Kestävyysdata johtamisen tukena

EU:ssa on viime vuosina tullut voimaan useita yritysvastuuseen ja kestävyysraportointiin liittyviä säädöksiä osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Sääntelyn tavoitteena on lisätä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä sekä ohjata rahoitusta ja liiketoimintaa kohti kestävämpiä ratkaisuja.

Keskeisiä säädöksiä ovat esimerkiksi EU:n taksonomia-asetus, joka määrittää, millaista toimintaa pidetään kestävänä, sekä kestävyysraportointidirektiivi CSRD ja siihen liittyvät ESRS-standardit, joiden tavoitteena on yhdenmukaistaa yritysten tuottamaa kestävyystietoa ja parantaa sen vertailtavuutta (Joutsenmerkki s.a.; European Commission 9.12.2025).

EU:n ekosuunnitteluasetus ja siihen sisältyvä digitaalinen tuotepassi lisäävät tarvetta tuottaa tietoa esimerkiksi tuotteiden materiaaleista, ympäristövaikutuksista ja koko elinkaaresta (European Commission s.a.a.). Yritysten on lisäksi pystyttävä perustelemaan ympäristöväittämiään aiempaa tarkemmin luotettavan ja todennettavan tiedon avulla (European Commission s.a.b.).

Vaikka sääntely ohjaa vahvasti yritysten toimintaa ja kasvattaa kestävyystiedon tarvetta, se ei ole ainoa motivaattori datan keräämiselle. ImpActData – kestävyysdata johtamisen tukena -hankkeessa selvitimme, mihin kestävyysdataa tarvitaan johtamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Yksi teema kiteytyi läpi hanketyön: kestävyys ei synny raporteista, vaan päätöksistä. Pelkkä raportointi ei vielä kehitä vastuullisuutta eikä tue liiketoiminnan johtamista, ellei dataa hyödynnetä aktiivisesti päätöksenteon tukena.

Mitä kestävyysdata käytännössä tarkoittaa?

Kestävyyteen liittyvästä tiedosta käytetään useita eri termejä, kuten kestävyysdata, ESG-data, vastuullisuusdata ja kestävän kehityksen data. Kestävyysdataa jäsennetään ESG-kehyksen (Environmental, Social, Governance) avulla. ESG viittaa yritysten ympäristövaikutuksiin, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapoihin liittyviin osa-alueisiin. ESG-mittareiden avulla voidaan arvioida yrityksen toimintaa ja sen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. (OECD 2025.)

Käytännössä kestävyysdata sisältää esimerkiksi ympäristöön, henkilöstöön, toimitusketjuihin, tuotteisiin ja yrityksen hallintotapoihin liittyviä tietoja (OECD 2025). Kestävyysdata voi liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

• Energiankulutus ja päästöt
• Materiaalien ja luonnonvarojen käyttö
• Toimitusketjujen vastuullisuus
• Tuotteiden elinkaarivaikutukset
• Hankintojen vastuullisuus
• Henkilöstön hyvinvointi

Kestävyysdata auttaa yrityksiä ymmärtämään toimintansa vaikutuksia sekä tunnistamaan mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. VTT (26.10.2022) kiteyttää kestävän kehityksen datan olevankin kaikkea tietoa, joka auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa kestävämpään suuntaan, tukee uusia innovaatioita tai auttaa seuraamaan vastuullisuuden toteutumista käytännössä.

Kestävyysdata kilpailukyvyn ja johtamisen välineenä

ImpActData-hankkeen yritys- ja asiantuntijahaastatteluissa nousi esiin useita liiketoiminnan ja johtamisen osa-alueita, joissa kestävyysdataa tarvitaan. Haastateltavat liittivät datan hyödyntämisen erityisesti liiketoiminnan kehittämiseen, kilpailukyvyn vahvistamiseen, asiakasvaatimuksiin, arvoketjujen hallintaan sekä riskienhallintaan.

