Kuusi havaintoa Erasmus+-rahoituksesta: mitä hankevalmistelijan tulisi ymmärtää juuri nyt

Nykyinen Erasmus+ -ohjelmakausi on edennyt jo viimeiseen neljännekseensä. Se tarjoaa hyvän mahdollisuuden arvioida ohjelman kehitystä ja sen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Esiin nousee selkeä kehityssuunta: rahoitushakemusten määrä on kasvanut, kilpailu rahoituksesta on kiristynyt ja hankkeiden vaikuttavuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Laadusta on tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä.

Mitä hankevalmistelijan tulisi tästä päätellä? Esitän tässä kirjoituksessa kuusi havaintoa hankevalmistelun tueksi. Ne auttavat hahmottamaan, millaisia hankkeita Erasmus+ -ohjelma rahoittaa. Havaintojen kautta voidaan tunnistaa yhteisiä piirteitä siinä, mitä haasteita nykyisellä ohjelmakaudella rahoitetuilla hankkeilla pyritään ratkaisemaan, millaisia muutoksia niillä tavoitellaan ja millaisin keinoin niitä pyritään saavuttamaan.

Havainnot perustuvat Erasmus+ Project Results Platform -tietokannassa julkaistujen vuosina 2021–2026 rahoitettujen hankkeiden laadulliseen sisällönanalyysiin. Tarkastelu painottuu erityisesti korkeakoulutuksen kumppanuushankkeisiin, korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeisiin, innovaatioyhteenliittymiin, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköihin, teacher academies -hankkeisiin sekä tulevaisuuteen suuntautuviin hankkeisiin.

Haaga-Heliassa meillä on vahvaa kokemusta näiden toimintotyyppien hankkeiden valmistelusta ja toteutuksesta.

Erasmus+ tänään ja huomenna

Erasmus+ on Euroopan unionin keskeinen koulutuksen, nuorisoalan, urheilun ja osaamisen kehittämisen ohjelma. Sen tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä, tukea osaamisen kehittämistä sekä vastata koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Nykyisellä ohjelmakaudella (2021–2027) korostuvat erityisesti osallisuus ja yhdenvertaisuus, ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta, digitaalinen siirtymä sekä aktiivinen kansalaisuus ja osallistuminen demokraattiseen toimintaan. (Euroopan komissio 2025a; Euroopan komissio 2025b.)

Erasmus+ toimii yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä välineistä, jolla edistetään osaamisen kehittämistä, elinikäistä oppimista ja eurooppalaista kilpailukykyä (Euroopan komissio 2025a). Tämä painotus näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Euroopan komissio on ehdottanut Erasmus+ -ohjelmalle merkittävästi nykyistä suurempaa rahoitusta seuraavalle ohjelmakaudelle 2028–2034, ja ohjelman keskiöön on nostettu muun muassa

• osaamisen kehittäminen
• työmarkkinoiden osaamistarpeisiin vastaaminen
• osaamisen tunnustaminen
• eurooppalaisen osaamispohjan vahvistaminen (Euroopan parlamentti 2026).

Monet näistä teemoista ovat olleet näkyvästi esillä jo nykyisen ohjelmakauden rahoitetuissa hankkeissa, mikä viittaa vahvaan jatkuvuuteen ohjelmakausien välillä.

Erasmus+ -rahoituksen toimintakenttä on muuttunut

Erasmus+ on korkeakouluille huomattavasti enemmän kuin yksi rahoitusinstrumentti. Ohjelma koostuu useista erilaisista toimintotyypeistä, jotka kohdistuvat opetuksen ja osaamisen kehittämiseen, korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamiseen, koulutuksen ja työelämän yhteistyöhön sekä koulutusjärjestelmien uudistamiseen. Toimintojen tavoitteet ja kohderyhmät vaihtelevat, mutta niitä yhdistää pyrkimys vastata eurooppalaisiin osaamis-, kilpailukyky- ja yhteiskuntahaasteisiin. (Euroopan komissio 2025a; Opetushallitus 2026a.)

