Valmennus pedagogista kyvykkyyttä vahvistavana mentoroinnin työotteena

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien pedagogisen kyvykkyyden vahvistamista. Haaga-Helian asiantuntijat toteuttivat oppilaitosten henkilöstön mentorointia valmennuksen muodossa, ja tässä hyödynsimme aiemmin hankkeessa tehtyä oppimisen muotoilun osaamisen valmennuspakettia.

Valmennuksen lähtökohtana oli Pienet osaamiskokonaisuudet jatkuvan oppimisen tukena -hankkeen (POKOT) tavoite lisätä ammatilliseen koulutukseen valmiuksia tuottaa joustavia ja työelämälähtöisiä osaamiskokonaisuuksia työelämän muuttuviin tarpeisiin (Vesterinen & Bies-Wikgren 2026).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien valmiuksien lisäämiseen vaikuttavat myös näiden omat arjesta havaitut tarpeet ja tavoitteet kyvykkyyden vahvistamiseksi.

Yhteinen ymmärrys lähtökohtana valmennukselle

Yhteistyökumppaneina valmennuksessa olivat pääkaupunkiseudun kaksi suurta ammatillista oppilaitosta, joista toisesta oli osallistujia niin paljon, että heidän osallistujansa jaettiin kahteen ryhmään. Valmennukselliseen mentorointiin osallistui opetus- ja ohjaushenkilöstöä sekä heidän esihenkilöitään.

Mentoroinnin keskeinen periaate on, että kehittämisen tavoitteet nousevat toimijan omasta toimintaympäristöstä, tarpeista ja tulevaisuuden tavoitteista (Aaltonen & Frilander, in press). Näiden valmennusten toteutussuunnitteluvaiheessa yhteistyökumppaneilla korostui tarve yhteiselle foorumille ymmärtää osaamiskokonaisuuksia osana koulutusta sekä vahvistaa osaamiskokonaisuuksien muotoilun osaamista ja pedagogisia valmiuksia työelämäyhteistyöhön.

Valmennus toimi yhteisen tiedonrakentamisen foorumina, jonka avulla muodostettiin jaettua ymmärrystä siitä, millaista osaamista jatkuvan oppimisen kentällä tarvitaan sekä miten työelämän muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata pedagogisesti laadukkailla ratkaisuilla. Valmiiden mallien suoraviivaisen noudattamisen sijaan valmennus muotoiltiin ja toteutettiin yhteistyökumppaneiden omien tarpeiden ja tavoitteiden lähtökohdista. Näin tehtiin POKOT-hankkeen muidenkin partnereiden mentorointiprosesseissa.

Merkitykselliseen rooliin valmennuksessa nousivat yhteiset toteutussuunnittelupalaverit, joissa Haaga-Helian asiantuntijat yhdessä ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa reflektoivat pedagogisen osaamisen tarpeita, menetelmällisiä lähestymisiä osaamisen vahvistamiseksi sekä konkreettisia tuloksia arjen kyvykkyyden lisääntymiseen.

Yhteiskehittämisen keskiössä oli pedagoginen osaaminen

POKOT-hankkeen tavoitteena oli työelämälähtöisiin osaamiskokonaisuuksiin liittyvän pedagogisen kehittämisosaamisen tukeminen. Kyse on yhteiskehittämisestä eri toimijoiden kesken.

Yhteiskehittäminen kytkeytyy usein uuden, aiemmasta poikkeavan lopputuloksen synnyttämiseen.
Kun perinteinen käsitys oppimisesta on pitänyt sisällään ajatuksen tiedonhankinnasta (Sfard 1999), yhteiskehittäminen on oppimista muodossa, jossa uutta tietoa luodaan. Uuden tiedon voi ymmärtää esimerkiksi uusina välineinä tai toimintamalleina (Paavola & Hakkarainen 2005).

Valmennusprosessi antoi oman merkityksensä yhteistyökumppaneille, kun monilta osin oltiin uuden äärellä. Tavoitteena oli mahdollistaa uudenlaisia lähtökohtia ja rakentaa valmiuksia uudenlaisiin prosesseihin osaamiskokonaisuuksien luomisessa.

Mentorointi on yleensä prosessi, jossa tunnistetaan tarpeita ja vahvistetaan osaamista (Aaltonen & Frilander, in press). Näin ollen mentorointi ja käsitys yhteiskehittämisestä kietoutuvat pedagogiseen kyvykkyyden kehittämiseen. Nähdäksemme osallistujat kokivat tässä prosessissa juuri yhteiskehittämisen mahdollisuuden.

Palautteen perusteella osalle osallistujista työpaja oli hyödyllinen ja osaamisen kehittymistä tukeva. Neutraalin numeerisen palautteen antajienkin sanallisessa palautteessa työpajassa esitetyt esimerkit koettiin hyviksi. Tarkemmalla kohderyhmän valikoinnilla valmennuksella on potentiaalia olla merkittävä lisäys Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuspalettiin.

Valmennus vahvistaa pedagogista laaua ja työelämälähtöisyyttä

Valmennuksesta muodostui laajempi kokonaisuus, jolla voitiin vastata yhteistyökumppaneiden tarpeisiin vahvistaa pedagogista kyvykkyyttä työelämälähtöisten osaamiskokonaisuuksien tarjoamisessa.

Yhteistyökumppaneiden kanssa pedagogisen kyvykkyyden vahvistaminen rakentui kolmen periaatteen varaan:

1. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen: tunnistettiin tavoitteita pedagogisen kyvykkyyden ja työelämälähtöisen toiminnan kehittämisestä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
2. Toteutussuunnitelman laatiminen yhdessä: yhteiskumppanit osallistuivat sisällön ja menetelmien reflektointiin. Näin tunnistettiin uusia tarpeita ja tavoitteita arjen työn tueksi.
3. Pedagogisen kyvykkyyden vahvistaminen: valmennus koulutuksen järjestäjän toimintatapojen tutkimisen alustana.

Hankkeessa toteutettu valmennus tarjosi osallistujille mahdollisuuden tarkastella pedagogisia käytäntöjään suhteessa työelämän tarpeisiin. Prosessi yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisti kokonaisuuden, jossa kehitettiin koulutuksen järjestäjien kykyä analysoida omia lähtökohtia vastata työelämän osaamistarpeisiin, hyödyntää tarkoituksenmukaisia oppimisen tapoja sekä sanoittaa yhdessä pedagogisten lähtökohtien vaatimuksia.

Näin tarkasteltuna koulutuksen järjestäjille tarjottu valmennus lisäsi valmiuksia tuottaa joustavia ja työelämälähtöisiä osaamiskokonaisuuksia työelämän muuttuviin tarpeisiin. Mentorointi tapahtui muodossa, joka tukee jatkuvan oppimisen tavoitteita myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Kuva: Haaga-Helia