Kestävyysdata auttaa tunnistamaan kustannussäästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä sekä kehittämään uusia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja. Samalla data tukee tavoitteiden asettamista, toimenpiteiden kohdentamista ja niiden vaikutusten seurantaa. Esimerkiksi monet yritykset hyödyntävät Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaisia päästövähennystavoitteita. Tavoitteiden määrittäminen ja seuranta edellyttävät luotettavaa tietoa yrityksen kasvihuonekaasupäästöistä ja niiden kehityksestä (SBTi s.a.).

Kestävyysdata kytkeytyy vahvasti myös asiakasvaatimuksiin ja arvoketjujen hallintaan. Yrityksiltä odotetaan läpinäkyvää tietoa esimerkiksi tuotteiden ympäristövaikutuksista ja hankintojen vastuullisuudesta. Suuret yritykset tarvitsevat yhä enemmän tietoa arvoketjussaan toimivilta yrityksiltä omien vastuullisuustavoitteidensa, raportointinsa ja liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Vaatimukset eivät koske ainoastaan numeerista dataa, vaan myös toimintatapoja ja yrityksen kykyä huomioida kestävyys osana käytännön toimintaa.

Kaikkea ei voida eikä tarvitse mitata heti numeroina, mutta yrityksillä on oltava riittävä kokonaiskuva toimintansa vaikutuksista. Luotettava ja todennettavissa oleva tieto vahvistaa asiakassuhteita ja tukee yrityksen asemaa osana arvoketjuja.

Lisäksi kestävyysdata toimii keskeisenä välineenä riskienhallinnassa. Sen avulla voidaan tunnistaa ja ennakoida esimerkiksi arvoketjuun liittyviä riskejä, kuten toimitusketjujen häiriöitä, raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä haasteita, sääntelyn muutoksia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Näin data tukee toiminnan jatkuvuutta ja päätöksentekoa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kestävyysdatan kokoaminen vaatii yrityksiltä paljon työtä

Tutkimusten mukaan tarvittavan tiedon kerääminen erityisesti arvoketjuista voi olla vaikeaa, ja käytettävissä oleva tieto voi olla puutteellista tai virheellistä. Tilannetta vaikeuttavat myös tietolähteiden erilaisuus, vaihtelevat tiedostomuodot sekä yhteisten määritelmien puute, mikä tekee tiedon yhdistämisestä ja vertailusta haastavaa. (Krasikov & Legner 2023.) Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös ensimmäisellä ESRS-raportointikierroksella, jossa datan laatu sekä arvoketjuista saatavan tiedon saatavuus nousivat yritysten yleisimpien raportointihaasteiden joukkoon (KPMG 2025).

Samat haasteet nousivat esiin myös ImpActData-hankkeen yritys- ja asiantuntijahaastatteluissa. Kestävyysdataa joudutaan etsimään useista eri lähteistä, ja erityisesti arvoketjuista tarvittavien tietojen saaminen voi olla vaikeaa. Kaikilta toimittajilta ei ole saatavilla esimerkiksi tuotteisiin, päästöihin tai materiaalivirtoihin liittyvää tietoa siinä muodossa kuin yritykset sitä tarvitsisivat. Monissa yrityksissä tiedot ovat hajallaan eri järjestelmissä ja kerätty eri tarkoituksiin. Tämä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista ja tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Erityisesti pk-yrityksissä resurssit ja työkalut ovat usein rajalliset, jolloin tiedon kerääminen vie paljon aikaa.

Haastatteluissa korostui tarve konkreettisille ratkaisuille seuraaviin kysymyksiin.

• Mitä tietoja suuret yritykset ja asiakkaat käytännössä odottavat arvoketjunsa yrityksiltä?
• Miten tarvittavat tiedot saadaan arvoketjun eri toimijoilta ja erityisesti arvoketjun alkupäästä?
• Miten kestävyysdataa voidaan hyödyntää pk-yritysten resursseihin sopivilla tavoilla?
• Miten kestävyysdatasta saadaan liiketoiminnallista hyötyä?

Kestävyysdatan hyödyntämisen kannalta keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, miten yritykset voivat kerätä, hallita ja hyödyntää olennaista tietoa tavalla, joka tukee sekä vastuullisuustavoitteita että liiketoiminnan kehittämistä.

Kuva: Shutterstock