Moniälykkyys johtamisen ja oppimisen perustana

Tekoälyn ja algoritmien käyttö työn ohjaamisessa haastaa käsityksiä johtamisesta ja johtajan tehtävistä sekä siitä, millaisia valmiuksia johtamisen korkeakouluopetuksessa tulisi kehittää.

Haaga-Helian Kone johtajana -hankkeessa on tarkasteltu algoritmista johtamista erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä. Hankkeen pohjalta julkaistu teos käsittelee tekoälyn käyttöä muun muassa työn ohjaamisessa, päätöksenteon tukena ja suoritusten arvioinnissa (Lahtinen ym. 2026). Teknologian kehitys nostaa samalla esiin kysymyksen siitä, millaista inhimillistä osaamista johtamisessa tarvitaan, kun osa johtamistoiminnoista voidaan siirtää järjestelmille.

Johtamisen opetuksessa ihmisten johtamisen taitojen kehittäminen säilyy keskeisenä tehtävänä. Teknologia muuttaa johtamisen välineitä ja toimintaympäristöjä, mutta sen käyttöön liittyvät ratkaisut edellyttävät edelleen harkintaa, vastuunkantoa ja ihmisten kokemusten ymmärtämistä. Inhimillisyys johtamisessa tarkoittaa kykyä arvioida, miten teknologian välittämät päätökset vaikuttavat ihmisten toimijuuteen ja mahdollisuuksiin onnistua työssään.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen, miten moniälykkyyteen liittyviä valmiuksia voidaan kehittää johtamisen korkeakouluopetuksessa.

Oman ajattelun ja vuorovaikutuksen älykkyys

Kultanen (2023) tarkastelee moniälykästä johtamista erityisesti oman ajattelun ymmärtämisen ja sosiaalisen taitavuuden näkökulmista. Moniälykkyydellä viittaan tässä kirjoituksessa johtamisessa tarvittaviin erilaisiin älykkyyden ulottuvuuksiin, erityisesti intra- ja interälykkyyteen, en koko moniälykkyysteoriaan.

Intraälykkyys on ajattelun älykkyyttä: kykyä tunnistaa ja arvioida omia ajatuksia, tunteita ja toimintaa ohjaavia oletuksia. Interälykkyys puolestaan liittyy sosiaaliseen taitavuuteen ja kykyyn toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Intraälykkyys tulee näkyväksi johtamisen opetuksen ja oppimisen näkökulmasta esimerkiksi siinä, kykeneekö johtaja erottamaan oman tulkintansa tilanteesta ja tiedon, johon tulkinta perustuu. Työntekijän kriittinen kysymys voi näyttäytyä johtajalle vastustuksena, vaikka sen taustalla olisi epäselvä tavoite tai huoli työn toteuttamisesta. Oman ajattelun tarkastelu auttaa tunnistamaan, miten epävarmuus, aikaisemmat kokemukset tai hyväksynnän tarve vaikuttavat tilanteen tulkintaan.

Interälykkyys puolestaan näkyy siinä, miten johtaja selvittää toisen näkökulmaa, kuuntelee ja rakentaa yhteistä ymmärrystä. Toisen kokemusta ei voi päätellä luotettavasti pelkästään omien oletusten perusteella. Siksi sosiaalinen taitavuus edellyttää kysymistä ja omien tulkintojen tarkistamista. Johtamisen näkökulmasta oman ajattelun arviointi ja muiden ymmärtäminen kytkeytyvät näin tiiviisti toisiinsa.

Johtamisen haasteista oppimisen mahdollisuuksiksi

Kultasen (2023) keskeinen lähtökohta on, että ajattelua ja sosiaalisia taitoja voidaan kehittää. Tämä tarjoaa johtamisen opetukselle näkökulman, jossa huomio kohdistuu harjoiteltaviin valmiuksiin. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa olevansa valmis johtaja, vaan oppia tunnistamaan omaa toimintaansa ja arvioimaan sen vaikutuksia muihin.