Nykyisen ohjelmakauden aikana toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Useissa Erasmus+ -toiminnoissa hakemusmäärät ovat kasvaneet nopeammin kuin käytettävissä oleva rahoitus, mikä on johtanut hyväksymisasteiden laskuun ja kilpailun kiristymiseen.

Esimerkiksi korkeakoulutuksen kumppanuushankkeissa Suomessa hakemusmäärä kasvoi vuosien 2024 ja 2025 välillä noin 40 prosenttia (Opetushallitus 2024a; Opetushallitus 2025). Kehitys näkyy myös hyväksymisasteissa: vuonna 2023 rahoitusta sai noin joka kolmas hakemus, kun vuonna 2026 rahoituksen sai enää alle 10 prosenttia hakemuksista (Opetushallitus 2023; Opetushallitus 2026b).

Kilpailun kiristyessä vaadittu laatutaso nousee. Monissa toimintotyypeissä virallisen laatukynnyksen ylittäminen ei riitä, vaan rahoitusta saavat vain hakukierroksen korkeimmat pistemäärät saavuttaneet hankeideat.

Esimerkiksi innovaatioyhteenliittymät-toiminnossa vuoden 2023 hakukierroksella 160 hakemusta ylitti laatukynnyksen, mutta rahoitusta myönnettiin vain 37 hankkeelle (Opetushallitus 2024b). Tämä tarkoittaa, että suuri osa laadukkaistakin hakemuksista jää ilman rahoitusta (Opetushallitus 2024a; Opetushallitus 2024b; Opetushallitus 2025; Opetushallitus 2026b).

Tässä tilanteessa entistä tärkeämmäksi nousee kysymys siitä, millaisia hankkeita Erasmus+ -ohjelma rahoittaa. Seuraavat kuusi havaintoa tarjoavat yhden näkökulman tähän kysymykseen.

Havainto 1: Erasmus+ -hankkeiden lähtökohtana ovat yhteiskunnalliset haasteet

Erasmus+ liitetään usein koulutuksen kehittämiseen. Rahoitetut hankkeet tarjoavat kuitenkin laajemman kuvan, sillä niiden tavoitteet kytkeytyvät usein yhteiskunnallisiin tarpeisiin, jotka ulottuvat varsinaisia koulutuksen kehittämistarpeita pidemmälle.

Hankkeissa ei yleensä lähdetä liikkeelle arjen opetustyöhön liittyvistä tavoitteista, kuten opetussuunnitelmien päivittämisestä tai pedagogisten menetelmien kehittämisestä, vaan laajemmista yhteiskunnallisista, taloudellisista tai toimialakohtaisista haasteista. Näihin kuuluvat esimerkiksi osaajapula, työmarkkinoiden muutokset, vihreä siirtymä, digitalisaatio sekä tulevaisuuden osaamistarpeet.

Hankevalmistelijan näkökulmasta keskeinen kysymys ei siis ole ainoastaan se, millaista koulutusta tai osaamista hankkeessa kehitetään, vaan ennen kaikkea se, mihin eurooppalaiseen haasteeseen hankkeella pyritään vastaamaan.

Havainto 2: Erasmus+ kehittää organisaatioita, verkostoja ja järjestelmiä

Erasmus+ yhdistetään tavallisesti opiskelijoihin, oppijoihin ja heidän osaamisensa kehittämiseen. Rahoitettujen hankkeiden analyysi osoittaa kuitenkin, että tavoiteltu muutos ulottuu usein yksittäistä oppijaa laajemmalle.

Hankkeissa kehitetään esimerkiksi korkeakoulujen toimintamalleja, opettajankoulutusta, osaamisverkostoja, alueellisia osaajaekosysteemejä sekä koulutus- ja innovaatiojärjestelmien toimintaa. Tavoitteena ei ole ainoastaan kouluttaa tiettyä kohderyhmää, vaan parantaa organisaatioiden ja verkostojen kykyä tuottaa osaamista, tehdä yhteistyötä ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin myös pitkällä aikavälillä. Oppijat hyötyvät näistä muutoksista usein välillisesti uusien kurssien, palveluiden, rakenteiden tai erilaisten koulutusratkaisujen kautta.

