllä 2026 ja tämän jälkeen työkalu on avoimesti kaikkien toimijoiden käytettävissä (Söderman ym. 2026). Alkuvaiheessa olisi tärkeää hyödyntää työkalua laajasti erilaisten organisaatioiden toimijoiden käytössä ja sitä kautta kerätä ja jakaa käyttökokemuksia jatkokehityksen tueksi.

Haaga-Heliassa puolestaan tullaan hyödyntämään Haaga-Helian kontekstiin kehitettyä FIN-CAM-työkalua osana tulos- ja tavoitekeskusteluja keväällä 2027.

Lisäksi uuden strategiakauden ja kasvuohjelman myötä kehitetään Haaga-Heliassa jo käytössä olevaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaisarviointimallia vastaamaan uuden strategian ja siihen liittyvän kasvuohjelman tavoitteita. Osana tätä uudistusta arvioimme myös mahdollisuuksia integroida CoARA-periaatteita, avoimen ja vastuullisen TKI:n tavoitteita sekä HRS4R-laatuleiman mukaista toimintamallia aiempaa tiiviimmin osaksi koko organisaation vaikuttavuuden arviointimallia.

Samalla voimme tunnistaa mahdollisuuksia tuoda yksilön tekemän moninaisen työn merkitystä aiempaa näkyvämmäksi koko ammattikorkeakoulun kokonaisvaikuttavuuden kannalta. Tällä yhteydellä on tärkeä yhteys yksilön kokemaan merkityksen tunteeseen – jokaisen työ on osa kokonaisvaikuttavuuttamme ja työn moninaisuus luo moninaista vaikuttavuutta.

Haaga-Heliassa ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kokonaismallin kehittämisen työn osana on syksyllä 2026 kuultu sidosryhmiä laajalla kyselyllä. Kyselyn tulokset eivät ole vielä julkisia, mutta niiden alustavan analyysin perusteella voi havaita, että sidosryhmät näkevät ammattikorkeakoulun tavoitteleman ja toteutuvan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hyvin laaja-alaisena (Haaga-Helia 2026a).

Sidosryhmät odottavat ammattikorkeakoululta hyvin monipuolista vaikuttavuutta. Tämä löydös heijastaa hyvin CoARAn, HRS4R:n ja avoimen tieteen esittämiä näkemyksiä ja tavoitteita, ja on vahvasti linjassa strategiamme kanssa: tutkimusansioiden moninaisuus, avoimuutta edistävä toiminta, yhteistyöverkostojen rakentaminen, tutkimusjohtaminen sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat kaikki merkittäviä tekijöitä niin korkeakoulun kuin yksittäisen tutkimustyötä tekevänkin kannalta. Vaikuttavuus kietoutuu osaksi useita tekemisiä, kuten opetusta, TKI-työtä, julkaisemista, verkostoissa toimimista, media- ja somenäkyvyyttä, ja vaikuttamistyötä.

Kun vaikuttavuus koostuu niin monenlaisista osista sekä organisaatio- että yksilötasolla, on tärkeää, että moninainen toiminta osataan tunnistaa, siihen liittyvää osaamista osataan kehittää ja tekeminen tuodaan näkyväksi. Kirjoituksessa esittelemämme kansalliset ja kansainväliset tutkijan urapolkuja ja työtä uudistavat yhteiset sitoumukset edistävät hyvin tätä tavoitetta.

On kuitenkin tärkeää, että organisaatiotasolla tunnistetaan tutkimustyön moninaisuus osana strategista kehittämistyötä ja organisaation vaikuttavuuden mallia. Parhaimmillaan syntyy yhtälö, joka tukee sekä organisaation strategisten tavoitteiden toteutumista että tutkijoiden ja TKI-asiantuntijoiden ammatillista kehittymistä, työn koettua merkityksellisyyttä ja urapolkujen moninaisuutta sekä lisää tutkijoiden näkökulmasta ammattikorkeakoulujen kiinnostavuutta työnantajana entisestään.

Kuva: Shutterstock