Tekoälyavusteinen strategiatyö – odotukset korkealla pk-yrityksissä

Strategiatyötä tehdään pk-yrityksissä liian vähän ja samaan aikaan digitalisaation aste on niissä alhaisempi kuin isoissa organisaatioissa. Tekoälyavusteisen strategiatyön etuja pk-yrityksille olemme pohtineet aikaisemmassa julkaisussa (Rajamäki-Partanen & Olava 2025). Tekoälyn vahvuutena on erityisesti suuren tietomäärän käsittely, jäsentäminen ja liiketoimintavaihtoehtojen tuottaminen sekä analyyttinen vertailu (Csaszar ym. 2024).

Nykyään nämä kyvykkyydet omaavat tekoälymallit ovat kaikkien ulottuvilla. Onkin luonnollista, että myös pk-yrityksissä on herännyt kiinnostus siihen, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää strategiatyössä.

Tekoälyn käyttömahdollisuuksia on lähdettävä tutkimaan

Käytännön tasolla olevaa konkreettista tietoa tekoälyn hyödyntämisestä pk-yritysten strategiatyössä on edelleen vähän, sillä aihetta ei ole juuri tutkittu. Tällä hetkellä tutkimus on keskittynyt pääasiassa tekoälyn teoreettisiin mahdollisuuksiin, käsitteellisiin malleihin ja suuriin organisaatioihin.

Tekoälymallit strategiatyön tukena pienyrityksissä on pioneerihanke, jossa lähdimme kokeilemaan ja tutkimaan tekoälyavusteista strategiatyötä nimenomaan pienempien yritysten parissa. Tässä kirjoituksessa esittelemme pk-yritysten toiveisiin ja odotuksiin liittyviä tuloksia, jotka perustuvat uusimaalaisten pk-yritysten haastatteluissa kerättyyn aineistoon.

Haastatelimme strategiatyöhön osallistuvia henkilöitä kaikkiaan yhdeksässä yrityksestä. Haastatteluista osa oli yksilöhaastatteluita ja osa ryhmähaastatteluita. Aineiston analyysi on tehty tekoälypohjaisella Skimle-sovelluksella.

Tekoälystä tukea strategiseen päätöksentekoon

Pk-yritysten odotukset ja toiveet näyttävät haastattelujemme perusteella liittyvän esimerkiksi strategisten oletusten seurantaan, toimintaympäristön muutosten havainnointiin, skenaarioiden hahmotteluun, organisaation olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen sekä strategian jalkauttamisvaiheeseen. Samalla yritykset korostavat tarvetta säilyttää ihminen mukana arvioinnissa ja päätöksenteossa.

Tämä on saman suuntaista viimeaikaisen tutkimuksen kanssa. Tekoälyn ja ihmisen rooleja organisaatioiden päätöksenteossa on tarkasteltu täydentävinä eikä yksinomaan toisiaan korvaavina. Jarrahin (2018) korostaa tekoälyn laskennallisen ja analyyttisen kapasiteetin hyödyntämistä ihmisen kokonaisvaltaisen tulkinnan rinnalla. Shrestha, Ben-Menahem ja von Krogh (2019) puolestaan esittävät, että ihmisen ja tekoälyn päätöksentekoa voidaan yhdistää erilaisilla työnjaon malleilla.

Tekoäly toimintaympäristön havainnoijana

Aineistomme mukaan pk-yrityksissä toivotaan, että tekoäly auttaisi tulevaisuuden ennakoinnissa. Haastateltavat totesivat, että strategisesti merkityksellisiä signaaleja pitäisi pystyä havaitsemaan aikaisemmin eikä vasta niiden ilmaantuessa. Lisäksi ennakoinnin tulisi toteutua jatkuvana prosessina eikä perinteiseen tapaan kertaluontoisesti strategian päivittämisen yhteydessä. Ihmisvoimin tehty jatkuva toimintaympäristön havainnointi on erityisesti pk-yrityksille liikaa resursseja kuluttava prosessi.