Esihenkilötyössä koettu riittämättömyys, yksinäisyys tai vaikeus vastata keskenään ristiriitaisiin odotuksiin tarjoaa aineksia tällaiselle tarkastelulle. Olennaista on erottaa, mihin henkilö voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja mitkä ongelmat edellyttävät muutoksia työn rakenteisiin, resursseihin tai vastuunjakoon. Reflektio ei poista organisatorisia ongelmia, mutta se voi auttaa nimeämään niitä ja suuntaamaan toimintaa tarkoituksenmukaisesti.

Korkeakoulutuksen kannalta tämä tarkoittaa, että johtamisen teorioiden tuntemisen rinnalla tarvitaan mahdollisuuksia tarkastella omaa päättelyä. Opiskelija voi kysyä, mihin hänen johtamista koskeva käsityksensä perustuu, millainen tieto haastaisi sen ja miten hän toimisi, jos tilannetta tarkasteltaisiin toisen osapuolen näkökulmasta. Näin voidaan harjoitella sekä oman ajattelun arviointia että muiden näkökulmien ymmärtämistä.

Moniälykkyyden kehittäminen korkeakoulussa

Haaga-Helian johtamisen opetuksessa tätä näkökulmaa voidaan soveltaa yhdistämällä käsitteellinen tieto, kokemuksellinen harjoittelu ja ohjattu reflektio.

Esimerkiksi tiimiprojektin jälkeen opiskelija voi tarkastella, mitä hän ajatteli haastavassa tilanteessa, millaisia tunteita tilanne herätti ja miten nämä vaikuttivat hänen toimintaansa. Näin harjoitellaan intraälykkyyteen liittyviä valmiuksia. Reflektio syvenee, kun havaintoja suhteutetaan johtamisen kirjallisuuteen ja muilta saatuun palautteeseen.

Interälykkyyden harjoittelussa huomio voidaan suunnata siihen, mitä muut tiimin jäsenet tarvitsivat onnistuakseen ja miten heidän näkemyksilleen annettiin tilaa. Ryhmässä toimiminen ei itsessään takaa vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Oppiminen edellyttää myös yhteisen toiminnan tarkastelua: miten päätökset tehtiin, miten erimielisyydet käsiteltiin ja miten oma toiminta vaikutti muiden osallistumiseen.

Harkitut valinnanmahdollisuudet voivat puolestaan tarjota aineksia oman oppimisen tarkasteluun. Projektin aiheen tai esitystavan valintaan voidaan liittää perustelu siitä, miksi opiskelija päätyi ratkaisuunsa ja mitä hän haluaa sen avulla oppia. Valinnan pedagoginen merkitys syntyy tällöin päätöksen arvioinnista. Jos tavoitteena on vuorovaikutusosaaminen, myös yhteistyön harjoittelulle on kuitenkin turvattava riittävästi tilaa.

Johtamisen opetuksen käytäntöjä

Oman näkemykseni mukaan moniälykkyyden kehittäminen johtamisen opetuksessa edellyttää ajattelun ja vuorovaikutuksen tekemistä näkyväksi. Opiskelijoita voidaan kannustaa perustelemaan tulkintansa, tarkastelemaan vaihtoehtoja ja arvioimaan omaa toimintaansa palautteen avulla.

Vuorovaikutusharjoituksiin voi lisätä keskustelun siitä, mitä opiskelijat havaitsivat itsestään ja toisistaan. Opettaja voi arvioida käsitteiden hallinnan rinnalla perustelujen laatua ja kykyä tarkistaa omaa näkökulmaa.

Tekoälyn muuttaessa johtamistyötä intra- ja interälykkyyden kehittäminen tarjoaa yhden näkökulman siihen, millaista inhimillistä osaamista johtamisen korkeakouluopetuksessa tarvitaan. Haaga-Helian näkökulmasta johtamisen tutkimus ja opetus voivat näin tukea opiskelijoiden kasvua asiantuntijoiksi, jotka osaavat käyttää teknologiaa harkiten, tarkastella omaa ajatteluaan ja toimia vastuullisesti suhteessa muihin. Nämä valmiudet luovat perustaa onnistuneelle johtamistyölle myös teknologian muuttaessa johtamisen käytäntöjä.

Kuva: Haaga-Helia