Tämä havainto siirtää huomion yksittäisistä osallistujista organisaatioihin, verkostoihin ja järjestelmiin. Hakemuksessa on tärkeää osoittaa, millaista muutosta hanke saa aikaan niiden toiminnassa.

Havainto 3: Osaaminen on Erasmus+ -hankkeiden yhteinen nimittäjä

Erilaisista teemoista, kohderyhmistä ja toimintotyypeistä huolimatta rahoitettujen hankkeiden taustalta löytyy usein samankaltainen ratkaisulogiikka: tunnistettuun haasteeseen vastataan osaamista kehittämällä.

Ratkaisut voivat olla esimerkiksi uusia opetussuunnitelmia, koulutuspolkuja, osaamiskehyksiä, mikrotutkintoja, koulutusmateriaaleja tai täydennyskoulutusta. Hankkeiden kohderyhmät vaihtelevat opiskelijoista ja asiantuntijoista organisaatioihin ja kokonaisiin koulutusjärjestelmiin, mutta tavoite on sama, vahvistaa osaamista ja kyvykkyyksiä tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi.

Aineistosta hahmottuu kuva Erasmus+ -ohjelmasta ennen kaikkea osaamiseen perustuvana muutosohjelmana, jossa muutosta tavoitellaan nimenomaan osaamisen vahvistamisen kautta.

Hakemuksessa kannattaakin kuvata selkeästi, millaista osaamista hanke kehittää ja miten osaamisen vahvistuminen edistää hankkeella tavoiteltua muutosta. Pelkkä koulutussisällön kuvaus ei vielä riitä, vaan yhteys osaamisen kehittämisen ja tavoiteltujen vaikutusten välillä on tehtävä näkyväksi.

Havainto 4: Erasmus+ tavoittelee pysyviä rakenteita

Rahoitettujen hankkeiden tarkastelu osoittaa, että Erasmus+ ei tyypillisesti tavoittele vaikutuksia yksittäisten tapahtumien, kampanjoiden tai kertaluonteisten toimenpiteiden kautta. Sen sijaan niissä kehitetään ratkaisuja, jotka tuottavat hyötyä myös rahoituksen päättymisen jälkeen. Tämä heijastelee Erasmus+ -ohjelman tavoitetta luoda pitkäkestoista eurooppalaista lisäarvoa: hankkeissa syntyneiden vaikutusten odotetaan juurtuvan osaksi organisaatioiden toimintaa, yhteistyörakenteita ja verkostoja.

Hankkeiden tuotokset jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat oppimiseen liittyvät ratkaisut, kuten opetussuunnitelmat, koulutusohjelmat, mikrotutkinnot, osaamiskehykset ja koulutusmateriaalit. Toisen ryhmän muodostavat pysyvämmät rakenteet, kuten verkostot, osaamiskeskukset, allianssit, innovaatioekosysteemit sekä erilaiset yhteistyö- ja toimintamallit. Mitä strategisemmasta toimintotyypistä on kyse, sitä selvemmin painopiste näyttää siirtyvän yksittäisistä koulutusratkaisuista rakenteelliseen muutokseen.

Hankkeen kestävyyttä kannattaakin pohtia jo suunnitteluvaiheessa. Hakemuksessa on tärkeää osoittaa, miten hankkeessa syntyvät ratkaisut, yhteistyömallit tai verkostot jäävät osaksi organisaatioiden toimintaa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Havainto 5: Erasmus+ -hankkeet rakentavat tulevaisuuden osaamista

Rahoitetuissa hankkeissa korostuu vahva tulevaisuusorientaatio. Niissä ei yleensä keskitytä pelkästään tämänhetkisten ongelmien ratkaisemiseen, vaan pyritään rakentamaan valmiuksia vastata toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Monissa hankkeissa tavoitteena on vahvistaa yksilöiden, organisaatioiden ja toimialojen kykyä uudistua sekä vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Erasmus+ näyttäytyykin tarkastelun perusteella vahvasti ennakoivana rahoitusinstrumenttina. Hakemuksen perusteluja ei kannata rakentaa pelkästään nykytilan ongelmien varaan, vaan niissä tulisi osoittaa, miten hanke auttaa varautumaan tuleviin muutoksiin ja luomaan valmiuksia niiden kohtaamiseen.