Haastatteluissa esiin nousseissa tulevaisuuden odotuksissa tekoälyn rooli liittyikin erityisesti jatkuvaan toimintaympäristön seurantaan. Mikäli toimintaympäristöstä nousisi uutta tietoa, joka esimerkiksi haastaisi nykyisen strategian taustalla olevia oletuksia, niin tekoälyn toivottaisiin nostavan asian ihmisen arvioitavaksi. Strategiatyön keskeinen sisältö olisi jatkuvasti seurattava ja päivitettävä oletusten ja valintojen kokonaisuus.

Huomionarvoista tässä on, että haastatelluissa yrityksissä tekoälyltä ei odoteta lopullista päätöstä tai itsenäisiä toimenpiteitä. Sen tulisi toimia eräänlaisena tutkana, joka auttaa ihmistä havaitsemaan asioita. Ihminen puolestaan tekee arvion tiedon merkityksellisyydestä ja siitä edellyttääkö se jotain toimia. Csaszar, Lee, Zemsky ja Zenger (2026) ehdottavat juuri sitä, että AI:n strateginen rooli riippuu paitsi siitä, pystyykö AI suorittamaan tehtävän, myös siitä, kuinka paljon autonomiaa organisaatio on valmis sille antamaan.

Tekoäly organisaation tiedon käyttöliittymänä

Yrityksissä on aineistomme mukaan usein paljon strategisesti arvokasta tietoa, mutta se ei välttämättä ole helposti kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla tai se on hajanaista eikä siksi helposti hyödynnettävissä. Jos strategista tietoa on hajallaan talousjärjestelmissä, asiakasdatoissa, projektitiedoissa, dokumenteissa ja ihmisten kokemuksessa, kokonaiskuvan muodostaminen vaatii tällä hetkellä paljon tiedon etsimistä ja yhdistämistä.

Haastateltavat toivoivat tekoälyn muodostavan yhteyksiä käyttäjän ja eri tietolähteiden välille sillä, näin organisaatiossa olevasta datasta tulisi helpommin kysyttävää, yhdisteltävää ja tulkittavaa. Haastatteluissa nousi esiin esimerkiksi talousmallinnukseen, asiakas- ja yleisötietoon, kilpailijoihin, sääntelyyn sekä toiminnanohjauksen järjestelmiin liittyviä tarpeita. Yrityksissä toivottiin tekoälyn ennen kaikkea auttavan hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa paremmin ja helpommin.

Saman tyyppisen ajatuksen ovat esittäneet Csaszar, Ketkar ja Kim (2024) tarkastellessaan tekoälyn mahdollisuuksia laajentaa strategista hakua, tiedon esittämistä ja erilaisten näkemysten yhdistämistä. Heidän tutkimuksensa osoittaa, että kielimallit voivat tietyissä rajatuissa strategisen päätöksenteon tehtävissä tuottaa ja arvioida vaihtoehtoja ihmisten kanssa vertailukelpoisella tavalla.

Tekoäly sparrauskumppanina

Kolmas haastatteluissa esiin tullut odotus liittyy strategisen ajattelun laajentamiseen. Yritykset odottavat tekoälyn toimivan sparrauskumppanina, joka tarjoaa vaihtoehtoja, kysymyksiä ja haastamista.

Strategiatyössä yksi ongelma on helposti se, että tarkasteltavat vaihtoehdot perustuvat siihen, mitä jo tiedetään tai pidetään mahdollisena. Tekoäly voi tuoda keskusteluun nopeasti uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja ja siten avata ajattelua laajemmaksi.

Haastatteluissamme sparraustoiveet liittyivät esimerkiksi skenaarioiden tarkasteluun, epävarmuustekijöiden tunnistamiseen ja strategian testaamiseen erilaisia tulevaisuuksia vasten. Tekoälyn tehtävä ei ole siis antaa valmiita vastauksia vaan auttaa tekemään strategisesta ajattelusta laajempaa.

