Verkkotutkinnossa opiskelijana – vapautta, vastuuta ja uusia tapoja oppia

Haaga-Heliassa aloittivat syksyllä 2026 ensimmäiset verkkotutkintolaiset. Verkkotutkintona on mahdollista suorittaa liiketalouden opinnot. Tutkinto opiskellaan täysin verkossa eli opiskelijat eivät käy kampuksella lainkaan. Opiskelu on mahdollista kahdella tavalla. Online-toteutuksessa opettaja ohjaa verkko-opetusta. Independent-toteutuksessa opettaja antaa materiaalit ja tehtävät, mutta opiskelija suorittaa opinnot täysin itseohjautuvasti.

Verkkotutkinto tarjoaa opiskelijalle ennen kaikkea joustavuutta. Opiskelu ei ole samalla tavalla sidottu kampukseen tai tiettyyn paikkaan, ja opintoja voi usein sovittaa yhteen työn, perheen ja muun elämän kanssa. Verkko-opiskelu vaatii kuitenkin myös suunnitelmallisuutta ja kykyä ottaa vastuuta omasta opiskelusta.

Verkkotutkinnossa opiskelupäivä voi näyttää hyvin erilaiselta eri opiskelijoilla. Yksi aloittaa päivänsä työpäivän jälkeen, toinen opiskelee aamulla ja kolmas käyttää viikonlopun opiskelutehtäviin. Tämä on yksi verkko-opiskelun suurista eduista. Opiskelupaikka voi olla kotona, kirjastossa, mökillä tai toisella paikkakunnalla.

Joustavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelua voisi tehdä milloin tahansa ilman suunnitelmaa. Verkkokursseilla voi olla tehtävien määräaikoja, verkkotapaamisia, ryhmätöitä ja tenttejä. Verkkotutkinnossa opiskelijan oma ajanhallinta korostuu.

Moodle on opiskelijan kampus

Kun opiskelija ei käy joka päivä fyysisesti kampuksella, digitaalinen oppimisympäristö saa uuden merkityksen. Verkkotutkinnossa digitaaliset oppimisympäristöt ovat Moodle ja Teams. Moodlesta löytyvät esimerkiksi opintojakson materiaalit, tehtävät ja palautukset, keskustelut, opettajan tiedotteet sekä opintojakson aikataulut. Teamsissa pidetään online-luennot.

Verkko-opinnoissa oppimisympäristöstä tulee tavallaan opiskelijan virtuaalikampus. Siksi opiskelijan kannattaa opetella heti opintojen alussa, mistä tärkeät asiat löytyvät ja miten kurssin etenemistä seurataan.

Yhteisöllisyyden rakentuminen verkko-opinnoissa

Verkkotutkinnosta voi helposti syntyä mielikuva, että opiskelija istuu yksin tietokoneen ääressä. Todellisuudessa verkko-opintoihin voi kuulua paljon vuorovaikutusta: ryhmätöitä, keskusteluja, verkkotapaamisia, vertaispalautetta ja yhteisiä projekteja. Verkko-opiskelu voi siis olla hyvin yhteisöllistä, vaikka opiskelijat eivät olisi samassa tilassa.

Tässä opiskelijalla on tärkeä rooli. Yhteisöllisyys syntyy osallistumisesta. Kysy. Kommentoi. Vastaa. Osallistu ryhmätöihin. Tutustu muihin opiskelijoihin.

Myös verkkotutkinnossa opiskelija on osa opiskeluyhteisöä, jota käsite sosiaalinen läsnäolo kuvaa (Timonen & Ruokamo 2022). Verkko-opiskelussa yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa esimerkiksi opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen, yhteisöllisen vertaisoppimisen ja yhdessä työskentelyn avulla. Erityisesti vuorovaikutus vertaisopiskelijoiden kanssa on keskeinen osa sosiaalisen läsnäolon muodostumista verkkoympäristössä (Timonen & Ruokamo 2022).

Opetuksen läsnäolo on tärkeä osa yhteisöllisen verkko-opiskelun rakentumista. Opettajan pedagoginen suunnittelu, opiskelijoiden ohjaaminen ja aktiivinen tukeminen voivat vahvistaa opiskelijoiden osallistumista ja yhteisöllistä oppimista verkossa (Timonen & Ruokamo 2024). Sosiaalinen läsnäolo liittyy juuri siihen, että opiskelijat kokevat muut osallistujat todellisina ihmisinä ja pystyvät rakentamaan suhteita ja tarkoituksellista vuorovaikutusta (Swan & Shih 2005).

Verkkotutkinto sopii erilaisiin elämäntilanteisiin

Verkko-opiskelu voi olla erityisen kiinnostava vaihtoehto opiskelijalle, joka käy töissä, asuu kaukana kampuksesta tai haluaa sovittaa opinnot joustavasti muuhun elämään. Verkkotutkinto ei kuitenkaan ole automaattisesti helpompi tapa opiskella. Se voi olla joustavampi, mutta samalla opiskelijalta vaaditaan itseohjautuvuutta, aikatauluttamista ja kykyä pitää kiinni sovituista tehtävistä. Hyvä verkkotutkinto-opiskelija ei välttämättä ole se, joka osaa kaikkein parhaiten käyttää tietokonetta, vaan tärkeämpiä ominaisuuksia ovat:

• Suunnitelmallisuus – Kyky jakaa suuret tehtävät pienempiin osiin ja seurata määräaikoja.
• Uteliaisuus – Uskallus kokeilla uusia digitaalisia työkaluja.
• Aktiivisuus – Rohkeus kysyä ja osallistua, jotta ei jää yksin ongelmien kanssa.
• Ajanhallinta – Kyky varata opiskelulle aikaa myös silloin, kun kukaan ei ole fyysisesti muistuttamassa tehtävistä.
• Vastuunotto – Ymmärrys siitä, että verkkotutkinnossa opiskelija on itse aktiivinen toimija oppimisessaan.

Verkkotutkinto on enemmän kuin opiskelupaikan vaihtaminen verkkoon

Verkkotutkinto mahdollistaa uudenlaisia tapoja opiskella, tehdä yhteistyötä ja hyödyntää digitaalisia välineitä. Samalla opiskelija kehittää taitoja, joita tarvitaan myös työelämässä: itsenäistä työskentelyä, digitaalista viestintää, tiedonhakua, yhteistyötä ja oman työn organisointia.

Verkkotutkinnossa opiskelija saa enemmän vapautta – mutta vapauden mukana tulee myös enemmän vastuuta. Ja ehkä juuri siinä on verkkotutkinnon suurin oppi: opiskelija oppii paitsi tutkinnon sisällöt myös johtamaan omaa oppimistaan.

Kampus- ja verkko-opiskelun todellinen ero ei ole ensisijaisesti siinä, missä opiskelija on, vaan siinä, miten aika, paikka, vuorovaikutus, ohjaus, teknologia ja opiskelijan vastuu oppimisesta järjestyvät.

Kuva: Haaga-Helia