Havainto 6: Vaikuttavuus syntyy organisaatioita laajemmalla tasolla

Rahoitettujen hankkeiden analyysi osoittaa, että Erasmus+ -ohjelmassa vaikuttavuus määritellään harvoin yksittäisen organisaation näkökulmasta. Hankkeiden tavoitteena ei yleensä ole pelkästään kehittää mukana olevien organisaatioiden toimintaa, vaan tuottaa hyötyä myös niiden ulkopuolelle.

Tyypillisesti hankkeiden odotetaan vahvistavan toimialojen osaamista, tukevan alueellista kehitystä tai edistävän koulutus- ja työelämäjärjestelmien toimintaa. Vaikuttavuuden kohteena eivät siis ole vain hanketta toteuttavat organisaatiot, vaan sitä ympäröivä toimintaympäristö.

Hakemuksessa vaikuttavuutta kannattaakin tarkastella usealla tasolla. Organisaatiolle syntyvän hyödyn lisäksi on tärkeää kuvata, mitkä muut tahot hyötyvät hankkeesta ja millaisia vaikutuksia sen tuloksilla voidaan saada aikaan laajemmin.

Mitä havainnot tarkoittavat hankevalmistelijalle?

Artikkelissa esitettyjen havaintojen perusteella voidaan tehdä kaksi keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin Erasmus+ -ohjelmassa koulutus on keino, ei päämäärä. Rahoitetut hankkeet eivät tyypillisesti lähde liikkeelle koulutuksen kehittämisestä itsessään, vaan yhteiskunnallisesta, taloudellisesta tai toimialakohtaisesta haasteesta. Näihin pyritään vastaamaan koulutuksen kautta: kehittämällä osaamista, yhteistyötä tai uusia toimintamalleja. Koulutuksen arvo määrittyykin pitkälti sitä kautta, millaista muutosta sen avulla pyritään saamaan aikaan.

Toinen johtopäätös on, että toiminta on väline ja muutos on tavoite. Rahoitetuissa hankkeissa huomio ei kohdistu pelkästään siihen, mitä tehdään, vaan ennen kaikkea siihen, mitä tekemisellä pyritään saavuttamaan. Tavoitellut muutokset voivat liittyä yksilöiden osaamiseen, organisaatioiden toimintatapoihin, verkostojen vahvistumiseen tai yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Yhteistä hankkeille on myös vahva tulevaisuusorientaatio, jossa tavoitteena ei ole ainoastaan vastata tämän päivän tarpeisiin, vaan rakentaa valmiuksia kohdata myös tulevia muutoksia.

On selvää, että kilpailun kiristyessä pelkkä hyvä idea ei enää riitä. Analyysin perusteella Erasmus+ näyttäytyy ohjelmana, jossa menestymisen ratkaisee yhä enemmän kyky tunnistaa merkityksellisiä haasteita sekä taito osoittaa, miten ehdotettu ratkaisu auttaa vastaamaan niihin uskottavasti ja vaikuttavasti.

Hankevalmistelijan näkökulmasta keskeinen kysymys ei lopulta ole se, mitä hankkeessa tehdään, vaan miksi sitä tehdään. Hakemuksessa on tärkeää osoittaa, mihin tarpeeseen hanke vastaa, miksi kyseinen haaste on merkityksellinen, miten ehdotettu ratkaisu tukee tavoiteltuja vaikutuksia ja millä tavoin tulokset jäävät elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Kuva: Shutterstock