Tämä on yksi niistä käyttötapauksista, joissa tekoälyn nopeus ja kyky käsitellä suuria määriä vaihtoehtoja ovat hyödyllisiä. Csaszar ym. (2024) liittävät tekoälyn strategisen potentiaalin juuri vaihtoehtojen haun, niiden esittämisen ja erilaisten tietojen yhdistämisen laajentamiseen. Vaihtoehtojen strateginen merkitys on monimutkainen kokonaisuus, johon tarvitaan ihmisen arviointia. Sitä ei voi yksinkertaistaa tekniseksi optimointitehtäväksi.

Tekoäly strategian jalkauttamisen apuna

Haastatellut yritykset toivoivat tekoälyn myös helpottavan strategian toimeenpanon seurantaa. Yhdessä tapauksessa korostui tarve arvioida strategian toteutumista mitattavan tiedon ja sopivien indikaattorien avulla sen sijaan, että arvio perustuisi ensisijaisesti henkilökohtaiseen vaikutelmaan.

Toisessa yrityksessä tekoälyn nähtiin voivan auttaa seuraamaan, mikä organisaatiossa etenee, mikä ei etene ja mikä tuottaa arvoa. Tässäkin toivottiin tekoälyn mahdollistavan jatkuvan seurannan perinteisen kerran kuukaudessa tuotettavan raportin sijaan. Tekoäly voisi esimerkiksi tunnistaa poikkeamia suhteessa tavoitteisiin ja nostaa esiin asioita, jotka eivät ole edenneet suunnitellusti. Sen toivottiin auttavan arvioimaan, missä toimissa syntyy todellista arvoa.

Kaikki mikä on mahdollista, ei ole järkevää

Haastatteluissa esiin nousseet teemat vastaavat hyvin Shresthan ym. (2019) ajatusta siitä, että tekoälyä ja ihmistä voidaan yhdistää erilaisilla päätöksenteon rakenteilla sen mukaan, millainen tehtävä on kyseessä. Tekoäly voi olla erityisen hyödyllinen silloin, kun vaihtoehtoja on paljon, tiedon määrä on suuri tai analyysiä tarvitaan nopeasti. Ihmisen merkitys korostuu puolestaan tilanteissa, joissa tarvitaan tulkintaa, kontekstuaalista ymmärrystä ja vastuunkantoa.

Organisaatioiden keskeinen toive tekoälyavusteiselle strategiatyölle on aineistomme perusteella saada konkreettisia tapoja hyödyntää tekoälyä strategisessa päätöksenteossa, ennakoinnissa ja strategian toimeenpanossa. Tärkeä huomio on, että yritykset eivät toivo lisää työkaluja, vaan sen sijaan tekoälyominaisuuksia jo käytössä oleviin sovelluksiin.

On kuitenkin muistettava, että Pk-yritykset toimivat käytännössä aina rajallisten taloudellisten, teknologisten ja henkilöstöresurssien varassa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää tunnistaa sellaiset tekoälysovellukset, jotka ovat niiden resursseihin nähden realistisia, hyödyllisiä ja tarkoituksenmukaisia.

Tekoäly voi olla pk-yrityksille merkittävä keino paikata kriittisiä resurssivajeita strategiatyössä. On kuitenkin tärkeää arvioida, missä strategiatyön osa-alueissa tekoäly voi tuottaa lisäarvoa, mutta lisäksi sitä, millaisia kustannuksia mahdollisten uusien sovellusten käyttöönottoon liittyy. Teknologian käyttöönoton lisäksi keskeinen kysymys on se, millaisissa strategisissa tehtävissä tekoälyä halutaan hyödyntää ja millainen vastuu päätöksenteossa säilyy ihmisillä (Csaszar ym. 2026).

Kuva: Shutterstock