Opintopilotti työssäkäyvän opiskelua tukemaan

Työssä olevalla henkilöllä ei usein ole selkeää, joustavaa reittiä korkeakouluopintoihin. Monimuoto-opiskelu on lisännyt joustavuutta opintojen suorittamisen tapaan, mutta se ei yksin ratkaise sitä, miten työssäkäyvä löytää itselleen sopivan, hakukelpoisuuteen johtavan opintopolun tai miten aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan osaksi sitä. Työnantajan näkökulmasta taas koulutuspolun rakentaminen niin, että se palvelee sekä yksilön että organisaation kehittymistä, vaatii resursseja, joita ei aina ole helppo irrottaa.

Tähän tarpeeseen Haaga-Helia haki JOTPA-rahoitusta (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus) hankkeelle Opintovalmennus työnantajayhteistyön kehittämisen työkaluna. Hankkeessa haimme vastausta kysymykseen, millainen malli tukisi työssäkäyvän opiskelua niin, että se palvelisi samalla sekä työnantajaa että työntekijää, ja miten ammattikorkeakoulu voisi taipua molempien tarpeisiin.

Räätälöity opintopolku ja henkilökohtainen valmentaja

Hankkeen mallin ytimessä oli Haaga-Helian opintotarjonnasta räätälöity opintopolku, jonka suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta.

45 opintopisteen laajuiset opinnot koostuivat seuraavista osista:

• itseopiskeltavista opinnoista (mm. digistartti, opiskelutaidot)
• räätälöidyistä opintojaksoista (mm. tiedolla johtaminen, tekoälyn perusteet, digitaalisen palvelun käyttäjäkokemus, dataohjautuva markkinointi),
• vapaavalintaisista opinnoista, joita opiskelija saattoi valita oman ja työnantajansa tarpeen mukaan

Opintojaksovalintoja pyrittiin tekemään mahdollisimman paljon yhdessä yritysten kanssa. Ennen sisällön lopullista valintaa työnantajien edustajien kanssa käytiin keskustelua siitä, mitkä opintojaksot palvelisivat parhaiten sekä osallistujaa että yrityksen kehittämistarpeita. Ratkaisevaa oli, että opinnot sidottiin osallistujan nykyisiin tai tavoiteltuihin työtehtäviin: työnantajilta pyydettiin omia kehittämiscaseja opintojaksoille, jotta sama tehtävä palveli sekä oppimista että yrityksen liiketoimintaa.

Suurta roolia mallin kokonaisuudessa täytti opintovalmentaja, joka kartoitti jokaisen osallistujan aiemmin hankitun osaamisen, jotta sitä voitiin tunnistaa ja tunnustaa. Lisäksi puuttuvaa osaamista vahvistettiin erityisesti digitaidoissa sekä myynti- ja markkinointitehtävissä. Opintovalmentaja kävi läpi henkilökohtaisen opintosuunnitelman jokaisen opiskelijan kanssa, tuki motivaatiota ja piti säännöllisiä ohjauskeskusteluja.

Opintopisteitä ja jatko-opiskeluintoa

Vuoden mittaisessa pilotissa osallistujia oli yhteensä 17, ja heillä oli usein merkonomitausta, mutta se ei ollut edellytys. Pilotin opintopistekertymä nousi hankkeen aikana 600 opintopisteeseen. Osa opiskelijoista ylitti tavoitellun 45 opintopisteen laajuuden selvästi, ja moni heistä suoritti yli 70 opintopistettä. Opintovuoden aikana suurin määrä kerättyjä opintopisteitä oli 77.

Erityisen positiivisena yllätyksenä pidimme sitä, kuinka moni osallistuja innostui jatkamaan opintojaan kohti tutkintoa: viisi opintovalmennuksen käynyttä haki ja pääsi jatkamaan tutkinto-opiskelijana Tradenomi liiketalous -koulutukseen. Lisäksi muut saattavat hakeutua tutkinto-opiskelijoiksi myöhemmin.

Haaga-Helian omat prosessit on rakennettu tukemaan tutkintopohjaista korkeakoulutusta. Työn ja opiskelun yhdistävä opintovalmennusmalli vaati siksi olemassa olevien prosessien soveltamista uudella tavalla.

Työntekijän osaaminen työnantajan hyödyksi

Hankkeen tavoitteena oli alusta asti löytää toimiva malli, ei pelkkä yksittäinen koulutustoteutus. Prosessi, osallistujien valinta, opintopolun rakentaminen ja opintovalmentajan rooli dokumentoitiin niin, että sitä voidaan hyödyntää sekä Haaga-Heliassa laajemmin että muiden korkeakoulujen toimesta.

Näemme myös jatkokehitystarpeen, sillä yritysten liiketoiminnan ja työntekijöiden osaamisen samanaikaiselle kehittämiselle toivotaan jatkossa vielä enemmän painoarvoa. Onhan korkeakoulun tavoitteena rakentaa entistä joustavampaa ja helpommin lähestyttävää koulutustarjontaa.

Kirjoituksen tekijät ovat käyttäneet tekoälyä avukseen otsikoinnissa ja tekstin tiivistämisessä.

Kuva: Haaga-Helia